Opetushallitukselle 20.1.2015
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n lausunto lukion opetussuunnitelman perusteiden päivittämisestä
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry (Allianssi) kiittää opetushallitusta mahdollisuudesta antaa kirjallinen lausunto lukion opetussuunnitelman perusteiden päivittämisestä.
Lausunnon keskeinen sisältö
• Lukiokoulutuksessa on aiheellista korostaa aiempaa enemmän eri taitojen ja valmiuksien merkitystä: tulee ottaa huomioon oppimisen taito, tiedonhankinta ja sen soveltaminen sekä kyky hallita kokonaisuuksia. Myös vuorovaikutustaidolle on annettava keskeinen rooli.
• Demokratiakasvatus tulee saada osaksi lukion arkea: yhteiskunnallinen osallistuminen ja vaikuttaminen tulee sisällyttää opetussuunnitelman perusteisiin.
• Demokratian käsittelyn tulee olla lukiossa konkreettista, lukion arkeen sidottua. Aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattaminen edellyttää lukioilta aiheen laaja-alaista, poikkitieteellistä tarkastelua sekä suunnitelmallista toteuttamista. Paras kansalaisoppiminen tapahtuu toiminnalla.
• Ihmisoikeuskasvatus tulee sisällyttää lukion opetussuunnitelmaan. Tietoa tarvitaan ihmisoikeuksien sisällöstä sekä niiden universaalisuudesta ja ja-kamattomuudesta. Tietoisuuden lisääntyminen ihmisoikeuksista tehostaa niiden toteutumista.
• Lukion on avattava ovet järjestöille ja poliittisille puolueille.
• Suuri osa nuorista saa äänestää ensimmäistä kertaa ollessaan toisella asteella. Politiikkaan osallistuminen ja vaikuttaminen on tärkeää sisällyttää vahvasti koulun toimintatapoihin.
• Vaikuttaminen lähtee omasta arjesta: opiskelijakuntatoimintaa on jatkuvasti kehitettävä. Lukiossa on pyrittämä luomaan kaikkia oppilaita koskeva ja arjen käytäntöihin kytkeytyvä toimintakulttuuri, joka kannustaa oppilaita ilmaisemaan mielipiteitään, tunnistamaan omia oikeuksiaan ja ottamaan vastuuta sekä omista opinnoistaan että koulun yhteisistä asioista. Opetussuunnitelman perusteissa tulee määritellä opiskelijakunnalle selkeä rooli järjestäjäkohtaisten opetussuunnitelmien laadinnassa.
• Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen opetuksessa sekä opiskelijoiden viestintä- ja mediaosaamisen kehittäminen tulee näkyä opetussuunnitelman perusteissa.
• Opinto-ohjauksessa painotuksen on oltava jatko-opintoihin ohjaamisessa ja työelämätietouden vahvistamisessa. Opinto- ja uravalinnan helpottamiseksi on lisättävä yhteistyötä korkeakoulujen, työelämän ja järjestöjen kanssa.
• Lukiokoulutuksen tehtävä tulee näkyä myös käytännössä siten, että koulutuksen painopiste siirtyy ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisesta kohti jatko-opinto-, työelämä- ja yhteiskuntavalmiuksien kehittämistä. On kuitenkin muistettava, että ensisijaisesti lukiolainen siirtyy ylioppilastutkinnon suoritettuaan korkeakoulutukseen, ei suoraan työelämään: OPS-perusteisiin tulee kirjata nykyistä vahvempi kannustus lukion ja korkeakoulujen väliseen yhteistyöhön.
• Lukiokoulutuksen tulee antaa valmiudet kansainvälisyyteen.
Yleistä
Kuten lukion opetussuunnitelman päivittämisen valmistelussa on ollut esillä, kehit-tämisen lähtökohtana tulee olla laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen. Lukiokoulutuksen tulee olla laadukasta, ja opetusmenetelmiä sekä opetuksen sisältöjä tulee kehittää jatkuvasti. Lukiokoulutus jatkaa osaltaan peruskoulussa ja jo sitä en-nen alkanutta kasvatusprosessia, jonka tavoitteena on vastuulliseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattaminen. Lukiokoulutuksen tulee antaa hyvät ja monipuoliset valmiudet lukionjälkeisiin jatko-opintoihin ja työelämään. Lukiokoulutuksen tehtävä tulee näkyä myös käytännössä siten, että koulutuksen painopiste siirtyy ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisesta kohti jatko-opinto-, työelämä- ja yhteiskuntavalmiuksien kehittämistä. On kuitenkin muistettava, että ensisijaisesti opiskelija siirtyy ylioppilastutkinnon suoritettuaan korkeakoulutukseen, ei suoraan työelämään: OPS-perusteisiin tulee kirjata nykyistä vahvempi kannustus lukion ja korkeakoulujen väli-seen yhteistyöhön. Lisäksi lukiokoulutuksen arvoperustassa tulee tukea nykyistä enemmän yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksia.
Lukiokoulutuksessa on aiheellista korostaa aiempaa enemmän eri taitojen ja val-miuksien merkitystä. Tällöin tiedollinen oppiminen ei enää näyttäydy itsestään selvästi keskeisimpänä asiana, vaan yleisemmin oppimisen taito, tiedonhankinta ja sen soveltaminen sekä kyky hallita kokonaisuuksia. Myös vuorovaikutustaidolle on an-nettava keskeinen rooli.
Lukiokoulutuksen tulisi olla edelläkävijä uuden tieto- ja viestintäteknologian opetus-käytössä. Myös toimiviin etäopiskelujärjestelmiin tulee panostaa. Opiskelijoiden viestintä- ja mediaosaamisen kehittäminen tulee näkyä opetussuunnitelman perus-teissa.
Vapaaehtoistoiminnalla ja nuorten kansalaistoiminnalla on keskeinen merkitys suo-malaisessa yhteiskunnassa. Tämä tulisi huomioida myös lukioissa siten, että vapaa-ehtoistoiminta liitettäisiin osaksi lukioiden opetussuunnitelmaa. Opiskelijoille tulisi mahdollistaa koulutyön yhteydessä tutustuminen vapaaehtoistoimintaan. Tällä on merkitystä niin sosiaalisen pääoman lisäämisen kuin yleisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen kannalta. Samalla kansalaisoppimista tunnustetaan yhtenä oppimisen muotona.
Demokratiakasvatus osaksi lukion arkea
Muun muassa valtioneuvoston demokratiapoliittinen selonteossa (2014) linjataan, että ”Opetussuunnitelmia uudistettaessa kehitetään toimintakulttuuria kouluissa op-pilaiden ja opiskelijoiden osallistamista ja osallistumista vahvistavaksi.” Opiskeluym-päristön merkitys on suuri koko elämänaikaisen poliittisen osallistumisen kannalta. Yhteiskunnallinen osallistuminen ja vaikuttaminen tulee sisällyttää opetussuunnitel-man perusteisiin, jotta koulutuksen tavoite kasvamisesta toimimaan demokraatti-sesti, vastuullisena ja aktiivisena osana paikallista, kansallista, eurooppalaista ja globaalia yhteisöä toteutuu.
Lukiossa suuri osa opiskelijoista saa ensimmäistä kertaa käyttää äänioikeuttaan. Politiikan tutkijat ovat todenneet, että äänestämiseen oppimisessa on suotuisaa, mikäli nuori on ensimmäisten vaalien aikaan vielä koulussa ja vaaleja käsitellään osana opetusta. Äänestämiseen ja vaaleihin liittyviä teemoja lisäksi lukiossa tulee tuoda esiin arkipäiväistä vaikuttamista.
Demokratian käsittelyn tulee olla lukiossa konkreettista, lukion arkeen sidottua. Ak-tiiviseen kansalaisuuteen kasvattaminen edellyttää lukioilta aiheen laaja-alaista, poikkitieteellistä tarkastelua sekä suunnitelmallista toteuttamista. Paras kansalais-oppiminen tapahtuu toiminnalla. Juuri toiminnalla ja kokemuksellisuudella voidaan kuroa umpeen erilaisten tiedollisten ja taidollisten lähtökohtien tuottamaan eroa. Ilman toimintaa voidaan tulla vahvistaneeksi mielikuvaa siitä, että aktiivisesti toimi-vat ovat oma erillinen porukkansa, johon kaikilla ei ole yhdenvertaista pääsyä.
Suomi ei ole toistaiseksi laatinut kansallista toimintaohjelmaa demokratia- ja ihmis-oikeuskasvatuksen edistämiseksi YK:n suositusten mukaisesti. Tämän vuoksi on tär-keää, että ihmisoikeuskasvatus sisällytetään lukion opetussuunnitelmaan. Tietoa tarvitaan ihmisoikeuksien sisällöstä sekä niiden universaalisuudesta ja jakamatto-muudesta. Tietoisuuden lisääntyminen ihmisoikeuksista tehostaa niiden toteutumis-ta. Ihmisoikeudet eivät ole vain tiedollisia sisältöjä, vaan esimerkiksi opetustapojen ja toimintakulttuurin tulee olla ihmisoikeuksia kunnioittavia.
Lukion on avattava ovet järjestöille ja poliittisille puolueille
Allianssi on tyytyväinen, että lukio perusopetuksen päivittämisessä on otettu esiin lukioiden yhteiskuntaan avautuminen. Lukiossa tulee madaltaa muun yhteiskunnan ja koulun välistä rajaa. Lukion on avauduttava ympäröivään yhteiskuntaan esimer-kiksi siten, että järjestöjen ja puolueiden edustajat voisivat tuoda poliittis-yhteiskunnallisia sisältöjä lukioon.
Lukion tulee olla aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan, erityi-sesti työelämän kanssa. Vapaaehtoistoiminnalla ja järjestöillä tulee olla roolinsa ope-tussuunnitelmassa. Järjestöillä on paljon annettavaa juuri taitojen ja valmiuksien opetuksessa.
Demokratiakasvatuksen tavoitteena tulisi olla, että oppilaat kykenevät osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon ja vaikuttamaan yhteiskuntaan arvojensa mukaisesti. Tämä edellyttää myös ymmärrystä olemassa olevien poliittis-ten suuntausten välisistä eroista. Lukio-opetuksen tulee kannustaa oppilaita eri suuntausten itsenäiseen ja kriittiseen arviointiin ja antamaan välineitä yhteiskunnal-listen kysymysten tarkasteluun eri näkökulmista.
Vaikuttaminen lähtee omasta arjesta: opiskelijakuntatoiminta lisää yhtei-söllisyyttä
Lukiossa on pyrittämä luomaan kaikkia oppilaita koskeva ja arjen käytäntöihin kyt-keytyvä toimintakulttuuri, joka kannustaa oppilaita ilmaisemaan mielipiteitään, tun-nistamaan omia oikeuksiaan ja ottamaan vastuuta sekä omista opinnoistaan että koulun yhteisistä asioista. Opiskelijakuntatoimintaan ja sen ohjaamiseen on panos-tettava ja opiskelijoita osallistettava myös laajemmin lukion päätöksentekoon jo suunnitteluvaiheessa. Yksi tärkeä esimerkki tästä on, että opetussuunnitelman pe-rusteissa tulee määritellä opiskelijakunnalle selkeä rooli järjestäjäkohtaisten opetus-suunnitelmien laadintaan.
Opiskelijakuntatoiminta ja oppilaiden osallistuminen lukioyhteisön päätöksentekoon on tehokas keino kasvattaa oppilaat käytännön toiminnan kautta osallistuviksi ja oikeutensa tiedostaviksi kansalaisiksi.
Allianssi näkee tärkeänä, että opiskelijakuntien toimintaa edelleen kehitetään. Esi-merkiksi opiskelijakuntien rahoitus tulee tuoda jatkossa kiinteäksi osaksi oppilaitos-ten budjetointia. Lisäksi oppilaitosdemokratiaa ei tulisi kehittää yksin opiskelijoita kuulemalla, vaan osallistamalla heidät osaksi oppilaitoksen budjetointia ja muuta päätöksentekoa.
Opiskelijan ohjaus ja tukeminen
Kaikille lukiolaisille tulee taata riittävät mahdollisuudet saada yksilöllistä opinto-ohjausta opintojen eri vaiheissa. Näin voidaan samalla sekä lisätä opiskelijan mah-dollisuuksia löytää sopiva jatkokoulutuspaikka että tukea elämänhallintaa ja ehkäistä syrjäytymiskehitystä. Opinto-ohjauksen tarve korostuu entisestään, kun opiskelijoi-den valinnanvapaus lisääntyy. Opiskelijoilla on tarve saada tietää nykyistä paremmin valintojen vaikutukset jatko-opinto- ja uramahdollisuuksiin. Lukioissa on tarvetta nimenomaan henkilökohtaiselle, yksilölliselle opinto-ohjaukselle, sillä opiskelijoiden ohjaustarpeet vaihtelevat suuresti.
Opinto-ohjauksessa painotuksen on oltava jatko-opintoihin ohjaamisessa ja työ-elämätietouden vahvistamisessa. Opinto- ja uravalinnan helpottamiseksi lukioiden on lisättävä yhteistyötä korkeakoulujen, työelämän ja järjestöjen kanssa. Ohjauk-sessa – muiden oppiaineiden ohella – olisi huomioitava nykyistä paremmin työelämä-taitojen omaksuminen ja yhteys työelämään. Ensisijaisesti lukiolainen siirtyy ylioppi-lastutkinnon suoritettuaan korkeakoulutukseen, ei suoraan työelämään. Tästä syystä OPS-perusteisiin tulee kirjata nykyistä vahvempi kannustus lukion ja korkeakoulujen väliseen yhteistyöhön.
Myös erityisopetukseen tulisi lukioissa olla kunnolliset valmiudet, sillä oppimisvai-keudet ovat osa monen lukio-opiskelijan arkea.
Opiskelijahuollon osalta kaikkien lukioiden tulisi tarjota riittävät terveydenhuollon, kuraattorin ja psykologin palvelut. Näissä palveluissa tulisi huomioida monialaisen yhteistyön lisääminen. Esimerkiksi yhteistyötä nuorisopalveluiden kanssa on syven-nettävä. Ei-suomenkielisten ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kohtaamiin haasteisiin tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Nuoren elämäntilanne tulee ottaa huomioon ja keskittyä nuoren kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Eero Rämö, puheenjohtaja
Olli Joensuu, pääsihteeri