Oikeusministeriölle
Asia: Pahoinpitelyrikos läheissuhteissa ja työpaikalla
Viite: Lausuntopyyntö 31.8.2009 (OM 18/41/2008 OM041:00/2008)
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa työryhmämietinnöstä seuraavaa:
Esityksessä ehdotetaan, että tietyt läheissuhteessa tapahtuneet lievät pahoinpitelyt säädetään perustunnusmerkistön mukaisiksi pahoinpitelyiksi rajoittamalla lievää pahoinpitelyä koskevan pykälän soveltamista.
Läheissuhdeväkivallalla esityksessä tarkoitetaan väkivaltaa avioliitossa tai muussa parisuhteessa tai parisuhteen päättymisen jälkeen, lapsiin kohdistuvaa tai sukulaisten välistä väkivaltaa.
Lievänä pahoinpitelynä ei pidettäisi tekoa, joka kohdistuu alle 18-vuotiaaseen henkilöön, joka on tekijästä erityisen riippuvaisessa asemassa taikka henkilöön, joka on tai on ollut tekijään läheisessä suhteessa, ja jolla on tekijän aikaisemman toiminnan vuoksi rikoksen tapahtuessa perusteltu syy kokea ruumiilliseen koskemattomuuteensa kohdistuvaa uhkaa tai turvattomuutta, ellei rikos tästä seikasta huolimatta ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen.
Läheissuhteessa tapahtuva nykyisin lieväksi arvioitava pahoinpitely voitaisiin siten jatkossa arvioida säännöksessä mainittujen edellytysten täyttyessä ankarammin perustunnusmerkistön mukaiseksi pahoinpitelyksi. Samalla nämä teot tulisivat virallisen syytteen alaisiksi rikoksiksi.
Esityksessä ehdotetaan myös, että lievän pahoinpitelyn syyteoikeutta koskevaa säännöstä muutetaan niin, että asiakasta palvelleeseen tai tämän asiaa käsitelleeseen henkilöön kyseisen työtehtävän vuoksi kohdistettu lievä pahoinpitely säädettäisiin virallisen syytteen alaiseksi teoksi.
Lapset
Lapsiin ja nuoriin vanhempiensa taholta kohdistunut kuritusväkivalta on vähentynyt voimakkaasti vuosina 1988-2008. Tästä huolimatta yleisin perheväkivallan muoto on vanhempien lapsiinsa kohdistama väkivalta.
Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan lapsen huoltajalla ei ole lapseen nähden kuritusvaltaa. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti.
Nykyisen käytännön mukaan alle 15-vuotiaisiin kohdistetut pahoinpitelyt ovat yleisen syytteen alaisia. Alle 18-vuotiaat on katsottava lapsiksi. Myös 15-17-vuotias nuori on yleensä koulunkäynnin tai opintojen vuoksi riippuvainen vanhemmistaan. Tämän ikäinen nuori on myös kehitysvaiheessa, jossa hän on edelleen henkisesti sidoksissa vanhempiinsa tai hänelle läheisiin muihin aikuisiin henkilöihin.
Lapselle tai nuorelle yksikin pahoinpitely, jonka tekijä on hänelle läheinen tai muussa luottamusasemassa oleva henkilö, voi olla järkyttävä ja turvattomuutta aiheuttava kokemus.
Perhe- tai muun lähipiirin valtasuhteet voivat olla sellaiset, että tekijä painostaa pahoinpitelyn uhrin luopumaan vaatimasta rangaistusta pahoinpitelijälleen. Perheiden ja muiden läheisten ihmissuhteiden yksityisyyden suoja ei saa merkitä väkivallan hyväksymistä.
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi kannattaa sitä, että läheissuhteessa tapahtuneet lievät pahoinpitelyt säädetään perustunnusmerkistön mukaisiksi pahoinpitelyiksi rajoittamalla lievää pahoinpitelyä koskevan pykälän soveltamista ja näin yleisen syytteen alaisiksi.
Työpaikkaväkivalta
Esityksessä ehdotetaan myös, että lievän pahoinpitelyn syyteoikeutta koskevaa säännöstä muutetaan niin, että asiakasta palvelleeseen tai tämän asiaa käsitelleeseen henkilöön kyseisen työtehtävän vuoksi kohdistettu lievä pahoinpitely säädettäisiin virallisen syytteen alaiseksi teoksi.
Kansallisen uhritutkimuksen mukaan työpaikkaväkivalta lisääntyi voimakkaasti vuosina 1993-2003, mutta nousu pysähtyi vuonna 2006 tehdyssä kyselyssä. Väkivaltaa tai sen uhkaa kohdataan tyypillisesti palvelualoilla.
Virkamiehen väkivaltaista vastustamista säädetään laissa, mutta säännösten soveltamisen ulkopuolelle jää julkisen sektorin työtehtäviä, joita ei voida pitää julkisen vallan käyttämisenä, sekä yksityissektorin puolella toimivat, joihin kohdistuva väkivalta ei ole järjestyksenvalvojan vastustamista.
Ongelmana on syyteoikeusjärjestelyt lievissä pahoinpitelyissä, jotka kohdistuvat asiakaspalvelutehtävää eri aloilla suorittavaan henkilöön tämän työtehtävien vuoksi. Työntekijä voi kokea kohtuuttomana, että esitutkinnan käynnistäminen ja mahdollinen syytteen nostaminen rangaistusvaatimuksen esittämisellä lievästä pahoinpitelystä on riippuvainen hänestä, vaikka väkivalta on liittynyt työtehtävien hoitoon. Työntekijä voi myös luopua vaatimuksista koston pelossa.
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi katsoo, että asiakaspalvelutehtävää suorittavaan henkilöön työtehtävän suorittamisen vuoksi kohdistuvat lievät pahoinpitelyt tulisi säätää virallisen syytteen alaisiksi.
Mietinnön mukaan asiakaspalvelu ja toisen henkilön asian käsittely olisi laissa ymmärrettävä laajasti. Asiakaspalveluksi olisi katsottavissa varsin vähäinenkin kontakti asiakkaaseen. Pykälän soveltamisalaan lukeutuisi ennen kaikkea palvelutyö, terveydenhuollon ja sosiaalialan työ, kuljetus- ja liikennetyö sekä kaupallinen työ.
Mietinnössä todetaan, että opetustehtäviä ei yleensä mielletä asiakaspalveluksi yleiskielen merkityksessä. Säännöksessä tarkoitetuksi asiakaspalveluksi ei sen vuoksi olisi katsottava esimerkiksi varhaiskasvatus- ja perusopetustehtäviä. Tämä on ymmärrettävää, koska opetustehtävät kohdistuvat pääsääntöisesti alaikäisiin. Alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisesti vastuussa teoistaan. Heidän samoin kuin yleensä alaikäisten alle 18-vuotiaiden osalta lastensuojelun ja sosiaalitoimen toimenpiteiden tulee olla ensi sijaisia keinoja lainvastaisten tekojen seuraamuksina. Rikosoikeudellisia keinoja tulee käyttää hyvin rajoitetusti ja vasta viime sijaisena keinoja.
Nuorisolain mukaan nuorisotyön kohteena on alle 29-vuotiaat. Tämän vuoksi Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi katsoo, että nuorisotyö olisi tässä säädöksessä katsottava asiakaspalveluksi, vaikka osa (mutta vain osa) nuorisotyön asiakkaita on alaikäisiä.