Oikeusministeriölle
Viite: lausuntopyyntö
Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset, Oikeusministeriön työryhmämietintö 2006:14
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry kiittää oikeusministeriötä lausuntopyynnöstä Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset -mietintöön.
Kansalaisyhteiskunta ja kansalaisten toiminta siinä ovat suomalaisen demokratian peruskivi. Kansalaiset toimivat kansalaisyhteiskunnassa yhdistyksiksi järjestäytyneinä. Yhdistystoiminnalla on Suomessa pitkät, reilusti yli satavuotiaat perinteet.
Aivan viime aikoina on yhdistysten toimintaympäristössä tapahtunut muutoksia, jotka voivat vaikuttaa hankaloittavasti yhdistysten ja siten koko kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Toimintaympäristön muutoksista voi mainita mm. verohallituksen tarkennetun ohjeistuksen yhdistysten ja säätiöiden verotuksesta, EU:n hankinta- ja palveludirektiivit jotka vaikuttavat myös kansalliseen lainsäädäntöön ja yhdistysten palvelutuotantoon, Raha-automaattiyhdistyksen avustuksien jakokriteereissä tapahtuneet muutokset, tietotekniikan yhdistysten viestinnässä ja hallinnoinnissa mahdollistamat muutokset sekä ihmisten asennemuutokset suhteessa vapaaehtoistoimintaan – enää ei sitouduta pitkäaikaisesti yhdistystoimintaan vaan tehdään mieluummin lyhyitä projekteja.
Tätä taustaa vasten Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset -työryhmän asettaminen ja sen laatima mietintö ovat Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n mielestä oikeansuuntaisia ja oikea-aikaisia.
Suomessa nuorisotyötä tekevät kunnat, seurakunnat ja vapaaehtoisten muodostamat kansalaisjärjestöt. Nuorisotyö tukee nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuorisotyö tapahtuu nuoren omalla ajalla ja se vahvistaa nuoren sosiaalista pääomaa sekä tukee koulua ja kotia niiden kasvatustehtävässä.
Veikkauksen ja Raha-automaattiyhdistyksen asema kansalaistoimintaa rahoittavina organisaatioina on Suomessa merkittävä. Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin mielestä näin pitää olla jatkossakin. Veikkauksen ja Raha-automaattiyhdistyksen asemaa kansalaistoiminnan rahoittajina uhkaa kaksi asiaa: toisaalta Euroopan unionin tasolla tapahtuvat mahdolliset muutokset rahapelimonopolien purkamiseksi ja Suomen tasolla tapahtuvat yritykset muuttaa rahoituksen käyttötarkoitusta. Kummatkin nämä uhat on päättäväisesti torjuttava.
Suomessa kansalaisjärjestöjen yleishyödyllisyys määritellään ainoastaan verolainsäädännössä. On tärkeää, että kansalaisjärjestöjen toiminnan erityinen luonne tunnustetaan lainsäädäntötasolla. Allianssin mielestä on hyvä, mikäli valtioneuvosto tekisi poliittisena tahdonilmauksena periaatepäätöksen kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten edistämisestä ja tässä periaatepäätöksessä määrittelisi yleishyödyllisyyden työryhmän ehdottamien suuntaviivojen mukaisesti.
Yleishyödyllisyyden määritelmä on ongelmallinen myös eurooppalaisella tasolla. Useissa maissa ei tunneta yleishyödyllistä kansalaistoimintaa siinä merkityksessä kuin se mielletään Pohjoismaissa. Tämä aiheuttaa ongelmia esimerkiksi tulkittaessa sitä voidaanko EU:n palveludirektiivin mukaan yritykset ja yleishyödylliset yhteisöt laitaa verotuksellisesti samalle viivalle. Suomen pitäisi pyrkiä siihen, että mm. Suomessa tunnettu yleishyödyllisyyden määritelmä tunnustetaan myös EU-tasolla.
Myös EU:n hankintadirektiivi ja sen tulkinnat voivat aiheuttaa ongelmia palveluja tuottaville yhdistyksille ja sen vaikutuksia on syytä seurata.
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n mielestä on perusteltua, että Suomi vaikuttaisi Euroopan unionin käytäntöihin niin, että kansalaisjärjestöjä tullaan kuulemaan niitä koskevissa asioissa jo valmisteluvaiheessa. Tavoitteena tulee olla, että järjestöt saavat konsultatiivisen aseman.
Vaikka verohallituksen vuonna 2005 antamat Verotusohje yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille (753/32/2005) ja Talkootyön verotus (508/43/2005) on verohallituksen mukaan tarkoitettu selkeyttämään kansalaisjärjestöjen verotuskäytäntöä, ne ovat kuitenkin aiheuttaneet enemmänkin hämmennystä ja epätietoisuutta sekä tuoneet päivänvaloon erilaiset verotuskäytännöt eri puolilla Suomea. Allianssi tukee pyrkimystä uudistaa ko. ohjeet aidossa vuoropuhelussa verottajan ja keskeisten keskusjärjestöjen välillä.
Nuorisotoimialalla on ollut havaittavissa EU-rahoituksen käytön vähenemistä ennen kaikkea kansalaisjärjestöjen osalta. Tähän vaikuttaa avustuskäytäntöjen byrokraattisuus, mutta ennen kaikkea se, että tuet maksetaan jälkikäteen, joskus erittäin runsaastikin jälkikäteen. Tämä aiheuttaa yhdistyksille kohtuuttomia taloudellisia riskejä. Allianssi on useaan kertaan ehdottanut eräänlaisen kansallisen ”investointipankin” tai rahaston perustamista puskuriksi EU-rahoituksen kohtuuttomia viiveitä vastaan. Allianssi tukee lämpimästi että selvitetään, missä määrin kansallinen rahoitus voi toimia puskurina näissä tilanteissa.
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry pitää ehdotusta valtioneuvoston asettamasta kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnasta perusteltuna. Neuvottelukuntaan tulisi saada laaja edustus niin kansalaisjärjestöjen kuin hallinnonkin puolelta. Allianssin mielestä Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset -mietintö antaa hyvän perustan asian jatkokäsittelylle ja neuvottelukunnan työlle. Myös Vanhasen hallituksen politiikkaohjelmiin kuuluvalle kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmalle on syytä saada jatkoa.
Allianssin mielestä julkisen hallinnon, erityisesti kuntien tulisi kehittää edelleen kumppanuuskäytäntöjä kansalaisjärjestöjen kanssa tasapuolisessa ja rakentavassa hengessä. Kunnat eivät saa unohtaa, että paikallinen yhdistystoiminta lisää kuntalaisten elämän laatua ja kuntien pitäisi niin rahallisesti kuin toimitilojen osalta tukea paikallista kansalaistoimintaa. Se tuottaa panostustaan suurempaa hyötyä kunnalle.
Kunnat hankkivat runsaasti myös lakisääteisiä palveluja paikallisilta yhdistyksiltä. Näin tapahtuu mm. iltapäivätoiminnassa, terveys- ja mielenterveyspalveluissa tai vaikkapa löytöeläinten hoidossa. Näissä yhdistyksiltä hankittavissa palveluissa kuntien pitäisi kilpailutuksen tuloksena sopia nykyistä pitempiä sopimuksia, jotta järjestöt voivat suunnitella ja kehittää toimintojaan pitkäjänteisemmin.
Kunnioittaen,
14.9.2006, Helsingissä
Jukka Tahvanainen
pääsihteeri