Eduskunnan sivistysvaliokunta 12.5.2014
Viite: Lausuntopyyntö
Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen. Valtioneuvoston demokratiapoliittinen selonteko 2014 (VNS 3/2014 vp)
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry (Allianssi) kiittää sivistysvaliokuntaa mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston demokratiapoliittisen selonteon demokratiakasvatusta koskevista linjauksista.
Selonteon linjaus 20, ”Demokratiakasvatuksella nuoret osallistumaan ja vaikuttamaan”, on Allianssin mielestä kokonaisuudessaan erittäin kannatettava. Demokratiakasvatuksen kehittäminen oppilaitoksissa on kiitettävä aloite, jolle on varattava riittävästi resursseja kaikilla oppiasteilla.
Lausunnon keskeinen sisältö
• Demokratiakasvatus on saatava osaksi oppilaitosten arkea.
• Vaikuttaminen lähtee omasta arjesta: oppilaskuntatoimintaan on panostettava.
• Opettajilla tulee olla valmius käsitellä opetuksessa ideologioiden, arvomaailmojen ja poliittisten liikkeiden eroja.
• Oppilaitosten on avattava ovet järjestöille ja muun muassa poliittisille puolueille.
• Uuden nuorisolain tulee osallistaa nuoria yhdenvertaisesti.
Linjaus 20: Demokratiakasvatuksella nuoret osallistumaan ja vaikuttamaan
”Opetussuunnitelmia uudistettaessa kehitetään toimintakulttuuria kouluissa oppilaiden ja opiskelijoiden osallistamista ja osallistumista vahvistavaksi.”
• Allianssi: Demokratiakasvatus osaksi oppilaitosten arkea
Koulu- ja opiskeluympäristön merkitys on suuri koko elämänaikaisen poliittisen osallistumisen kannalta. Yhteiskunnallinen osallistuminen ja vaikuttaminen tulee sisällyttää pysyvänä elementtinä eri koulutusasteisiin, jotta koulutuksen tavoite kasvamisesta toimimaan demokraattisesti, vastuullisena ja aktiivisena osana paikallista, kansallista, eurooppalaista ja globaalia yhteisöä toteutuu. Demokratianäkökulman on oltava opetuksessa läsnä kaikilla asteilla
Suomi ei ole toistaiseksi laatinut kansallista toimintaohjelmaa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen edistämiseksi YK:n suositusten mukaisesti. Opettajien tulisi saada riittävää koulutusta ihmisoikeuksista, ja ihmisoikeuskasvatus tulisi sisällyttää koulujen opetussuunnitelmaan. Tietoisuuden lisääntyminen ihmisoikeuksista tehostaa niiden toteutumista.
Kuten selonteossa todetaan, suurimmat haasteet demokratiakasvatuksessa ovat mm. ammatillisessa peruskoulutuksessa. Yhteiskuntaopin opetukselle on erityinen tarve toisella asteella, kun suuri osa opiskelijoista saa ensimmäistä kertaa käyttää äänioikeuttaan. Politiikan tutkijat ovat todenneet, että äänestämiseen oppimisessa on suotuisaa, mikäli nuori on ensimmäisten vaalien aikaan vielä koulussa ja vaaleja käsitellään osana opetusta.
Demokratian käsittelyn tulee olla oppilaitoksissa konkreettista, koulun arkeen sidottua. Aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattaminen, edellyttävät kou-lulta aiheen laaja-alaista, poikkitieteellistä tarkastelua sekä suunnitelmallista toteuttamista. Kuten selonteossa todetaan, paras kansalaisoppiminen tapahtuu toiminnalla. Juuri toiminnalla ja kokemuksellisuudella voidaan kuroa umpeen erilaisten tiedollisten ja taidollisten lähtökohtien tuottamaan eroa. Ilman toimintaa voidaan tulla vahvistaneeksi mielikuvaa siitä, että aktiivisesti toimivat ovat oma erillinen porukkansa, johon kaikilla ei ole yhdenvertaista pääsyä.
”Kehitetään edelleen oppilaskuntien toimintaa. Vahvistetaan kodin, koulun ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä demokratiakasvatuksessa luomalla nykyistä avoimemmat ja toimivammat yhteistyöverkostot.”
• Allianssi: Vaikuttaminen lähtee omasta arjesta: oppilaskuntatoiminta
Uuden lain mukaan jokaisessa koulussa ja oppilaitoksessa tulee olla oppilas- tai opiskelijakunta, jota on kuultava ennen opiskelijoiden asemaan vaikuttavien päätösten tekemistä. Allianssi näkee tärkeänä, että opiskelijakuntien rahoitus tuodaan jatkossa kiinteäksi osaksi oppilaitosten budjetointia. Lisäksi oppilaitosdemokratiaa ei tulisi kehittää yksin opiskelijoita kuulemalla, vaan osallistamalla heidät osaksi oppilaitoksen budjetointia ja muuta päätöksentekoa.
Oleellinen osa osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvää koulutustehtävää on se, että koulujen toiminnassa ja arjessa opiskelijoita kannustetaan osallistumaan ja vaikuttamaan oman opiskeluympäristön asioihin. Oppilaskuntatoimintaan ja sen ohjaamiseen on panostettava ja opiskelijoita osallistettava myös laajemmin koulun päätöksentekoon jo suunnitteluvaiheessa.
Oppilaskuntatoiminta ja oppilaiden osallistuminen kouluyhteisön päätöksentekoon on tehokas keino kasvattaa oppilaat käytännön toiminnan kautta osallistuviksi ja oikeutensa tiedostaviksi kansalaisiksi. Opettajankoulutuksen tulee tarjota valmiuksia oppilaskuntatoiminnan ohjaamiseen sekä oppilaiden laajempaan osallistamiseen ja kannustamiseen yhteisiin asioihin vaikuttamiseen.
”Kehitetään demokratiakasvatusta ja osallistumismenetelmien sisältöjä opettajankoulutuksessa ja opettajien täydennyskoulutuksessa.”
• Allianssi: Opettajilla tulee olla valmius käsitellä opetuksessa ideologioiden, arvomaailmojen ja poliittisten liikkeiden eroja
Opettajan on pyrittämä luomaan kaikkia oppilaita koskeva ja arjen käytäntöihin kytkeytyvä toimintakulttuuri, joka kannustaa oppilaita ilmaisemaan mielipiteitään, tunnistamaan omia oikeuksiaan ja ottamaan vastuuta sekä omista opinnoistaan että koulun yhteisistä asioista.
Demokratia tulee valtavirtaistaa opetukseen ja kouluympäristöön jo opettajankoulutuksessa. Esimerkiksi opetustapojen tulee olla ihmisoikeuksia kunnioittavia ja demokratiataitoja tukevia. Tulee myös huomioida erilaiset oppijat ja oppimistyylit. Opetuksen toimintatapojen ja materiaalien on oltava saavutettavia ja avoimia kaikille.
Demokratiakasvatuksen tavoitteena tulisi olla, että oppilaat kykenevät osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon ja vaikuttamaan yhteiskuntaan arvojensa mukaisesti. Tämä edellyttää myös ymmärrystä olemassa olevien poliittisten suuntausten välisistä eroista.
Opettajilla tulee olla valmiudet eritellä eri suuntausten eroja puolueettomasti, esimerkiksi yhteiskuntatieteiden käsitteitä soveltaen. Opettajien tulee kyetä kannustamaan oppilaita eri suuntausten itsenäiseen ja kriittiseen arviointiin ja antamaan välineitä yhteiskunnallisten kysymysten tarkasteluun eri näkökulmista.
”Koulujen ja päättäjien välistä vuorovaikutusta tulee lisätä osana demokratiakasvatusta. On toivottavaa, että poliittiset päättäjät ja virkamiehet niin kunnallisella kuin valtiollisella tasolla voisivat käydä yhä aktiivisemmin kouluissa kertomassa yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja osallistumisesta.”
• Allianssi: Oppilaitosten on avattava ovet myös järjestöille ja poliittisille puolueille
Poliittisten päättäjien vierailut kouluissa ovat kannatettavia. Ylipäänsä koulussa tulee madaltaa muun yhteiskunnan ja koulun välistä rajaa. Koulun on avauduttava ympäröivään yhteiskuntaan esimerkiksi siten, että järjestöjen ja puolueiden edustajat voisivat tuoda poliittis-yhteiskunnallisia sisältöjä kouluun. Kouluissa tulisi tuoda esiin arkipäiväistä vaikuttamista, mutta myös esimerkiksi äänestämiseen ja vaaleihin liittyviä teemoja.
”Käynnistetään nuorisolain uudistus, jossa arvioidaan nuorten osallisuutta koskevien säännösten toimivuutta.”
• Allianssi: Uusi nuorisolaki osallistaa nuoria yhdenvertaisesti
Linjauksessa 20 tuodaan myös esille käynnistetty nuorisolain uudistus, jossa arvioidaan osallisuutta koskevien säännösten toimivuutta. Allianssin mielestä osallisuutta koskevien säännösten tulisi olla velvoittavampia ja tarkempia.
Helsingissä 12.5.2014
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry
Eero Rämö, puheenjohtaja
Olli Joensuu, pääsihteeri