Eduskunnan perustuslakivaliokunta 7.5.2014
Viite: Lausuntopyyntö
Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen. Valtioneuvoston demokratiapoliittinen selonteko 2014
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry (Allianssi) kiittää perustuslakivaliokuntaa mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston demokratiapoliittisesta selonteosta.
Lausunnon keskeinen sisältö
• Nuorten vaikuttamismahdollisuuksia voidaan parantaa etenkin suoralla demokratialla, sähköisten toimintatapojen kehittämisellä, monipuolisilla ja yhdenvertaisilla osallistumisrakenteilla sekä päättäjien ja nuorten vuorovaikutuksella.
• Äänestysikäraja tulee laskea 16 ikävuoteen kaikissa vaaleissa.
• Kunnan osallisuuden rakenteiden tulee olla monipuolisia ja yhdenvertaisia.
• Nuorten vaikuttajaryhmille tulee antaa aitoa päätäntävaltaa.
• Allianssi vaatii kunnallista kansanäänestystä koskevan aloitteen ikärajan laskemista 15-ikävuoteen. Kansalaisaloitteen ikäraja tulee myös laskea 15 ikävuoteen.
• Hallinnon tiedottamisen tulee tapahtua myös verkossa ja sähköisiä osallistumistapoja tulee kehittää huomioiden esteettömyys ja yhdenvertaisuus.
• Demokratiakasvatus on saatava osaksi oppilaitosten arkea.
• Vaikuttaminen lähtee omasta arjesta: oppilaskuntatoimintaan on pa-nostettava.
• Opettajilla tulee olla valmius käsitellä opetuksessa ideologioiden, arvomaailmojen ja poliittisten liikkeiden eroja.
• Oppilaitosten on avattava ovet järjestöille ja muun muassa poliittisille puolueille.
• Uuden nuorisolain tulee osallistaa nuoria yhdenvertaisesti.
• Nuoret tulee nostaa heikoimmassa asemassa olevaksi väestöryhmäksi osallistumismahdollisuuksien ja -oikeuksien osalta sekä Suomessa että globaalisti.
• Hallinnon ja kansalaisjärjestöjen vuorovaikutukseen tarvitaan avoimuutta jo valmisteluvaiheessa, myös talouspolitiikassa.
Yleistä
Allianssi toivoo, että demokratiapoliittista selontekoa seuraava toimintaoh-jelma huomioi vahvasti niin nuorten osallistumisen kuin vaikuttamisen. Nuorten vaikuttamismahdollisuuksia parannetaan etenkin suoralla demokratialla, sähköisten toimintatapojen kehittämisellä, monipuolisilla ja yhdenvertaisilla osallistumisrakenteilla sekä päättäjien ja nuorten vuorovaikutuksella. Kaikessa päätöksenteossa tulee huomioida lasten ja nuorten omat näke-mykset lähiympäristöstään ja hyvinvoinnistaan, sillä lapset ja nuoret ovat oman elämänsä asiantuntijoita ja yhdenvertaisia kansalaisia, erityisine oikeuksineen ja velvollisuuksineen.
Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutuminen edellyt-tää erityisiä toimenpiteitä. Kaikkia keinoja ottaa nuoret mukaan yhteiseen päätöksentekoon ei ole vielä otettu käyttöön. Nuorten mielenkiinto omaa elinpiiriä koskevista asioista lisääntyy, kun tarjolla ei ole vain näennäisvaltaa, vaan aito mahdollisuus esimerkiksi nuorisovaltuustojen kautta tehdä omaa elinpiiriä koskevia päätöksiä.
Allianssi kommentoi lausunnossaan yksityiskohtaisesti selonteon linjauksia 3, 7, 20 ja 21.
Linjaus 3: Toimivampi vaalijärjestelmä ja äänestysaktiivisuus nousuun
”Selvitetään mahdollisuuksia kirje- ja nettiäänestyksen käyttöönottoon. Ratkaisun netti-äänestyksen käyttöönotosta tulee perustua keskeisesti hyötyjen ja mahdollisten riskien vai-kutusten arviointiin. Valmistelussa huomioidaan tietoturvakysymykset.”
• Allianssi: Äänestysikäraja laskettava 16 ikävuoteen
Viime kuntavaaleissa nuorten äänestysaktiivisuus oli alhainen. Äänestämi-nen ja äänestämättä jättäminen opitaan hyvin nuorina. Kiinnostus kunnallisiin asioihin kasvaa, mikäli nuorella on todellista valtaa vaikuttaa. Allianssi pitää erityisen tärkeänä, että keskustelu äänestysikärajan laskemisesta ei pääty puoluesihteeritoimikunnan kieltävään kantaan. Nuorten tulee saada todellinen vaikuttamismahdollisuus eli äänioikeus. Tämän vuoksi Allianssi vaatii, että äänestysikäraja laskettaisiin 16 ikävuoteen kaikissa vaaleissa, myös kunnallisvaaleissa.
Nuorten äänestysaktiivisuutta saattaisi lisätä myös mahdollisuus sähköiseen äänestämiseen.
Allianssi kannattaa selonteon linjausta nuorten ja muiden vähän osallistuvi-en ryhmien huomioimista vaali- ja vaikuttamistietoisuuden lisäämisen kohderyhmänä. Nuorten äänestysaktiivisuus on kauttaaltaan selvästi alhaisempaa, kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Erityisen selvästi erot näkyvät ammatillisen perusopetuksen opiskelijoiden äänestys- ja osallistumisinnokkuuden kohdalla, heijastaen yleisesti yhteiskunnan sosioekonomisia eroja kansalaisten äänestysinnokkuudessa. Huomattavaa on, että myös ammatillisen peruskoulutuksen sisällä erot yhteiskunnallisessa aktiivisuudessa ovat merkittäviä. Tämän vuoksi kehitystoimenpiteiden vaikuttavuuden lisäämiseksi tulee nuorten äänestysaktiivisuutta sekä tietoisuutta omista vaikutusmahdollisuuksista ja -kanavista tarkastella paitsi koulutusala- myös tutkintoalakohtaisesti. Myös monikielisen viestinnän lisääminen ja maahanmuuttajajärjestöjen ja -toimijoiden välisen yhteistyön jatkaminen on tärkeää.
Linjaus 7: Lapset ja nuoret mukaan päätöksentekoon
”Kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä tehtyjen linjausten mukaistesti kuntien tulisi jatkossa laatia kuntastrategia, jossa kiinnitetään huomioita osallistumiseen ja vaikuttamiseen sekä myös alle 18-vuotiaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiseen. Kunnat velvoitetaan asettamaan nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttajaryhmä. Lisäksi puoluesihteereiden toimikunnan linjausten mukaisesti selvitetään kunnallisen kansanäänestysaloitteen ja kansalaisaloitteen ikärajan alentamista 15-vuoteen.”
• Allianssi: Osallisuuden rakenteiden tulee olla monipuolisia ja yhdenvertaisia
Allianssin mielestä on tärkeää, että osallisuussuunnitelmaan kirjataan toimivat järjestelmät lasten ja nuorten osallistamiseksi kunnan päätöksentekoon, lapsia ja nuoria koskevien palveluiden ja toiminnan suunnitteluun sekä arviointiin. Osallisuussuunnitelman tulee turvata eri ihmisryhmien (eri-ikäisten, toimintakyvyltään erilaisten, äidinkieleltään erilaisten, maahan-muuttajien jne.) yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet. Osallisuussuunnittelussa tulee huomioida nuorten moninaisuus ja syrjinnän vaarassa olevien lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksien tukeminen. Osallisuussuunnitelman toteuttaminen edellyttää jokaisessa kunnassa suunnittelua, arviointia ja kehittämistä. Tässä prosessissa lasten ja nuorten tulee olla alusta lähtien mukana. Osallisuussuunnitelman tulee olla myös riittävän konkreettinen tavoitteiltaan, jotta se toteutuisi käytännössä.
• Allianssi: Nuorten vaikuttajaryhmille aitoa päätäntävaltaa
Allianssi muistuttaa, että on varmistettava nuorten vaikuttamisryhmälle aito yhteys kunnan päätöksentekoon. Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksien tulee koskettaa myös päätösten suunnitteluvaihetta. Ongelmana päätöksiin vaikuttamisen kannalta saattaa olla, että nuoret pääsevät osallistumaan päätöksentekoprosesseihin liian myöhään. Allianssi toivoo, että nuorten vaikuttamismahdollisuuksien oikea-aikaisuuteen kiinnitettäisiin huomioita.
Viidesosassa Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 -kyselyyn vastanneista kunnista nuorten vaikuttajaryhmäläisillä on oikeus osallistua kaikkien lautakuntien kokouksiin (Allianssi & Kuntaliitto, 2013). Allianssi vaatii, että nuorten vaikuttajaryhmien jäsenille tulee antaa sekä mahdollisuus osallistua että puheoikeus kaikkien lautakuntien kokouksiin. Lisäksi tulee pohtia, voisiko nuorten vaikuttamisryhmältä tulevat aloitteet käsitellä pikaisella menettelyllä.
Nuorten vaikuttajaryhmien kokoonpanossa on huomioitava kaikkien nuorten yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet. Valintakriteereitä tehtäessä tulee huomioida nuorten moninaisuus ja syrjinnän vaarassa olevien lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksien tukeminen.
Lisäksi virkamiehillä tulee olla riittävä ymmärrys nuorten osallisuuteen liittyvistä seikoista ja nuorisovaltuustoon valituille nuorille tulee antaa riittävää ohjeistusta tehtäväänsä. Nuorten vaikuttajaryhmien resurssit tulee varmistaa.
• Allianssi: Aloiteoikeus kunnallisesta kansanäänestyksestä laskettava 15 ikävuoteen
Uusimmassa nuorisobarometrissa (2013) nuoret itse ovat toivoneet enemmän suoria osallistumismahdollisuuksia. Allianssi vaatii kunnallista kansanäänestystä koskevan aloitteen ikärajan laskemista 15-ikävuoteen puoluesihteeritoimikunnan ehdotuksen mukaisesti. Nuorilla on oikeus ja taito osallis-tua yhteiseen päätöksentekoon yhdenvertaisina kuntalaisina. Kansalaisaloitteen ikäraja tulee myös laskea 15 ikävuoteen.
• Allianssi: Esteetön ja yhdenvertainen viestintä ja vuorovaikutus, myös sähköisesti
Perinteisten vaikuttamiskanavien, kuten nuorisovaltuustojen tai vastaavien vaikuttajaryhmien, lisäksi on panostettava uusien osallistumismallien hyödyntämiseen nuoria koskevassa ja heitä osallistavassa päätöksenteossa esimerkiksi verkkovaikuttamista lisäämällä. Oikeusministeriössä on kehitteillä sähköinen Nuorten kanava, joka on matalan kynnyksen palvelu nuorten osallisuuden ja vahvistamisen tukemiseksi. Allianssi muistuttaa, että viestinnän, kuten sähköisten palveluiden, tulee olla helposti ja yhdenvertai-sesti saavutettavissa ja niissä on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä, sillä tämä hyödyttää kaikkia kansalaisia, ei pelkästään nuoria.
Erityisesti nuorten osallistumiseen päätöksentekoon vaikuttaa merkittävästi se, millä tavalla he saavat tietoa valmisteilla olevista asioista ja kuinka heidän on mahdollista reagoida saamaansa tietoon. Tästä syystä erityisesti sähköisten palveluiden saavutettavuuteen ja vuorovaikutteisuuteen tulee kiinnittää huomioita. Selkeä kielen käyttö kaikessa kunnan tiedottamisessa hyödyttäisi nuorten lisäksi myös maahanmuuttajia ja kaikkia muita kuntalaisia. Yksi tiedottamisen selkeyttä edistävä tekijä on, että eri kansalaisryhmiä, kuten lapsia ja nuoria, kuullaan myös viestinnän suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tällöin saadaan tietämystä muun muassa siitä, mikä nuorille olisi mielekkäin ja helpoin tapa saada tietoa esimerkiksi kunnan asiois-ta.
Verkko mahdollistaa uusia matalan kynnyksen sähköisiä osallistumisen muotoja, kuten sähköisen aloitekanavan tai mielipidekyselyiden toteuttami-sen. Sähköisten kanavien voidaan nähdä parantavan erityisesti nuorten osallistumismahdollisuuksia, sillä nuoret ovat tottuneita verkon käyttäjiä. Verkossa tapahtuva vuorovaikutus ei korvaa esimerkiksi nuorten ja päättä-jien keskustelutilaisuuskäytäntöjä, mutta täydentää niitä.
Linjaus 20: Demokratiakasvatuksella nuoret osallistumaan ja vaikuttamaan (s. 61)
”Opetussuunnitelmia uudistettaessa kehitetään toimintakulttuuria kouluissa oppilaiden ja opiskelijoiden osallistamista ja osallistumista vahvistavaksi.”
• Allianssi: Demokratiakasvatus osaksi oppilaitosten arkea
Linjaus 20 on Allianssin mielestä kokonaisuudessaan erittäin kannatettava. Demokratiakasvatuksen kehittäminen oppilaitoksissa on kiitettävä aloite, jolle on varattava riittävästi resursseja kaikilla oppiasteilla. Koulu- ja opiskeluympäristön merkitys on suuri koko elämänaikaisen poliittisen osallistumisen kannalta. Yhteiskunnallinen osallistuminen ja vaikuttaminen tulee sisällyttää pysyvänä elementtinä eri koulutusasteisiin, jotta koulutuksen tavoite kasvamisesta toimimaan demokraattisesti, vastuullisena ja aktiivisena osana paikallista, kansallista, eurooppalaista ja globaalia yhteisöä toteutuu. Demokratianäkökulman on oltava opetuksessa läsnä kaikilla asteilla
Suomi ei ole toistaiseksi laatinut kansallista toimintaohjelmaa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen edistämiseksi YK:n suositusten mukaisesti. Opettajien tulisi saada riittävää koulutusta ihmisoikeuksista, ja ihmisoikeuskasvatus tulisi sisällyttää koulujen opetussuunnitelmaan. Tietoisuuden lisääntyminen ihmisoikeuksista tehostaa niiden toteutumista.
Kuten selonteossa todetaan, suurimmat haasteet demokratiakasvatuksessa ovat mm. ammatillisessa peruskoulutuksessa. Yhteiskuntaopin opetukselle on erityinen tarve toisella asteella, kun suuri osa opiskelijoista saa ensimmäistä kertaa käyttää äänioikeuttaan. Politiikan tutkijat ovat todenneet, että äänestämiseen oppimisessa on suotuisaa, mikäli nuori on ensimmäisten vaalien aikaan vielä koulussa ja vaaleja käsitellään osana opetusta.
Demokratian käsittelyn tulee olla oppilaitoksissa konkreettista, koulun arkeen sidottua. Aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattaminen, edellyttävät koululta aiheen laaja-alaista, poikkitieteellistä tarkastelua sekä suunnitelmallista toteuttamista. Kuten selonteossa todetaan, paras kansalaisoppiminen tapahtuu toiminnalla. Juuri toiminnalla ja kokemuksellisuudella voidaan kuroa umpeen erilaisten tiedollisten ja taidollisten lähtökohtien tuottamaan eroa. Ilman toimintaa voidaan tulla vahvistaneeksi mielikuvaa siitä, että aktiivisesti toimivat ovat oma erillinen porukkansa, johon kaikilla ei ole yhdenver-taista pääsyä.
”Kehitetään edelleen oppilaskuntien toimintaa. Vahvistetaan kodin, koulun ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä demokratiakasvatuksessa luomalla nykyistä avoimemmat ja toimivammat yhteistyöverkostot.”
• Allianssi: Vaikuttaminen lähtee omasta arjesta: oppilaskuntatoiminta
Uuden lain mukaan jokaisessa koulussa ja oppilaitoksessa tulee olla oppilas- tai opiskelijakunta, jota on kuultava ennen opiskelijoiden asemaan vaikuttavien. Allianssi näkee tärkeänä, että opiskelijakuntien rahoitus tuodaan jatkossa kiinteäksi osaksi oppilaitosten budjetointia. Lisäksi oppilaitosdemokratiaa ei tulisi kehittää yksin opiskelijoita kuulemalla, vaan osallistamalla heidät osaksi oppilaitoksen budjetointia ja muuta päätöksentekoa.
Oleellinen osa osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvää koulutustehtävää on se, että koulujen toiminnassa ja arjessa opiskelijoita kannustetaan osallistumaan ja vaikuttamaan oman opiskeluympäristön asioihin. Oppilaskuntatoimintaan ja sen ohjaamiseen on panostettava ja opiskelijoita osallistettava myös laajemmin koulun päätöksentekoon jo suunnitteluvaiheessa.
Oppilaskuntatoiminta ja oppilaiden osallistuminen kouluyhteisön päätöksentekoon on tehokas keino kasvattaa oppilaat käytännön toiminnan kautta osallistuviksi ja oikeutensa tiedostaviksi kansalaisiksi. Opettajankoulutuksen tulee tarjota valmiuksia oppilaskuntatoiminnan ohjaamiseen sekä oppilaiden laajempaan osallistamiseen ja kannustamiseen yhteisiin asioihin vaikuttamiseen.
”Kehitetään demokratiakasvatusta ja osallistumismenetelmien sisältöjä opettajankoulutuksessa ja opettajien täydennyskoulutuksessa.”
• Allianssi: Opettajilla tulee olla valmius käsitellä opetuksessa ideologioiden, arvomaailmojen ja poliittisten liikkeiden eroja
Opettajan on pyrittämä luomaan kaikkia oppilaita koskeva ja arjen käytäntöihin kytkeytyvä toimintakulttuuri, joka kannustaa oppilaita ilmaisemaan mielipiteitään, tunnistamaan omia oikeuksiaan ja ottamaan vastuuta sekä omista opinnoistaan että koulun yhteisistä asioista.
Demokratia tulee valtavirtaistaa opetukseen ja kouluympäristöön jo opettajankoulutuksessa. Esimerkiksi opetustapojen tulee olla ihmisoikeuksia kunnioittavia ja demokratiataitoja tukevia. Tulee myös huomioida erilaiset oppijat ja oppimistyylit. Opetuksen toimintatapojen ja materiaalien on oltava saavutettavia ja avoimia kaikille.
Demokratiakasvatuksen tavoitteena tulisi olla, että oppilaat kykenevät osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon ja vaikuttamaan yhteiskuntaan arvojensa mukaisesti. Tämä edellyttää myös ymmärrystä olemassa olevien poliittisten suuntausten välisistä eroista. Opettajilla tulee olla valmiudet eritellä eri suuntausten eroja puolueettomasti, esimerkiksi yhteiskuntatieteiden käsitteitä soveltaen. Opettajien tulee kyetä kannustamaan oppilaita eri suuntausten itsenäiseen ja kriittiseen arviointiin ja antamaan välineitä yhteiskunnallisten kysymysten tarkasteluun eri näkökulmista.
”Koulujen ja päättäjien välistä vuorovaikutusta tulee lisätä osana demokratiakasvatusta. On toivottavaa, että poliittiset päättäjät ja virkamiehet niin kunnallisella kuin valtiollisella tasolla voisivat käydä yhä aktiivisemmin kouluissa kertomassa yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja osallistumisesta.”
• Allianssi: Oppilaitosten on avattava ovet myös järjestöille ja poliittisille puolueille
Poliittisten päättäjien vierailut kouluissa ovat kannatettavia. Ylipäänsä koulussa tulee madaltaa muun yhteiskunnan ja koulun välistä rajaa. Koulun on avauduttava ympäröivään yhteiskuntaan esimerkiksi siten, että järjestöjen ja puolueiden edustajat voisivat tuoda poliittis-yhteiskunnallisia sisältöjä kouluun. Kouluissa tulisi tuoda esiin arkipäiväistä vaikuttamista, mutta myös esimerkiksi äänestämiseen ja vaaleihin liittyviä teemoja.
”Käynnistetään nuorisolain uudistus, jossa arvioidaan nuorten osallisuutta koskevien sään-nösten toimivuutta.”
• Allianssi: Uusi nuorisolaki osallistaa nuoria yhdenvertaisesti
Linjauksessa 20 tuodaan myös esille käynnistetty nuorisolain uudistus, jossa arvioidaan osallisuutta koskevien säännösten toimivuutta. Allianssin mielestä osallisuutta koskevien säännösten tulisi olla velvoittavampia ja tarkempia.
Linjaus 21: Suomi korostaa erityisesti naisten sekä heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien oikeuksia ja osallistumismahdollisuuksia.
”Suomi painottaa syrjinnän poistamiseen liittyviä kysymyksiä niin kansainvälisissä politiikka-linjauksissaan kuin antamallaan kehitysyhteistyö- ja muulla taloudellisella tuellaan. Demokratiaan kuuluvat myös taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet ilman syrjintää.”
• Allianssi: Nuoret tulee nostaa heikoimmassa asemassa olevaksi väestöryhmäksi osallistumismahdollisuuksien ja -oikeuksien osalta sekä Suomessa että globaalisti.
Globaalisti yli puolet maailman väestöstä on lapsia ja nuoria ja heistä 90% asuu kehittyvissä maissa. Kehittyvissä maissa nuorten mahdollisuudet yhdenvertaiseen osallistumiseen ovat hyvin rajoitetut, mm. alle 35-vuotiaat ovat hyvin aliedustettuina politiikassa ja parlamenteissa, kolmasosassa maailman valtioista vaalikelpoisuusikä on 25 vuotta. (Esim.UN, 2013.) Erityisesti haasteita nuoret kohtaavat demokratiaan kuuluvien taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisessa. Esimerkiksi nuorisotyöttömyys on globaalisti suurempaa kuin koko väestön työttömyys. Globaalisti työttömyysluvut eivät kuitenkaan kerro todellisuutta nuorten työllistymisestä ja sen haasteista. Alityöllistyminen, jolla ei voi elää itsenäistä ja turvallista elämää, on hyvin tyypillistä nuorten keskuudessa. Kehittyvien maiden nuorilta puuttuvat usein myös sosiaaliset turvaverkot, joten riittämättömään, ihmisoikeuksiakin rikkovaan työhön on pakko suostua. (Esim.UN, 2011). Nuorten osallistuminen yhteiskuntaan täysipainoisina jäseninä laadukkaan työn, koulutuksen ja kansalaisyhteiskunnan kautta on keskeisessä roolissa syrjäytymisen ehkäisyssä. Nuorten tulee näkyä selvästi Suomen kehitysyhteistyön keskiössä.
Myös Euroopassa nuorilla on monia haasteita ihmisoikeuksiensa toteutumisessa. Nuorten tietoisuudessa omista oikeuksistaan on myös paljon parannettavaa. Nuorisotyöttömyys, alityöllistyminen, sosiaalisten verkkojen puute ja asunnottomuus ovat nuorten ongelmia paitsi globaalisti niin myös Euroopassa. Nykyinen ihmisoikeusarkkitehtuuri ei riittävästi takaa nuorille oikeutta itsenäiseen elämään ja turvattuun elintasoon. Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on suositellut nuorten oikeuksien sopimuksen laatimista takaamaan nuorten ihmisoikeuksien toteutuminen Euroopassa. Suomen tulee tukea Euroopan neuvoston ja parlamentaarisen yleiskokouksen työtä (Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous, 2013).
Lopuksi
Esimerkiksi lainsäädäntötyössä järjestöillä on perinteisesti ollut vahva rooli lausunnonantajina. Järjestöillä ei kuitenkaan useinkaan ole vastaavaa vaikuttamismahdollisuutta talouspoliittisiin linjoihin, kuten kehysriihissä tehtäviin päätöksiin. Ylipäänsä hallinnon ja kansalaisjärjestöjen väliseen vuorovaikutukseen tarvitaan enemmän avoimuutta ja valmistelun avaamista jo valmisteluvaiheessa, eikä mielipiteen kysymistä vasta silloin kun asiat on jo päätetty. Järjestöillä on paljon asiantuntemusta, jota voisi hyödyntää entistä paremmin.
Kansalaisjärjestöt ovat tärkeitä nuoren sosiaalisen pääoman karttumisen kannalta ja niissä opitaan poliittisessa osallistumisessa tarvittavia taitoja. Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä tulisi vahvistaa esimerkiksi vapaaehtois- ja vertaistuen osalta. Esimerkiksi kuntien vertaistoiminnassa törmätään tilanteisiin, joissa verottaja tulkitsee nuorten saaman palkinnon verotettavaksi tuloksi. Samoin pitäisi löyhentää käytäntöjä siitä, miten työtön ihminen voi osallistua vapaaehtoistyöhön.
Helsingissä 7.5.2014
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry
Eero Rämö, puheenjohtaja
Olli Joensuu, pääsihteeri
Lähteet:
Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous: Young people’s access to fundamental rights (2013)
http://www.assembly.coe.int/ASP/Doc/XrefViewPDF.asp?FileID=19709&Language=EN
Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013. Raportti. Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Lokakuu 2013.
http://www.alli.fi/binary/file/-/id/665/fid/2560
UN (2011), Youth Report 2011.
http://www.unworldyouthreport.org/index.php?option=com_k2&view=itemlist&layout=category&task=category&id=1&Itemid=67
UN (2013), YOUTH, POLITICAL PARTICIPATION AND
DECISION-MAKING. http://www.un.org/esa/socdev/documents/youth/fact-sheets/youth-political-participation.pdf