Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi uudesta virastosta, johon Opetushallitus ja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO yhdistetään
Yleistä arviointia hallituksen esityksestä
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi pitää hallituksen esitystä yleisesti kannatettavana, kunhan huomioidaan, että CIMO on ollut suomalaisen nuorisoalan ketterä ja notkea yhteistyökumppani ja uuden organisaation tulee kyetä toteuttamaan tämä tärkeä rooli. Vaikeina taloudellisina aikoina näköpiirissä olevista taloudellisten resurssien vähenemisestä huolimatta yhdistämisellä voidaan saavuttaa synergiaetuja ydintehtävien hoitamiseen jatkossakin. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, yleinen kansainvälisyyden edistäminen, tiedottaminen ja opiskelijavalintojen kehittäminen ulkomaisille opiskelijoille voidaan ainakin mainita esimerkkeinä tällaisista osa-alueista.
Yhdistyminen mahdollistaisi kansainvälistymisen entistä paremman tuomisen koko koulutuksen laajalle kentälle ja sen yleiseen kehittämiseen. Opetushallituksen alaisissa oppilaitoksissa ja muussa toiminnassa on yli miljoona suomalaista lasta ja nuorta varhaiskasvatuksesta toisen asteen oppilaitoksiin, ja pidämme tärkeänä, että kansainvälisyyteen kasvaminen aloitetaan mahdollisimman nuorena. Lisäksi yhdistyminen avaisi uusia mahdollisuuksia tehdä asioita, joihin aiemmin ei ole ollut mahdollisuuksia, esim. koulutuksen osaamisen viennin alalla.
Samalla kuitenkin esitämme huolemme koulutuksen yleisistä leikkauksista, ja edellytämme, ettei uuden viraston toimintaa heikennetä lisäsäästöillä.
Esityksen keskeisten ehdotuksien vaikutukset nuorisoalaan
EU:n nuoriso-ohjelmat ovat jo vuodesta 1994 edistäneet merkittävästi suomalaisen nuorisotyön, nuorisojärjestöjen ja nuorten kansainvälistymistä. Vuositasolla ohjelmiin on viime aikoina osallistunut noin 3500 nuorisotoimijaa (3647 osallistujaa vuonna 2015).
Jo yli 20 vuoden ajan CIMO ja nuorisoala ovat tehneet erinomaisen hyvää yhteistyötä ohjelmien toteuttamisessa Suomessa. Tämän hetkisen nuoriso-ohjelman (Erasmus + / Youth in Action) rahoitus tulee kasvamaan merkittävästi seuraavien vuosien aikana (arvio noin 40 % seitsenvuotiskaudella), josta suurin osa toteutuu vuosina 2016-20. Näin ollen ohjelman toteuttamisessa on oltava riittävä määrä henkilöresursseja. Erityisesti kun neljäsosa maakohtaisista apurahabudjeteista määräytyy tuloksellisuuden perusteella, ja lisäksi varsinkin non-formaaliin oppimiseen perustuvassa nuoriso-ohjelmassa korostuu neuvonnan ja ohjaamisen tarve. Työmäärän kasvaminen vaihto-ohjelmissa ja nuorisotyön sekä nuorisotyön tuntemus on siis otettava huomioon resursseja suunniteltaessa ja suunnattaessa.
Toivomme myös, että yhteistyö uuden viraston kanssa olisi joustavaa eikä nuorisoala jäisi jalkoihin volyymeiltaan mittavamman koulutustoiminnan alle. Pidämme erittäin tärkeänä esityksessä mainittua tavoitetta, että lisäsäästöjä ei uuden viraston perustamisella tavoitella. Nuoriso-ohjelman toimeenpano Suomessa on ollut joustavaa ja kentän työtä tuntevaa. Tämänkaltaiset toimivat prosessit ja yhteistyö on turvattava uudessakin virastossa.
Yhteenveto
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi näkee esityksen pääosiltaan kannatettavana, mutta samalla esittää huolensa nuorisoalan palveluiden resurssien säilymisen ja kehittymisen puolesta. Toteuttamisvaihtoehdoista kannatamme jälkimmäistä, eli kokonaan uuden viraston perustamista, jolloin henkilöstön näkökulmasta on tasavertaisemmat edellytykset uudenlaisen organisaatiokulttuurin kehittämiselle.
Helsingissä 7.4.2016
Eero Rämö, puheenjohtaja
Olli Joensuu, pääsihteeri