Suomen nuorisoyhteistyö – Allianssi ry 8.11.2012
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle 9.11.2012
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry kiittää valiokuntaa lausuntopyynnöstä koskien hallituksen esityksiä HE 133/2012 (laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta) ja HE 134/2012 (työttömyysturvalaki) ja toteaa asiasta kunnioittaen seuraavaa:
HE 133/2012 laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
Lakiesityksen tavoitteena on ollut toisaalta selkeyttää työvoima- ja yrityspalveluita koskevaa lainsäädäntöä sekä toisaalta se, että te-viranomaisten vastuulla olevista palveluista ja niihin liittyvistä etuuksista säädettäisiin yhtenevästi. Allianssi katsoo, että lakiesityksen ehdotukset ovat suurimmalta osin kannatettavia. On hyvä, että lainsäädäntöä selkiytetään. Lakeja uudistettaessa tulee kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että palveluista ja taloudellisista etuuksista säädetään kokonaisuus huomioiden ja eri toimenpiteitä yhteen sovittaen.
Allianssi haluaa kiinnittää huomiota erityisesti nuorten yhdenvertaiseen kohteluun. Lakia toteutettaessa yhdenvertainen kohtelu ei voi tarkoittaa samanlaista kohtelua kaikille, vaan sen tulee mahdollistaa positiivinen erityiskohtelu. Esimerkiksi vammautuneiden henkilöiden opintojen loppuunsaattaminen voi edellyttää pidempää opiskeluaikaa kuin vammattomilla henkilöillä. Nuorten yksilölliset tarpeet tulee huomioida ja siksi myös laissa ehdotetun valmennuksen (työnhakuvalmennus, uravalmennus, työhönvalmennus) keston on oltava nuoren tarpeiden mukaan joustava.
Uuden lain myötä te-toimistojen osaamistarpeet muuttuvat. Tällöin tarvitaan lisää tietoa mm. osatyökykyisten, vammaisten ja korkeakoulutettujen asemasta ja palvelutarpeista. Tämä tulee huomioida lakia toimeenpantaessa.
Allianssi vastustaa lakiehdotukseen liittyvää liikkuvuusavustusten poistamista, koska se ei edistä eri puolilla Suomea asuvien nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia hakea työtä ja työllistyä.
Allianssi yhtyy Vammaisfoorumi ry:n (lausunto valiokunnalle 7.11.2012) huoleen siitä, että lakiesityksessä ei oteta kantaa siihen, mikä on niiden henkilöiden asema, jotka saavat jotakin muuttaa etuutta. Laintulkintaa tulisi selkeyttää tältä osin. Lisäksi huomautamme, että vajaatyökykyinen-ilmaisun sijaan käytetään sanaa osatyökykyinen.
Laki ei määrittele selkeästi sitä, kuka ja miten lakiesityksen mukaisia valmennuspalveluita järjestettäisiin. Allianssi korostaa, että valmennuksen tulee olla riittävän laadukasta ja ammattitaitoista, ja sen on oltava saatavilla kaikille, myös osatyökykyisille ja vammaisille. Palveluiden sisällöt on määriteltävä tarkemmin, samoin palveluidenantajien tehtävänkuva.
Esityksen mukaan palkkatuen myöntäminen edellyttää, että tuella palkattavan tuottavuuden arvioidaan olevan tarjolla olevassa työtehtävässä alentunut osaamisessa ja ammattitaidossa olevien puutteiden, työttömyyden keston, vamman tai sairauden taikka muun syyn johdosta. Esityksen taustatekstissä mainitaan, että osa työnantajista katsoo, ettei vastavalmistuneiden nuorten osaaminen vastaa työmarkkinoiden vaatimuksia ja että palkkatuki on tarkoitettu kompensoimaan mm. puuttuvasta työkokemuksesta johtuvaa keskimääräistä alempaa tuottavuutta. Allianssi toivoo, ettei palkkatukea myönnettäessä tehdä tulkintaa nuorten osalta niin, että vastavalmistuneella nuorella olisi alentunut osaaminen tai puutteita ammattitaidossa. Jos ja kun nuorisotakuun tehtävä on todellakin taata (ei pakottaa) nuorille koulutuspaikka, on samalla taattava, että koulutuksen suorittaminen tarjoaa riittävät valmiudet myös työelämää varten. Ainoa asia, mitä koulutus ei voi tarjota on pitkä työkokemus ja tämä tulee niin yhteiskunnan kuin työnantajien hyväksyä ja vastavalmistuneen kohdalla ei voida puhua pitkän työkokemuksen puutteesta keskimääräistä alempana tuottavuutena. Jos näin tehdään, tämän tyyppinen ajatusmaailma ja puhe voivat johtaa nuoria ikänäkökulmasta puhtaasti syrjiviin ratkaisuehdotuksiin.
Allianssi haluaa kiinnittää erityistä huomiota esityksen 9 lukuun, joka koskee kulukorvausta. Allianssi kyseenalaistaa lakiesityksen periaatteen, jonka mukaan alle 25-vuotiaalle työttömyyspäivärahaa saavalle ammatillista koulutusta vailla olevalle nuorelle ei maksettaisi työkokeilun ajalta kulukorvausta. Kyseessä on nähdäksemme ikäperusteinen rajaus, jolle ei ole selkeitä perusteita. Käytännössä siis samassa asemassa oleva 26-vuotias voisi saada kulukorvausta. Tälle periaatteelle ei löydy lain esitöistä riittäviä perusteita. Esitys ei nähdäksemme myöskään ole linjassa lakiehdotuksessa esitetyn (s. 37) tavoitteen kanssa: ”Yhdenvertaisen kohtelun parantamiseksi ehdotetaan, että kaikki palveluvalikoimaan sisältyvät palvelut olisivat lähtökohtaisesti kaikkien henkilöasiakkaiden käytössä riippumatta siitä, mihin asiakasryhmään henkilö kuuluu tai minkä virkailijaryhmän asiakkaana hän on. Myöskään harkinnanvaraisten taloudellisten etuuksien myöntäminen ei riippuisi edellä mainituista seikoista tai siitä mitä palvelua henkilö käyttää, vaan etuuksien myöntäminen perustuisi ainoastaan työvoimapoliittisiin ja asiakkaiden taloudelliseen tilanteeseen liittyviin seikkoihin.”
Lakiesityksessä on mainittu vuoteen 2015 mennessä luotavat virtuaaliset työvoimatoimistot. Allianssi haluaa kiinnittää huomion siihen, että kun nuorilta kysytään, mitä on palvelu, se tarkoittaa nimenomaan ihmistä. Eli palveluiden tulee olla saatavilla kasvotusten, mutta niiden lisäksi voi olla sähköisiä palvelumuotoja.
HE 134/2012 laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
Allianssin näkemyksen mukaan lakiesityksessä on nähtävissä positiivista kehitystä.
Velvollisuudesta hakeutua työmarkkinatuen saamisen edellytyksenä koulutukseen syksyn yhteishaussa luovuttaisiin (ns. pakkohaku), eli haun pakollisuus ei enää koskisi keväällä alkavia koulutuksia. Myös haun kohteiden määrä putoaisi kolmesta kahteen. Allianssi kannattaa esitystä. Laissa tulisi selvästi kirjoittaa auki mitä ”ammatillisia valmiuksia antavalla koulutuksella” tarkoitetaan. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. yliopistot tulisi tässä kohdassa mainita selkeästi. Pakkohaun lieventäminen on askel oikeaan suuntaan, ja siten voidaan vähentää epämotivoituneiden hakijoiden määrää korkeakoulujen hakuprosesseissa. Kuitenkin kokonaistavoitteena tulisi olla pakkohaun poistaminen kokonaan.
Lopuksi
Allianssi haluaa kiinnittää myös huomiota siihen, että nuorten työllistämisen ja riittävän osaamisen saavuttamiseksi sanktiot eivät ole oikea keino. Ennemminkin tulee keskittyä siihen, miten koulutusta voitaisiin kehittää nuorten erilaiset taustat, elinolosuhteet ja motivaatiotekijät huomioivaksi. Tämä voisi ehkäistä pudokkuutta.
Helsingissä 8.11.2012
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry
Hanna-Mari Manninen, puheenjohtaja
Olli Joensuu, pääsihteeri