Lausunto aluehallinnon uudistamishankkeesta (ALKU-hanke)

Uutiset 25.2.2009

Valtiovarainministeriölle

LAUSUNTOPYYNTÖNNE ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKKEEN HE-LUONNOKSESTA

Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry kiittää mahdollisuudesta lausua aluehallinnon uudistamishankkeesta (ALKU-hanke).

On tärkeää, että kansalaisjärjestöjä kuullaan laajoissa hallinnollisissa uudistuksissa. Nähdäksemme hankkeessa olisi voitu kuulla kansalaisjärjestöjä kuitenkin aikaisemmin ja laajemmin, kuin mitä on tähän mennessä tapahtunut. Myös hankkeeseen liittyvää tiedotusta olisi voitu hoitaa paremmin. Suurissa ja merkittävissä uudistuksissa tulisi varata riittävästi aikaa perehtymiselle ja aidolle kuulemiselle. Uudistuksen nopea aikataulu on koettu liian kireäksi, jotta sen vaikutuksia voitaisiin riittävän hyvin arvioida. Loppuvuodesta 2008 järjestetty infotilaisuuden ja sähköinen kuuleminen olivat hyviä avauksia. Jatkossa suunnitellut neljä alueellista kutsuseminaaria eivät kuitenkaan vastaa käsitystämme avoimesta ja kansalaisjärjestöjä tasavertaisina kumppaneina huomioivasta kuulemisesta. Tilaisuuksien tulisi olla maantieteellisesti ja osallistumisen kannalta mahdollisimman tasavertaisesti ympäri Suomea. Nuoret ja nuorisojärjestöt ovat tärkeä sidosryhmä aina, kun kyse on peruspalveluista. Allianssi haluaa painottaa sitä, että nuoria on kuultava peruspalveluita koskevissa uudistushankkeissa.

Hallituksen esityksessä todetaan, että ALKU-hankkeen tavoitteena on uudistaa laajasti aluehallintoa ja saada aikaan kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto. Hanke on valmistellut aluehallinnon uudistamista niin, että aluehallintoa kootaan laajasti kahteen viranomaiseen – elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin (ELY) ja aluehallintovirastoihin (Avi). Samalla maakunnan liittojen asemaa aluekehitysviranomaisina vahvistetaan.

Allianssi on huolissaan siitä, kuinka aluehallintouudistuksen tavoitteet toteutuvat nuorisotoimen osalta. Nuorisolain 3§:n mukaisesti opetusministeriöllä on valtakunnan tasolla ja lääninhallituksilla aluetasolla vastuu nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta. Valtion tasolla lapsi- ja nuorisopolitiikan koordinaation välineenä toimii hallituskausittain hyväksyttävä Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma (Lanuke). Samoin kunnissa nuorten elinolojen hoito perustuu laajaan nuorten elinolojen parissa toimivien tahojen yhteistyöhön ja sitä pyritään tukemaan mm. lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmiin liittyvillä kehittämishankkeilla. Nyt kaavaillussa uudistuksessa nuorisotoimi uhkaa joutua tilanteeseen, jossa nuorisopolitiikan tehokas ja tuloksellinen yhteensovitus vaarantuu. Allianssi vaatii, että aluehallinnon uudistuksessa kiinnitetään huomiota nuorisotyön asemaan ja huolehditaan nuorisopoliittisten asioiden koordinaatiosta. Myös strategisen tason koordinaation onnistumiseen on kiinnitettävä huomiota.

Lakiesityksessä kulttuuri- ja nuorisotoimi on sijoitettu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin. Kaavaillun hallintomallin mukaan asioita käsiteltäisiin erikoistumistehtävinä yhdeksässä keskuksessa. Kuitenkin nuorisotyön peruspalveluiden arviointi suoritettaisiin aluehallintovirastossa, jossa siis esityksen mukaan ei olisi nuorisotyön asiantuntijoita.

ELYä puoltavina seikkoina keskusteluissa on nähty mm. tiivis yhteys maakuntaohjelmiin ja niiden toteuttamissuunnitelmiin, ESR-hankkeisiin ja työvoimahallintoon. ELY-rakenteessa uhkana on nähtävissä henkilöstön ja valtionavustusten pirstoutuminen niin, että niiden vaikuttavuus heikkenee oleellisesti. Samoin peruspalveluiden arviointi ja sen pohjalta tapahtuva kehittäminen hankaloituvat, kun tiedonkeruu ja substanssi-alueen asiantuntemus ovat eri yksiköissä.

Vaihtoehtona on pohdittu myös kulttuuritoimen sijoittumista aluehallintovirastoon. Vahvuuksina on nähty yhteys sosiaali- ja terveystoimeen, perusopetukseen sekä poliisiin. Nämä samat vahvuudet voidaan nähdä myös nuorisotyön osalta. Lisäksi kuuden päätoimipaikan rakenne mahdollistaa niin valtionavustusten kuin henkilöstönkin kannalta resursseihin nähden järkevän kokoiset toimialueet. Kuntien kannalta rakenne toteuttaa yhden luukun periaatetta, kun sekä kehittäminen ja substanssiosaaminen sekä arviointiin liittyvä tiedonkeruu ovat samassa yksikössä. Aluehallintovirastot toimivat myös yhteistyössä järjestöjen kanssa, joka mahdollistaisi aiempaa paremman yhteistyön aluehallinnon ja alueella toimivien kansalaisjärjestöjen kanssa, mukaan lukien nuorisojärjestöt. Nuorisojärjestöillä ei ole piiri- ja aluetasolla esimerkiksi SLU:n alueita vastaavia yhteistoimintarakenteita, jolloin nuorisotoimen aluehallinnon koordinoiva ja verkottava rooli korostuu entisestään. Edellä mainitun nojalla Allianssi katsoo, että nuorisotoimeen liittyvät asiat tulisi sijoittaa aluehallintovirastoihin elinkeino-, liikenne- ja ympäristövirastojen sijaan.

Aluehallintovirastoihin tulisi keskittää riittävästi nuorisoalan asiantuntemusta. Samalla tulisi kuitenkin huolehtia siitä, että nuorten asioihin liittyvää asiantuntijuutta löytyy myös ELY-virastoista ja että poikkihallinnollinen yhteistyö sujuu hyvin. Erityisesti työvoimahallinnon kanssa yhteistyön merkitys korostuu lähivuosina, kun nuorisotyöttömyys uhkaa jälleen taantuman myötä nousta. Samoin ESR-pohjainen kehittäminen ja maakuntaohjelmien kautta kanavoitavat resurssit nuorten elinolojen kehittämiseen olisi oltava toimivana osana alueellista nuorisopolitiikan yhteensovitusta.

Nuorisotyön näkökulmasta keskeinen kysymys ALKU-hankkeeseen liittyen on se, miten nuorisopolitiikkaan liittyvää yhteensovitusta ja peruspalvelujen arviointia hoidetaan tulevaisuudessa ja miten tähän kytketään nuorten arvio peruspalveluista.

Nuoret ovat valtion ja kuntien tarjoamien palvelujen merkittävä käyttäjäryhmä, ja heidän näkemyksensä tulisi voida huomioida entistä paremmin. On tärkeää, että sidosryhmät, kuten nuorisojärjestöt, otetaan mukaan valmistelun kaikissa vaiheissa. Kaiken kaikkiaan on tärkeää, että kansalaisten näkemykset huomioidaan niin uudistuksen suunnittelussa kuin sen toteuttamisessakin. Allianssi edellyttää, että uudistuksen jatkotyössä huolehditaan siitä, että niin valtion kuin kuntienkin tasolla tavoitteeksi otettu elämänkaariajattelu toteutuu myös aluehallintouudistuksessa. Lähtökohdaksi on otettava kansalais- ja asiakaslähtöisesti ihmisten tarpeet elämänkaaren eri vaiheissa. Asiakaspalvelumalleista puhuttaessa tulisi nuorten asiakkaiden huomioiminen ottaa tarkastelun kohteeksi.

Helsingissä 25.2.2009

Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry


Avainsanat: