Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle 25.11.2013
Viite: lausuntopyyntö
Lausunto nuorten syrjäytymisestä tarkastusvaliokunnalle
Asia: TRO 6/2012 Nuorten syrjäytyminen
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry kiittää tarkastusvaliokuntaa mahdollisuudesta tulla kuulluksi nuorten syrjäytymistä koskevassa asiassa.
Allianssin lausunnon pääkohdat lyhyesti:
– Allianssi korostaa ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen tärkeyttä syrjäytymisen ehkäisijänä.
– Koulutuksesta ja palvelusta toiseen siirtymissä ym. erilaisissa nivelvaiheissa tukevat palvelut täytyy lakisääteistää.
– Nuoren kokonaistilanteen huomioiva tuki- ja ohjauspalvelu hyödyttää erityisesti maahanmuuttajanuoria, jotka saattavat tarvita ohjausta myös arkeen liittyvissä asioissa.
– Koulussa tehtävän nuorisotyön mahdollisuuksiin varhaisen puuttumisen ja henkilökohtaisen ohjauksen keinona on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.
– Opiskelijahuoltoa vastaavat palvelut tulee taata myös koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille.
– Nuorten hyvinvoinnin parantamisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä on oleellista pitkäjänteinen työ hankerahoitusten sijaan.
– Pitkittäisseurannat ym. säännöllisesti ilmestyvät tutkimukset näyttävät tarkkaa suuntaa nuorten hyvinvoinnin ja elinolojen muutoksista.
– Nuorisotoimialalla ja laajemmin kolmannella sektorilla on merkittävä rooli nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä ja integroitujen palvelujen toteuttamisessa.
– Nuorille tulee antaa todellinen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa syrjäytymistä ehkäisevän palvelujärjestelmän toteuttamiseen.
Ennaltaehkäisevä työ ja oppilashuolto
Allianssi korostaa ennaltaehkäisevän nuorisotyön ja varhaisen puuttumisen toimintamallien kehittämisen tärkeyttä syrjäytymisen ehkäisijänä. Nuorten syrjäytyminen -tutkimusraportissa sosiaali- ja terveyspal¬velut, TE-hallinnon palvelut ja kuntoutuspalvelut tulevat esille pikemminkin heikommin toimivina palveluina. Sen sijaan hyviksi keinoiksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä on havaittu etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta sekä nuorten kouluttautumisen nivelvaiheen palvelut ja oppilaan- ja opiskelijanohjaus.
Nuorisotoimialalla on sitouduttu etenkin etsivän työn ja työpajatoiminnan aktiiviseen kehittämiseen, mutta myös koulutuksesta, työstä ja palveluista toiseen siirtymisen nivelvaiheet ovat kriittisiä kohtia nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Allianssi kannattaa raportissa esitettyä suositusta nivelvaiheisiin liittyvien tukipalveluiden lakisääteistämisestä. On myös hyvä muistaa, että tukipalveluille on tarvetta jo ennen kuin nivelvaihe virallisesti alkaa.
Erilaisten siirtymien yhteydessä on tarvetta erityisesti henkilökohtaiselle tuelle, jota nuorille ei kuitenkaan ole riittävästi tarjolla. Nuoren kokonaistilanteen huomioiva tuki- ja ohjauspalvelu hyödyttäisi erityisesti maahanmuuttajanuoria, jotka saattavat tarvita ohjausta myös arkeen liittyvissä asioissa, kuten asumisessa. Näillä nuorilla omat toimintavalmiudet voivat olla heikot johtuen muun muassa työelämään tai omiin oikeuksiin liittyvästä tietämättömyydestä.
Luontevia paikkoja henkilökohtaiselle tuelle ja ohjaukselle ovat esimerkiksi koulut ja oppilaitokset. Allianssin mielestä koulussa tehtävän nuorisotyön mahdollisuuksiin varhaisen puuttumisen keinona tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Nuorisotyön ammattilaisten läsnäolo koulun arjessa on tärkeää, sillä nuorisotyöntekijät ovat taitavia nuorten kohtaamisessa ja ryhmäilmiöiden havaitsemisessa. He havaitsevat nuoren sosiaalisen käyttäytymisen muutokset ja osaavat ohjata nuoria eteenpäin.
Kuten raportissa todetaan, on oppilashuollolla ja opinto-ohjauksella merkittävä nuorten syrjäytymistä ehkäisevä roo¬li peruskoulun ohella myös ammatillisessa koulutuksessa ja lukioissa. Allianssi vaatii, että oppilashuollon resursseja tulee lisätä, sillä oppilashuolto on neuvolatoiminnan tapaan loistava keino saavuttaa eri ikäluokat kattavasti.
Opiskelijahuoltoa vastaavat palvelut ehdotetaan kuntien järjestettäväksi 29 ikävuoteen asti. Allianssi toivoo, että koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret olisivat automaattisesti tämän palvelun piirissä. He tarvitsevat sitä jopa enemmän kuin opiskelijat ja työssäkäyvät, sillä tälläkin hetkellä kaikenikäiset työttömät ovat epätasa-arvoisessa asemassa suhteessa työterveyshuollon palveluihin oikeutettuihin työllisiin.
Nuorten syrjäytymisluvut ovat hälyttäviä. Tärkeää on kuitenkin tutkimuksen perusteella tehty havainto siitä, että nuoruuden kasvuympäristöön liittyvä huono-osaisuus ei välttämättä johda huonoon työllistymiseen. Vaikka raportissa ennaltaehkäisevyys ja varhainen puuttuminen nostetaankin tärkeiksi, liikutaan suosituksissa ja toimenpide-ehdotuksissa suurelta osin ”jo syrjäytymässä olevien” tai ”jo syrjäytyneiden” parissa. Allianssin mielestä nuorille on tarjottava riittävä tuki, mutta samalla vältettävä syrjäytymisvaaralla pelottelua.
Pitkäjänteiset ja integroidut palvelut
Allianssi kiittää tutkimusraportissa esitettyjä näkemyksiä nuorten hyvinvoinnin pitkäjänteisestä kehittämisestä. Raportissa painotetaan pitkäjänteisten palvelujen tarvetta hankerahoitusten sijaan, ja Allianssin mielestä olisi aiheellista suosia pitkäaikaisempia rahoitusmuotoja. Lisäksi olisi tärkeää luoda yhteinen tahtotila ja strategia yhteistyönä muiden toimialojen ja sektoreiden kanssa. Monialainen yhteistyö ja aito osaamisten yhdistäminen on kuitenkin haastavaa ja vaatii osoitettua resurssia tahtotilan lisäksi.
Pitkittäisseurannat ja -tutkimukset osoitetaan raportissa tarpeellisiksi. Säännöllisesti ilmestyvien Kouluterveystutkimusten ja Pisa-koulututkimusten sekä Nuorisobarometrien näyttämää suuntaa onkin seurattava tarkoin. Allianssi seuraa omalta osaltaan nuorten hyvinvoinnin mittareita ja raportoi kahden vuoden välein Suomessa asuvien nuorten elämäntilanteesta ja elinoloista (Nuorista Suomessa). Allianssi kantaa myös huolta nuorisotyön resursseista ja kokoaa säännöllisesti raportin kunnallisen nuorisotyön tilasta (Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuudenodotukset).
Nuorten tehostettu palveluohjaus ja palvelut yhdeltä luukulta -periaate on Allianssin mielestä suuri haaste. Kun parhaisiin tuloksiin päästään integroitujen palvelujen avulla, on myös nuorisotoimialan rooli merkittävä. Jo nyt nuorisotiedotusverkko kattaa koko maan ja tekee vastaavanlaista ohjaustyötä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa teemoinaan mm. työ, opiskelu, terveys ja hyvinvointi. Viime viikolla julkistettu portaali Nuortenelama.fi sisältää esimerkiksi valtakunnallisen kysymys-vastauspalvelun.
Järjestöjen rooli ja nuorisotakuu
Kunta- ja valtiosektori ovat raportissa esillä vahvasti toimijoina, kun taas järjestösektorille on jätetty pienempi rooli. Kolmatta sektoria voisi kuitenkin hyödyntää paljon tehokkaammin, sillä raportissakin todetaan, kuinka miltei jokaisella kyselyyn vastanneista järjestöistä on yhtenä kohderyhmänään syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Toisaalta raportista ilmenee, ettei kolmannen sektorin toiminnan vaikuttavuuden seuranta ole ollut riittävän kattavaa ja systemaattista. Pohdittavaksi jää, voisiko esimerkiksi Allianssi kehittää kaikille järjestöille yhteisiä mittareita ym. seurantatyökaluja.
Raportissa huomioidaan hyvin nuorisotakuun potentiaali nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Myös monialaisen yhteistyön merkitys tässä työssä on tunnistettu. Kolmannen sektorin toimijoiden rooli myös nuorisotakuun toteutuksessa on kuitenkin monipuolisempi kuin raportti esittää. Järjestöjen tuottamat palvelut sekä toiminta- ja harrastusmahdollisuudet voivat lisätä nuorten kiinnittymistä yhteisöihin ja toimia siltana muihin nuorisotakuun toimenpiteisiin. Tämä on tärkeää erityisesti oppilaitoksista valmistumisen ja työllistymisen väleihin sijoittuvissa nivelvaiheissa. Järjestöt tukevat nuorisotakuun toteutumista myös työnantajan roolissa: ne tarjoavat mahdollisuuksia työ- ja harjoittelukokemuksen hankkimiseen myös vaikeasti työllistyville nuorille.
Järjestöjen ohella myös nuorilla itsellään on ratkaiseva rooli syrjäytymistä ehkäisevän toiminnan kehittämisessä. Allianssi iloitsee siitä, että raportissa painotetaan nuorten todellisia, yksilöllisiä palvelutarpeita. Nuorilla tulee olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa syrjäytymistä ehkäisevän toiminnan toteuttamiseen, sillä palvelujärjestelmän onnistunut kehittäminen edellyttää ennen kaikkea nuorten omien kokemusten kuulemista ja näkökulman huomioimista.
Kunnioittaen,
25.11.2013, Helsingissä
Hanna-Mari Manninen, puheenjohtaja
Olli Joensuu, pääsihteeri