Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin lausunto valtion talousarvioesityksestä 2014 eduskunnan valtionvarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston asiantuntijakuulemisessa
Eduskunnan valtionvarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle 9.10.2013
Viite: lausuntopyyntö
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin lausunto valtion talousarvioesityksestä 2014 eduskunnan valtionvarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston asiantuntijakuulemisessa
Asia: HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014
Pääluokka 29: Talousarvioesitys 2014 ja nuorisotakuun toteutuminen, etsivä nuoriso-työ ja työpajatoiminta – toiminnan tuloksellisuus, resurssien riittävyys ja kipu-pisteet
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry (Allianssi) kiittää valtionvarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostoa kutsusta kuulemiseen sekä mahdollisuudesta antaa kirjallinen lausunto valtion talousarvioesityksestä 2014.
Yleistä arviointia nuorisotakuusta
Allianssi pitää erittäin tärkeänä, että nuorten koulutus- ja työllisyysasiat sekä syrjäytymisen ehkäisy on nostettu vahvasti yhdeksi hallituksen kärkihankkeista. Takuun toteutumisessa on kuitenkin haasteita ja olemme huolissamme muun muassa nuorisotakuun ennaltaehkäisevistä toimista ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistymisestä.
Yleinen työllisyystilanne on kuluvan vuoden aikana heikentynyt, ja tämä heijastuu myös nuorisotyöttömyysluvuissa. Tästä huolimatta nuorisotakuun avulla on saavutettu myös hyviä tuloksia. Tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana työllistymissuunnitelma tehtiin noin 93 %:lle työttömänä työnhakijana olevista nuorista ennen kolmen kuukauden määräajan täyttymistä. Lisäksi lähes 73 % alle 25-vuotiaista pääsi kolmessa kuukaudessa työhön, koulutukseen tai muiden työllistämistoimien piiriin. Sanssi-kortti on hyvä väline nuoren työllistämisessä ja näyttää siltä, että sen suosio ja käyttö on viime kuukausina lisääntynyt. Samalla on selvää, että osa nuorista tarvitsee vahvempaa tukea työllistyäkseen. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi maahanmuuttajat, sekä nuoret joilla on jokin vamma, sairaus, mielenterveys- tai päihdeongelma.
Koulutustakuu pitää sisällään lukuisia myönteisiä toimenpiteitä, mutta koska sen toteuttaminen on vasta hyvin alussa, tuloksia on tässä vaiheessa vaikeata arvioida. Erityisesti uskomme työvaltaiseen oppimiseen, oppisopimuskoulutukseen ja nuorten aikuisten osaamisohjelmaan panostamisen tuottavan hyviä tuloksia.
Nuorisotoimialalla kritiikkiä on herättänyt myös ennaltaehkäisevien toimenpiteiden jääminen vähemmälle huomiolle. Allianssi on huolissaan näiden toimenpiteiden resursoinnista. Esimerkiksi uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten palveluiden turvaaminen huonossa taloustilanteessa on haastavaa. Nuoret itse kokevat hyötyvänsä eniten erilaisista ohjaavista elementeistä kaikilla koulutusasteilla ja muissa nuorten palveluissa.
Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö
Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö toteuttavat vahvasti nuorisotakuun tavoitteita. Ajatuksena molemmissa on joustava ja sektorirajat ylittävä yhteistyö, joissa lähtökohtana ovat nuorten tarpeet. Etsivän nuorisotyön avulla löydetään syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, joita ohjataan edelleen palveluiden, mm. työpajatoiminnan piiriin. Työpajoilla on vuoden aikana noin 15 000 nuorta, joista 75 % sijoittuu jaksonsa jälkeen koulutukseen, työhön tai muuhun aktiiviseen toimintaan. Toimintaa voidaan pitää varsin tuloksellisena. Työpajoja on tällä hetkellä 85 %:ssa kunnista, mutta vain alle kolmannes pajoista pystyy vastaanottamaan kaikki halukkaat nuoret. Allianssi pitääkin tärkeänä, että kaikilla nuorilla kaikissa kunnissa olisi mahdollisuus päästä tarvittaessa työpajapalveluiden piiriin.
Valtio on viime vuosina tukenut merkittävästi työpajatoimintaa, mutta olemme huolestuneita siitä, että lisätuki on osittain saatu siirtämällä työpajatoimintaa budjettivaroista veikkausvoittovaroin rahoitettavaksi.
Etsivää nuorisotyötä on kehitetty vahvasti viime vuosina. Vuonna 2010 vain noin puolessa kunnista oli etsivää nuorisotyötä, kun taas tänä vuonna sitä on jo noin yhdeksässä kun-nassa kymmenestä (283 kuntaa). Viime vuonna etsivä nuorisotyö tavoitti noin 20 000 nuorta.
Kunnallisessa nuorisotyössä kolmessa kunnassa neljästä nuorisotakuu ei ole vaikuttanut nuorisotoimen resursseihin. Melkein puolet kunnista on kuitenkin alkanut tarjota uusia palveluja tai hankkeita nuorisotakuun piiriin kuuluvien nuorten tavoittamiseksi. Kuntien on huomioitava nuorisotakuun vaatimat resurssit seuraavien vuosien talousarvioissaan.
Kolmannen sektorin rooli ja nuorisotyön rahoitus
Nuorisotakuussa korostetaan 4P:n (Public-Private-People-Partnership) mallia ja kansalaisjärjestöjen keskeistä roolia. Allianssi on kuitenkin pettynyt siihen, että hallitus ei budjetissa osoita kolmannelle sektorille rahaa nuorisotakuun toteuttamiseen. Nuorisojärjestöt ovat keskeisessä roolissa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemisessa ja eteenpäin auttamisessa. Lisäksi järjestöt ovat merkittäviä nuorten työllistäjiä. Ne pystyvät työllistämään myös nuoria, jotka tarvitsevat vahvempaa tukea ja ohjausta työelämään siirtymisessä. Sanssi-kortin tukitaso ei ole riittävä kolmannen sektorin voittoa tavoittelemattomille työnantajille.
Nuorisotyön momentilla valtion budjetissa vuodelle 2014 on veikkausvoittovaroja 53,1 mil-joonaa ja budjettivaroja 21,4 miljoonaa euroa. Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön momentilta tehtiin jo vuonna 2013 täysimääräisenä hallitusohjelman mukainen 6 miljoonan euron menosäästö, joka maksetaan veikkausvoittovaroista. Säästäminen ennaltaehkäisevästä nuorisotyöstä on lyhytjänteistä ja johtaa tulevaisuudessa yhä kasvaviin kustannuksiin.
Hallituksen olisi syytä laskea ennaltaehkäisevien toimien vaikutukset valtiontaloudelle – jokainen syrjäytynyt nuori tulee erittäin kalliiksi sekä tarvitsemansa tuen että saamatta jääneiden verotulojen kautta. Ennaltaehkäisevällä työllä voidaan merkittävästi vähentää näitä kustannuksia. Allianssi vaatii, että nuorisotoimialaan ei enää jatkossa kohdistu leikkauksia. Perusnuorisotyö on keskeisessä roolissa syrjäytymisen ehkäisyssä ja nuorisotoimialaan kohdistuvat leikkaukset olisivat selvästi ristiriidassa nuorisotakuun tavoitteiden kanssa.
Vuonna 2014 Kansallisgalleria siirtyy rahoitettavaksi veikkausvoittovaroista. Tämän vaikutuksia kulttuurin toimijoiden rahoitukseen helpotetaan purkamalla jakamattomien voittovarojen rahastoa 10 miljoonalla eurolla. Tuomalla jatkuvasti uusia toimijoita veikkausvoittovaroin rahoitettaviksi vaikeutetaan nykyisten veikkausvoittovaroin tuettujen toimintojen rahoitusta. Allianssi muistuttaa, että jakamattomien voittovarojen rahastoja purettaessa tulee noudattaa veikkausvoittovarojen jakosuhdelain henkeä ja osoittaa rahastovaroja myös nuorisotoimialalle.
Kunnioittaen,
8.10.2013, Helsingissä
Hanna-Mari Manninen, puheenjohtaja
Olli Joensuu, pääsihteeri