Valtionavustuskäytänteiden uudistamisjaosto on valmistellut ehdotusta käytänteiden uudistamiseksi. Alustavista ehdotuksista on mahdollista antaa palautetta Otakantaa.fi-palvelussa 13.6.2025 asti. Löydät kyselystä myös taustoittavan raporttiluonnoksen (Näytä lisätiedot > Liitteet).
Nuorisoala ry osallistui Otakantaa.fi -keskusteluun seuraavin kommentein:
1 Ehdotus menettelytapojen kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi
Jaosto ehdottaa, että valtionapuviranomaiset yhtenäistävät AUP-raportointiin liittyviä vaatimuksiaan niin, että raportti pyydetään vain taloudelliselta arvoltaan merkityksellisten yleisavustusten käytöstä. Lisäksi jaosto kehottaa valtionapuviranomaisia yhtenäistämään valtionapukelpoisuuden myöntämiseen liittyviä menettelytapoja ja yleisavustusten käyttöön hyväksyttäviä kustannuksia.
Nuorisoala ry kannattaa jaoston ehdotusta AUP-raportointiin liittyvien vaatimusten yhdenmukaistamisesta. Vaikka AUP-raportoinnilla lienee erityisesti valtionavustusten käytön valvontaa tehostavia vaikutuksia, aiheuttaa se nuorisoalan järjestöille hallinnollista työtä, joka on pois varsinaisesta avustettavasta toiminnasta. Siksi toimivaksi rajaukseksi AUP-raportin vaatimiseksi soveltuu nähdäksemme opetus- ja kulttuuriministeriön nykyinen käytäntö, jossa AUP-raporttia edellytetään niiltä avustuksen saajilta, joiden yleisavustus on yksin tai yhdessä muiden ministeriön myöntämien valtionavustusten kanssa vähintään 500 000 euroa kalenterivuoden aikana.
Nuorisoala ry suhtautuu varauksella jaoston ehdotukseen valtionapukelpoisuuden myöntämiseen liittyvien menettelytapojen yhtenäistämisestä. Valtionapuviranomaisten sekä avustuksen saajien lukumäärä että avustuksien yhteisvolyymi eroavat merkittävästi toisistaan, mikä samalla osaltaan perustelee erilaisia valtionapukelpoisuuden myöntämisen menettelytapoja. Nuorisoala ry pitää tärkeänä, että opetus- ja kulttuuriministeriön asettama arviointi- ja avustustoimikunta osallistuu jatkossakin valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen ja valtakunnallisten nuorisoalan osaamiskeskusten valtionapukelpoisuuden arviointiin itsenäisenä asiantuntijaelimenä.
Nuorisoala ry suhtautuu avoimin mielin jaoston ehdotukseen yleisavustusten käyttöön hyväksyttävien kustannusten yhtenäistämisestä. Korostamme kuitenkin, että koska kyseessä on nimenomaisesti yleisavustukset, tulee julkisen vallan käyttää erityistä harkintaa asettaessaan yleisiä kriteereitä tai velvoitteita avustuksen käytölle. Yhdenmukaistamista tulisikin ohjata ensisijaisesti kevyimmän vallitsevan sääntelyn periaate.
2 Ehdotus monivuotisten yleisavustusten myöntämiseksi
Jaosto ehdottaa, että valtionapuviranomaiset valitsevat valtionavustushakuja, joiden kautta ne kokeilevat kaksi- tai kolmivuotisten yleisavustusten myöntämistä järjestöille.
Nuorisoala ry kannattaa monivuotisiin yleisavustuksiin siirtymistä ja kannustaa valtionapuviranomaisia kiirehtimään tällaista kehittämistyötä. Emme kannata erillisiä kokeiluita monivuotisiin yleisavustuksiin liittyen, sillä yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta on varsin kyseenalaista, mikäli yksi valtionapuviranomainen myöntää erimittaisia yleisavustuksia eri kohderyhmille. Esimerkiksi kokeilu liikunnan yleisavustusten monivuotisuudesta asettaa liikunta- ja nuorisojärjestöt keskenään epätasa-arvoiseen asemaan yksittäisessä valtionapuviranomaisessa.
Tällä hetkellä yleisavustusten vuosittainen hakeminen jatkuvaan toimintaan aiheuttaa nuorisoalan järjestöissä epävarmuutta sekä lisää hallinnollista työtä. Valtion nuorisoneuvoston tilaama ja Owal Groupin toteuttama opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisovastuualuetta koskevan valtionavustusprosessin arvioinnin raportissa (22.1.2019) todettiin, että (yleis)avustuksen epävarmuus vuosittaisten myöntöpäätösten takia heijastuu toimintaan ja muun muassa avainhenkilöstön palkkaukseen.
Avustusten yksivuotisuus on erityisen ongelmallista nuorisoalan järjestöjen kohdalla, sillä opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisovastuualueella ei ole käytössä useampivuotista ohjeellista avustussuunnitelmaa, joten nuorisoalan järjestöillä ei ole mahdollisuutta ennakoida yleisavustustensa kehittymistä. Siirtyminen monivuotisiin avustuksiin lisäisi nuorisoalan järjestöissä toiminnan ennakoitavuutta, jatkuvuutta ja strategisuutta. ja sitä kautta laatua ja vaikuttavuutta.
3 Ehdotus EU-hankkeiden osarahoittamisen lisäämiseksi
Jaosto ehdottaa, että valtionapuviranomaiset osarahoittavat järjestöjen EU-hankkeita nykyistä laajemmin vuodeksi 2026 myönnettävistä valtionavustuksista alkaen.
Nuorisoala ry yhtyy jaoston näkemykseen, jonka mukaan valtionavustusten myöntäminen EU-hankkeiden osarahoittamiseksi voi lisätä Suomen EU-saantoa ja kannustaa yhä useampaa järjestöä hakemaan hankerahoitusta Euroopan unionin varoista joko yksin tai yhdessä muiden kumppaneiden kanssa. Nuorisoala ry kuitenkin painottaa, että toteutuakseen tämä tavoite tarvitsee ennen kaikkea uusia avustusmäärärahoja kanavoitavaksi nimenomaan EU-hankkeiden osarahoittamiseen – jatkuvan toiminnan avustusmäärärahojen sitominen EU-hankkeiden osarahoittamiseksi tosiasiallisesti saattaisi kaventaa avustuksen saajien omaa harkintavaltaa.
Nuorisoala ry yhtyy jaoston arvioon, että järjestöt eivät tällä hetkellä hae tai hyödynnä EU:n rahoitusmahdollisuuksia niin paljon kuin mahdollista. Jaosto on ansiokkaasti tunnistanut, että sitä ei pelkästään selitä hankkeissa vaadittavan omarahoituksen puute vaan myös järjestöjen puutteelliset haku- ja hallinnointivalmiudet, jotka heikentävät järjestöjen hankehakemusten laatua. EU-rahoituksen hyödyntämisen kasvattaminen tarvitsee valtionhallinnolta tuekseen siis myös muitakin toimenpiteitä kuin yksinomaan vain rahoitusta hankkeiden osa- tai vastinrahoituksen kattamiseksi.
Ehdotus seurantaa ja arviointia varten
Jaosto ehdottaa lisäksi, että valtionapuviranomaiset mittaavat järjestöjen hallinnollista taakkaa ja sen muutosta suhteessa valtionavustusten hallinnointiin ja sääntelyyn, joka velvoittaa valtionapuviranomaisia. Mittaus tehtäisiin kaksivaiheisesti, jotta valtionavustuskäytänteiden uudistamista voidaan seurata ja arvioida.
Nuorisoala ry muistuttaa, että järjestöjen hallinnollinen taakka ei rajaudu yksinomaan valtionavustuksiin vaan kansalaisjärjestöjen hallinnollinen työmäärä on kauttaaltaan kasvanut 2000-luvulla erilaisten uusien velvoitteiden ja lisääntyneen sääntelyn myötä. Keskeisenä tavoitteena tulee olla, että hallinnollinen taakka vähenee sekä järjestöjen että valtionapuviranomaisten päässä.
Nuorisoala ry luonnollisesti kannattaa hallinnollisen taakan mittaamista ja seurantaa, mutta kannustaa laajentamaan näkökulmaa järjestöjen hallinnollisen taakan kokonaisvaltaiseen arviointiin.
Nuorisoala ry korostaa, että valtionavustuksiin liittyvien käytänteiden kehittämistä, seurantaa ja vaikutusten arviointia tulee tehdä yhdessä valtionavustusten saajien edustajien kanssa. Nyt valtionavustustoiminnan kehitystyötä tehdään merkittäviltä osin ilman, että kansalaisyhteiskunnan ja muiden valtionavustusten saajien edustajat ovat tosiasiallisesti mukana kehittämistyössä.
Mitä muuta palautetta haluaisit antaa valtionavustuskäytänteiden uudistamisesta?
Jaosto ei ole päätynyt nyt tekemään ehdotuksia liittyen valtionavustusten myöntämiseen varainhankintaan käytettäväksi. Nuorisoala ry haluaa kuitenkin muistuttaa, että järjestöjen varainhankinnan edellytysten kehittämiselle on edelleen nuorisoalan järjestöissä huutava tarve ja toivoo, että asiaa edistetään myös valtionavustuksiin liittyvän sääntelyn kautta.
Nuorisoala ry toivoo, että yleisavustusten käyttöehtoja kehitettäisiin siten, että varainhankinnan kustannukset olisivat avustuskelpoisia tiettyyn enimmäismäärään asti.
Varainhankinnalle ominaista on, että varainhankintaan tehdyt investoinnit voivat tuottaa tai alkaa tuottaa vasta useammankin vuoden kehitystyön jälkeen – tai pahimmassa tapauksessa jättää tuottamatta mitään. Varainhankinnan käynnistäminen edellyttääkin poikkeuksetta taloudellista panostamista, mihin puolestaan liittyy aina taloudellinen tai toiminnallinen riski. Merkittävimmät haasteet nuorisojärjestöillä varainhankinnan käynnistämiseen tai monipuolistamiseen liittyvät Nuorisoala ry:n arvion mukaan nimenomaisesti henkilöresursseihin ja/tai muihin taloudellisia investointeja vaativiin resursseihin. Tilanteessa, jossa valtionavustukset eivät mahdollista varainhankinnan kulujen kattamista tarvittaessa avustuksilta, johtaa helposti oravanpyörään, jossa monella nuorisojärjestöllä ei jatkossakaan tosiasiallisesti ole mahdollisuutta varainhankintaa käynnistää.
juuso.luomala@nuorisoala.fi
