Sosiaali- ja terveysministeriölle 4.6.2015
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eläkeuudistuksesta
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry (Allianssi) kiittää kutsusta kuulemistilaisuuteen eläkeuudistuksesta.
Lausunnon keskeinen sisältö
• Allianssi pitää äärimmäisen tärkeänä, että saavutettu eläkeratkaisu toimeenpannaan. Ratkaisu parantaa eläkejärjestelmän kestävyyttä siten, että myös tulevat sukupolvet voivat saada riittävät eläkkeet.
• Allianssi kiittää sitä, että nuorten näkökulmia on kuultu ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus huomioitu ratkaisun valmistelussa.
• Allianssi kannattaa eläkeiän alarajan korottamista sekä sitomista elinajanodotteen muutoksiin.
• Allianssi pitää hyvänä, että eläke karttuu jatkossa koko palkasta eläkemaksujen osuutta vähentämättä.
• Vakuuttamisvelvollisuuden alarajan lasku 17 ikävuoteen on oikeansuuntainen mutta riittämätön muutos. Kaikesta työstä tulee kertyä eläkettä.
• Vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan sitominen eliniänodotteen nousuun on syytä kirjata lakiin samalla kun muut ikärajat sidotaan eliniänodotteeseen.
• Uudistuksen sukupolvivaikutukset tulee arvioida systemaattisesti omassa osiossaan sukupuolivaikutusten tavoin.
• Eläkeratkaisun rinnalle tarvitaan toimia, jotka parantavat työssäjaksamista ja työhyvinvointia sekä mahdollisuuksia uudelleenkouluttautumiseen ja tukevat siten työurien pitenemistä.
Eläkeuudistus sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta
Allianssi pitää äärimmäisen tärkeänä, että saavutettu eläkeratkaisu toimeenpannaan. Uudistus parantaa eläkejärjestelmän kestävyyttä siten, että myös tulevat sukupolvet voivat saada riittävät eläkkeet. Ratkaisua tulee tarvittaessa täydentää, mikäli tulevat arvioinnit viittaavat siihen, että saavutettu ratkaisu ei riitä takaamaan järjestelmän kestävyyttä.
Allianssi kiittää sitä, että nuorten näkökulmia on kuultu ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus huomioitu ratkaisun valmistelussa. Jatkossa myös nuorilla ikäluokilla tulee olla edustaja neuvotteluissa, joissa tehdään heitä koskevia päätöksiä.
Allianssi kannattaa eläkeiän alarajan korottamista sekä sitomista elinajanodotteen muutoksiin. Mitä nopeammin tämä toteutuu, sitä paremmin voidaan turvata eläkejärjestelmän säilyminen myös nuorille ikäpolville.
Allianssi pitää hyvänä myös sitä, että eläke karttuu jatkossa koko palkasta eläkemaksujen osuutta vähentämättä. Tämä lisää sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta tilanteessa, jossa eri ikäluokkien maksamien eläkemaksujen suuruus vaihtelee.
Allianssin mielestä vakuuttamisvelvollisuuden alarajan lasku 17 ikävuoteen on oikeansuuntainen mutta riittämätön muutos. Kaikesta työstä tulee kertyä eläkettä, ja ikärajaa tulisi edelleen laskea 15 ikävuoteen. Myöskään sille, että yrittäjillä eläkkeen karttuminen alkaa vasta 18-vuotiaana, ei ole perusteita. Vajaavaltainenkin voi lain mukaan tehdä oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia. Nuorten yrittäjien vakuuttamisvelvollisuuden alaraja tulisikin olla samalla tasolla kuin palkansaajilla.
Allianssi kummeksuu sitä, että lakiin ei ole kirjattu vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan nousua 70 ikävuoden jälkeen eliniänodotteen nousun mukana samalla kun muut ikärajat sidotaan eliniänodotteeseen. Tämä on syytä kirjata lakiin jo nyt eikä jättää asiaa myöhempään käsittelyyn, jotta järjestelmän johdonmukaisuus ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus säilyy. Perusperiaate on jatkossakin oltava, että myös tulevilla sukupolvilla eläkettä kertyy vähintään viisi vuotta alimman vanhuuseläkeikärajan saavuttamisen jälkeen, mikäli nämä jatkavat työssä.
Sukupolvivaikutuksia on arvioitu esityksessä hajanaisesti osana vaikutukset etuudensaajien asemaan -kappaletta. Eläkeuudistuksessa on pohjimmiltaan kyse sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta ja järjestelmän kestävyydestä tuleville sukupolville. Siksi myös uudistuksen sukupolvivaikutukset tulisi arvioida systemaattisesti omassa osiossaan sukupuolivaikutusten tavoin. Myös tulevien eläkeselvitysten ja -arviointien yhteydessä tulee aina arvioida erikseen toimenpiteiden sukupolvivaikutukset.
Työuraeläkkeen kriteerejä tulee soveltaa siten, että työuraeläkkeestä ei muodostu käytännössä lähinnä miesvaltaisten alojen hyödyntämä mahdollisuus, vaan raskailla naisvaltaisilla aloilla on yhdenvertainen mahdollisuus työuraeläkkeeseen. Työuraeläkkeen käytön jakautumista sukupuolten välillä tulee arvioida erikseen toimeenpanon yhteydessä.
Eläkemaksut on pidettävä jatkossa riittävällä tasolla järjestelmän kestävyyden turvaamiseksi. Eläkemaksuja ei tule alentaa purkaen esimerkiksi Emu-puskureita, vaan varat tulee käyttää eläkejärjestelmän rahoituksen turvaamiseen.
Jatkotoimet järjestelmän kestävyyden takaamiseksi
Jotta uudistuksen tavoittelema työurien piteneminen toteutuisi, myös muiden poliittisten ratkaisujen on tuettava tavoitetta. Siksi Allianssi peräänkuuluttaa eläkeratkaisun rinnalla lisätoimia, jotka parantavat työssä jaksamista ja työhyvinvointia, jotta työelämässä jaksettaisiin eläkeikään saakka. Osa-aikatyön tekemistä on helpotettava, on otettava käyttöön työaika- ja lomapankki sekä panostettava ennaltaehkäiseviin liikunta- ja terveyspalveluihin sekä esimieskoulutukseen. Lisäksi on varmistettava mahdollisuudet täydennys- tai uudelleenkouluttautumiseen, elinikäiseen oppimiseen ja alanvaihtoon tarvittaessa, sillä työmarkkinoiden vaatimukset muuttuvat yhä nopeammin.
Myös työelämän tasa-arvoa on edelleen edistettävä. Eläkejärjestelmässä vallitsee sukupuolten välillä suuri epätasa-arvo, jonka suurimmat syyt liittyvät perhevapaiden epätasaiseen jakautumiseen miesten ja naisten välillä sekä palkkaeroihin mies- ja naisvaltaisten alojen välillä. Perhevapaiden tasaisempaa jakautumista edistäisi tehokkaimmin 6+6+6 -mallin käyttöönotto.
Selvitysten mukaan kansalaisten luottamus eläkejärjestelmään on viime vuosina heikentynyt. Varsinkin nuoret epäilevät, saavatko he koskaan eläkettä. Luottamus järjestelmään on pyrittävä palauttamaan selkeällä viestinnällä, joka tavoittaa myös nuoret. Nuoret ja heidän edustajansa on otettava mukaan eläkkeitä koskevaan päätöksentekoon, arviointiin ja viestintään.
Eero Rämö, puheenjohtaja
Olli Joensuu, pääsihteeri