Allianssin lausunto sivistysvaliokunnalle valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021
9.5.2017
Lausunnon pääkohdat:
• Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön rahoituksen turvaaminen on keskeisen tärkeää
• Ohjaamotoiminnan vakinaistaminen on hyvä asia
• Ammatillisen koulutuksen reformin rahoitus on riittämätön
• Perheellisten opiskelijoiden huoltajakorotus on tervetullut ja tarpeellinen muutos
• Työttömyysturvan aktiivimalli epäilyttää
• Asumistuen katto ja asumistuen indeksimuutos heikentää huono-osaisten tilannetta entisestään
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry kiittää mahdollisuudesta antaa sivistysvaliokunnalle asiantuntijalausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021.
Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajat
Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön toimintaa tehostetaan ja vaikuttavuutta lisätään. Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -kärkihankkeella syvennetään yhteistyötä nuorten palveluja tarjoavien tahojen välillä ja kootaan hyväksi havaittuja toimintamalleja valtakunnallisesti hyödynnettäviksi. Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön budjettirahoitus säilytetään kehyskaudella vuoden 2017 tasolla eli 19,5 milj. eurossa.
Etsivä nuorisotyö ja työpajat ovat tehokkaita ja tuloksellisia keinoja syrjäytymisen ehkäisyyn ja tavoittavat kymmeniä tuhansia nuoria vuosittain. Nuorten työpajatoiminnalla ja etsivällä nuorisotyöllä on koko ajan kasvava tarve, ja vaikea taloustilanne on kärjistänyt monen nuoren ongelmia entisestään.
Rahoitus on erinomainen investointi yhteiskunnallisesti kalliiksi tulevien ongelmien, kuten syrjäytymisen, ehkäisyyn. Allianssi on erittäin tyytyväinen, että näiden budjettirahoitus turvataan kehyskauden ajaksi.
Ohjaamotoiminnan vakiinnuttaminen
Alle 30-vuotiaiden matalan kynnyksen palveluja tarjoavan Ohjaamotoiminnan vakiinnuttamiseen osoitetaan vuosittain 5 milj. euron lisärahoitus. Allianssin mielestä ohjaamotoiminnan vakiinnuttaminen on hyvä asia, sillä nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja itsenäisen elämän tukeminen on tärkeää. Matalan kynnyksen palvelut ja oikean avun löytäminen ovat avainasemassa nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä.
Ammatillisen koulutuksen uudistus
Ammatillisen koulutuksen sääntely, rahoitus, ohjaus ja rakenteet uudistetaan. Tavoitteena on osaamisperustainen ja asiakaslähtöinen kokonaisuus, johon käytettävien resurssien vaikuttavuutta tehostetaan. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön v. 2018. Reformin toimeenpanon tukeen kohdistetaan 15 milj. euroa vuosina 2018 ja 2019. Rahoituksella vahvistetaan ammatillisen koulutuksen digitalisaatiota, ehkäistään koulutuksen keskeyttämistä ja syrjäytymistä sekä rakennetaan yhdessä työelämän kanssa polkuja koulutukseen ja työelämään. Uudistukseen liittyen oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten kuraattori- ja psykologipalveluihin oikeutettujen lukumäärä kasvaa lähes 50 000 opiskelijalla.
Allianssin mielestä ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tukeen osoitetut varat ovat tervetulleita. Tämä rahoitus ei kuitenkaan paikkaa vahinkoa, jonka vuoden 2017 valtion tulo- ja menoarviossa toteutettu ammatillisen koulutuksen 190 miljoonan euron menovähennys on saanut aikaan. Allianssi ihmetteli jo lausunnossaan vuoden 2017 budjetista miksi leikkaukset tehtiin nyt, vaikka reformin on tarkoitus tulla voimaan 2018.
Tehokkaimpia tapoja ehkäistä syrjäytymistä ja työttömyyttä on varmistaa, että jokainen nuori saa vähintään toisen asteen koulutuksen. Käytännössä menovähennys on merkinnyt opiskelupaikkojen vähenemistä, irtisanomisia ja toimipisteiden lakkauttamista. Lisäksi julkisuudessa on esiintynyt tietoja ammatillisen koulutuksen tason heikentymisestä.
Perheellisten opiskelijoiden huoltajakorotus
Perheellisten opiskelijoiden toimeentulon turvaamiseksi opintotukeen tehdään 75 euron huoltajakorotus. Tämä on nuorten perheiden kannalta iloinen uutinen, sillä se lieventää aiempaa opintotukileikkausta. Opiskelevien vanhempien asema on ollut taloudellisesti erityisen vaikea, vaikka lasten saanti opiskeluaikana on yhteiskunnalle edullista.
Työttömyysturvan aktiivimalli
Työttömyysturvaa ehdotetaan uudistettavaksi ottamalla käyttöön aktiivimalli, jossa työttömyysturvan omavastuupäiviä vähennettäisiin työttömyyden alussa seitsemästä päivästä viiteen päivään. Työttömyyden jatkuessa yli kolme kuukautta työttömyysturvaan tulisi yksi kuukausittainen omavastuupäivä, jonka voisi välttää olemalla aktiivinen. Aktiivimalli koskisi myös perusturvaa.
Allianssi epäilee aktiivimallin tehoa työttömien työllistämiseen ja pelkää, että aktiivimallista on tulossa työttömien toimeentulon leikkuri. Avointen työpaikkojen määrä ja julkisten työllisyyspalveluiden tarjonta ovat aivan liian vähäisellä tasolla, jotta jokainen työnhakija voisi osoittaa aktiivisuutensa.
Asumistuki
Nuorista suuri osa asuu vuokralla ja nuorista merkittävä osuus on pienituloisia. Liian moni nuori joutuu jo nykyisillä toimimattomilla vuokramarkkinoilla turvautumaan toimeentulotukeen maksaakseen vuokransa.
Selonteossa esitetään, että asumistukeen palautetaan neliövuokrakohtainen katto. Allianssi pelkää, että toimenpide ei hillitse vuokratason nousua, mikä johtaa siihen, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevat joutuvat kompensoimaan asumistaan muuhun elämään tarkoitetuista varoista.
Asumistuki on tällä hetkellä sidottu vuokra-asuntoja koskevaan vuokraindeksiin. Selonteossa esitetään, että asumistuen indeksi muutetaan vuokraindeksistä elinkustannusindeksiksi asumistukimenojen kasvun hillitsemiseksi.
Sitominen vuokraindeksiin on ollut asukkaan kannalta hyvä järjestelmä, koska tuki on kasvanut samaa tahtia asumiskulujen kanssa. Muutos aiheuttaa sen, että asumiskulut kasvavat nopeammin kuin asumistuki, mikä väistämättä heikentää pieni- ja keskituloisten nuorten taloudellista tilannetta.
Helsingissä 9.5.2017
Eero Rämö, puheenjohtaja
Ville Savilampi, vs. pääsihteeri