Eduskunnan sivistysvaliokunta
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin lausunto Nuorten yhteiskuntatakuusta, kuuleminen 24.4. klo 12.30 (Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013 – 2016)
Hallitusohjelman mukainen nuorten yhteiskuntatakuu tarjoaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Yhteiskuntatakuu toteutetaan täysimääräisesti vuodesta 2013 alkaen.
Koulutustakuu on olennainen osa nuorten yhteiskuntatakuuta. Koulutuksen jokainen nivelvaihe on otettava huomioon. Ohjausta, työelämätietoutta ja työelämävalmiuksia on vahvistettava kaikilla koulutusasteilla perusopetuksesta lähtien
Kehyskaudella nuorten yhteiskuntatakuuseen ohjataan vuosittain 60 miljoonaa euroa. Sen lisäksi kehysriihessä esitettiin vuonna 2013 27 miljoonaa euroa ja vuosina 2014-2016 52 miljoonaa euroa toimenpiteisiin, joilla voidaan purkaa ilman koulutusta jääneiden nuorten varantoa.
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi pitää erittäin myönteisenä sitä, että Valtioneuvosto päätti kehysriihessään panostaa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Samalla Allianssi haluaa muistuttaa, että yhteiskuntatakuu keskittyy nyt korjaaviin toimenpiteisiin, vaikka syrjäytymisen ennaltaehkäisy – se että kaikkien nuorten arjen hallinta sekä opiskelu- ja työkyky ovat kunnossa – olisi kustannustehokkaampaa.
Yhteiskuntatakuun kehittämiseksi edelleen on vaihtoehtoiset oppimisympäristöt, tekemällä oppiminen ja oppilaitosten ulkopuolella hankittu osaaminen on tunnustettava ja niitä kehitettävä, jotta erilaiset oppijat saavuttavat työelämässä tarvittavan ammatillisen pätevyyden.
Yhteiskuntatakuun tarkoitus on tuoda syrjäytyneitä nuoria takaisin yhteiskunnan palveluverkkoon, ei syrjäyttää heitä. Siksi yhteiskuntatakuu ei saa olla uusi pakkohakujärjestelmä. Tarjotuista toimenpiteistä on voitava kieltäytyä ilman sanktioita. Nykyisiä pakkohakuja (AMK-pakkohaku, työttömän pakkohaku työllistämiskursseille tai työpaikkoihin) on tarkasteltava kriittisesti osana yhteiskuntatakuuta.
Nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan yhteistyöllä, jota on koordinoitava selkeästi. Nuorten roolia vastuullisina toimijoina, ei ainoastaan toimenpiteiden kohteena tai vastaanottavana/valitsevana osapuolena, on vahvistettava. Kolmannen sektorin toimijat on otettava mukaan yhteiskuntatakuuseen työllistäjinä ja toiminnan järjestäjinä, myös vapaaehtoistoiminnan näkökulmasta.
Kehyspäätöksessä esitetään nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön tasokorotusta siten, että määrärahan taso nostetaan 19,0 milj. euroon vuosina 2013-2015 ja 11,5 milj. euroon v. 2016. Määrärahalisäyksellä pyritään toiminnan turvaamiseen. On erittäin myönteistä, että työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön rahoitus turvataan.