Ulkoasiainministeriölle 29.2.2008
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry kiittää ulkoasiainministeriötä tilaisuudesta esittää lausuntonsa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen määräaikaisraporttiin. Lapsen oikeuksien yleissopimus on yksi keskeisimpiä järjestömme toimintaa ohjaavia asiakirjoja.
Allianssi järjesti jäsenjärjestöille ja yhteistyökumppaneille suunnatun kyselyn tammi-helmikuussa 2008, jossa käsiteltiin lapsen oikeuksien yleissopimuksen toteutumista Suomessa, erityisesti artikloihin 12, 13, 14, 15, 30 ja 31. Allianssin erityisosaamista on lasten ja nuorten osallistumiseen, koulutukseen ja vapaa-aikaan liittyvät kysymykset, sekä yhdenvertainen kohtelu. Kyselyyn vastasi 54 henkilöä. Lisäksi kyseistä asiaa on käsitelty laajasti Allianssin eri luottamushenkilöryhmissä ja tässä vaiheessa keskusteluissa käsiteltiin myös useita muita yleissopimuksen artikloja. Kyselyn ja keskustelujen pohjalta lausumme kunnioittavasti seuraavaa.
Yleistä
Yleisesti toteamme, että lapsilla tulee olla yhtäläiset ja tasa-arvoiset oikeudet, jotka yhteiskunnassamme tulisi toteutua. Tällä hetkellä Suomessa on epäoikeudenmukainen tilanne mm. niillä yli 130.000 lapsella, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella.
Merkittävin huolenaihe lapsen oikeuksien toteutumisessa Suomessa on alueellinen eriarvoisuus. Tämä nousee esille niin koulutuksen, lapsiperheiden palvelujen, lasten kulttuuritarjonnan kuin lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksien eriarvoisuutena.
4 Artikla
Lapsen oikeuksien toteuttaminen
Lausunto:
Lapsiasiavaltuutetun toimiston resurssit ovat liian niukat tehtävän vastuuseen ja laajuuteen nähden. Lapsiasiainvaltuutetulle tulee taata tehtävää paremmin vastaavat resurssit, jotta toiminnan vaikuttavuus olisi tarpeeksi hyvällä tasolla. Lasten ja nuorten asemaa vahvistetaan lisäämällä lapsiasiavaltuutetun toimiston resursseja.
12 Artikla
Lapsen mielipiteen huomioon ottaminen
Lausunto:
Lasten kuuleminen häntä itseään koskevissa asioissa tulee olla automaattinen käytäntö. Lasten joutuminen aikuisten pelinappulaksi esimerkiksi huoltajuuskiistoissa on estettävä keinolla millä hyvänsä.
Erilaisia mekanismeja lasten osallistumiseen päätöksenteon eri vaiheisiin tulee vahvistaa. Kunnalliset osallistumisjärjestelyt ovat avainasemassa tässä tehtävässä ja tätä vahvistaa myös uuden nuorisolain lasten ja nuorten kuulemista koskevat pykälät. Asuinpaikkojen eriarvoisuus on poistettava ja osallistumismekanismien järjestäminen kaikissa kunnissa yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti on toteutettava.
Konkreettisina osallistumista edistävinä esimerkkeinä voi mainita mm. nuorisovaltuustot, osallisuushankkeet ja verkkodemokratiavälineiden kehittäminen (mm. Valtikka.fi). Keskeisessä osassa lasten ja nuorten osallistumisen vahvistajana on myös oppilaskuntatoiminta, joka parhaimmassa tapauksessa tavoittaa koko ikäryhmän tehokkaasti. Kaikkien lasten ja nuorten (erityisesti paikallisten) osallistumiskanavien vahvistaminen on koko yhteiskunnan edun mukaista. Lisäksi kahdeksan lapsi- ja nuorisojärjestöä ovat toteuttaneet lasten osallisuutta edistävää Kuunnelkaa meitä -hanketta. Lisätietoa http://www.kuunnelkaameita.fi/
Äänestysikärajan laskeminen 16 vuoteen toisi konkreettisesti enemmän vaikutusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille.
Artikla 13
Ilmaisuvapaus
Lausunto:
Lapsia tulee kunnioittaa omina persoonallisuuksinaan kuitenkin heitä suojellen. Lasten osallistuminen ja mielipiteenvapauden ilmaiseminen tulee olla vapaa aikuisten ohjauksesta, kuitenkin niin että lapsia ohjataan tiedon saantiin ja itsenäiseen hakemiseen. Lasten ja nuorten ilmaisua ja alakulttuureja tulee vahvistaa ja kunnioittaa ilman lokerointia ja leimaamista.
Viestintäkasvatuksella on tärkeä merkitys lapsen kehitykselle. Lapset erityisesti tarvitsevat viestintäkasvatusta, sillä se on lapsen kehityksessä ja psykologisen hyvinvoinnin kannalta kansalaistaito. Onnistunut viestintäkasvatus tuottaa kriittisiä ja itsenäisiä ajattelevia, itseään ilmaisevia kansalaisia.
Kyselyn vastauksissa kävi ilmi, että moni kokee aikuisten asennoitumisen lasten ja nuorten alakulttuureihin olevan negatiivista. Erityisesti tämä koskee lasten ja nuorten yhä kasvavia virtuaaliyhteisöjä, jotka pitäisi nähdä ennen kaikkea mahdollisuutena lasten mielipiteenvapauden toteutumiseen kuin ongelmana. Kuten noista komitean linjauksista käy ilmi, internet virtuaaliyhteisöineen nähdään ennen kaikkea jonain miltä lasta pitää suojella, eikä asiallisesti käytettynä mahdollisuutena päästä helposti käsiksi asianmukaiseen tietoon ja itseilmaisun mahdollisuuksiin. Allianssin hallinnoima nuorisotiedon kirjasto ja virtuaalinen nuorisotiedon talo tarjoavat välineitä lasten ja nuorten parissa työskenteleville mediakasvatukseen ja muuhun ammattitaitoa päivittävään aineistoon mm. tässä asiassa,
Lasten mahdollisuudet nopeiden internetyhteyksien käyttöön ei saa olla huoltajan varallisuudesta tai asuinpaikasta kiinni. Ja kaikille lapsille tulee tarjota riittävät valmiudet modernin viestintäteknologian turvalliseen omaehtoiseen käyttöön. Sensuuri ei ole kestävä tai tehokas tapa lasten suojelemiseksi altistumiselta väkivallalle, rasismille ja pornografialle virtuaaliympäristöissä. Kouluopetuksen tulee antaa kriittisen medialukutaidon valmiuksia lapsille ja nuorille.
Sensuurimenetelmien kehittämisen ja laajentamisen sijaan on keskityttävä lasten ja heidän vanhempiensa tietoisuuden lisäämiseen lasten hyvinvoinnille vahingollisesta tiedosta ja aineistosta.
14 Artikla
Ajatuksen, omatunnon ja uskonnonvapaus
Lausunto:
Niin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluville kuin kuulumattomille tulee taata mahdollisuus omaa elämänkatsomustaan tukevaan opetukseen. Noin puolet Allianssin tekemään kyselyyn vastaajista oli sitä mieltä, että vanhemmilla on kasvatusvastuu ja nämä vapaudet toimivat kohtuullisen hyvin Suomessa.
1.8.2003 voimaan tullut uskonnonvapauslaki ja perustuslakivaliokunnan lausunnot selkeyttivät uskonnon asemaa koulun oppiaineena. Samalla selkiytyi uskonnonvapauslain ns. positiiviseen uskonnonvapauteen nojaavan uskonnon harjoittamista sisältävän uskontokasvatuksen tehtävä koulukasvatuksessa. Oman uskonnon opetuksen periaate kykenee ottamaan huomioon omantunnon- ja uskonnonvapauden monikulttuuristuvassa ja moniuskontoisessa yhteiskunnassa. Vähemmistöuskonnon ammattitaitoisista opettajista on kouluissa kuitenkin pulaa, jolloin uskonnonvapaus ei toteudu tasapuolisesti kaikissa kouluissa.
Artikla 19
Lapsen suojeleminen väkivallalta ja hyväksikäytöltä
Suomessa on viime vuosina tehtyjen selvitysten mukaan edelleen huolestuttavan laajasti vallalla kurituskasvatus. 77 % suomalaisista tuomitsee lapsiin kohdistuvan väkivallan, mutta edelleenkin 26 % hyväksyy väkivallan käytön kasvatuksessa. Suomessa mielletään ruumiillinen kuritus laajalti kasvatuksena vaikka myös rikoslaki kieltää sen.
Tarvitaan laajaa asennemuokkausta kampanjointia neuvoloihin, kouluihin, tiedotusvälineisiin lasten oikeudesta fyysiseen koskemattomuuteen ja vanhemmille ym. kasvattajille tietoa miten toimia lasten kanssa ongelmatilanteissa ja mistä saada apua.
Lisätietoa mm. Lastensuojelun Keskusliiton sivulta; www.lskl.fi
Lausunto:
23 Artikla
Vammaisen lapsen oikeuksien toteutumisesta
Opetussuunnitelmissa tulee huomioida ns. lähikouluperiaate l. kaikki oppilaat käyvät sitä koulua, johon he kuuluvat asuinpaikkansa perusteella. Inkluusiossa korostuu oikeus koulunkäyntiin siellä missä muutkin, tasavertaisesti muiden joukossa. Inkluusiotavoitteen mahdollistamiseksi tarvitaan kaikissa kouluissa yksilöllisiä koulutus- ja tukipalveluja sekä oppimisen ja osallistumisen esteiden purkamista. Kouluihin on palkattava riittävä määrä koulunkäyntiavustajia, jotta jokainen oppilas saa tarvitsemansa yksilöllisen tuen. On huolehdittava siitä, että vammaisilla lapsilla ja nuorilla on riittävä määrä henkilökohtaisia avustajia, jotta yhdenvertainen koulunkäynti on turvattu.
Myös viittomakielen opetuksen laajuus tulee kehittyä, jotta kuurolla lapsella olisi mahdollisuus päästä viittomakieliyhteisöön.
27 Artikla
Elintaso
Lausunto:
Suomessa tulee lapsilisä laajentaa 17 ikävuoteen, koska ei ole mitään perusteita sille, että yksi ikäluokka, joka ei ole täysi-ikäinen, ei ole lapsilisäedun piirissä.
Nuorten työllistymistä tulee tukea muita ikäryhmiä voimakkaammin, koska nuorisotyöttömyys jatkuu helposti työllistymisen vaikeutena läpi elämän.
Lapsiperheiden köyhyyden kasvu on Suomessa todellinen ongelma. Lapsiköyhyysaste on noussut huimasti viimeisten vuosien aikana ja tämä kehitys on kiireellisesti pysäytettävä. Lapsiperheiden köyhyysriski on suurin yksinhuoltajaperheissä, pienten lasten perheissä ja monilapsisissa perheissä, joten näiden ryhmien köyhyyden vähentämiseksi tarvitaan yleisen perhepolitiikan lisäksi erityisesti näihin ryhmiin suunnattuja toimenpiteitä.
28 Artikla
Koulutus, ammatillinen koulutus ja ammatinvalinnan-ohjaus
Lausunto:
Yli puolet Allianssin kyselyyn vastaajista oli sitä mieltä, että Suomessa on korkeatasoinen peruskoulutus, jossa toteutetaan yhä useammin monikulttuurisuus- ja demokratiakasvatusta.
Koulujen ryhmäkoot on saatava sille tasolle, että lapsen yksilöllisyys otetaan riittävästi huomioon ja erityisopetukseen on ohjattava riittävästi resursseja.
Reilu kolmasosa oli kuitenkin sitä mieltä, että omaa ajattelua, yksilöllisiä taitoja, ihmisoikeuksia, yhteiskuntatietoisuutta ja mediakriittisyyttä ei huomioida koulutuksessa tarpeeksi ja ne ovat liikaa yksittäisen opettajan vastuulla. Yhdeksi syyksi kyselyssä nousi liian suuret luokkakoot ja valtiollisen tuen vähyys.
Ihmisoikeus-, ympäristö- ja muuhun kansainvälisyyskasvatukseen, yhteiskuntatietoisuuteen suvaitsevaisuuden ja erilaisuuden hyväksymiseen ja mediakriittisyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota koulujen opetussuunnitelmissa.
Oppilaanohjaus ja huomioon kiinnittäminen koulutuksen nivelvaiheisiin on ensiarvoisen tärkeää.
Pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta tulisi järjestää kaikissa kunnissa. Koulupäivät ovat usein lyhyitä ja tarve aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiselle on todellinen.
30 Artikla
Vähemmistöön tai alkuperäiskansaan kuuluvat lapset
Lausunto:
Lähes puolen tutkimukseen osallistuvan mielestä nämä kuuluvat perusoikeuksiin ja toteutuvat suhteellisen hyvin. Reilu kolmasosa vastaajista oli sitä mieltä, että käytännössä nämä eivät kuitenkaan toteudu, sillä vähemmistökulttuureihin suhtaudutaan ennakkoluuloisesti ja syrjintää tapahtuu jatkuvasti. Lisäksi romani- ja saamelaisnuorilla ei yhtäläisesti toteudu kaikki oikeudet, jotka kuuluvat kaikille suomalaisille. Esimerkiksi saamelaisnuoret eivät saa palveluitaan omalla kielellään.
Romanien, saamelaisten, maahanmuuttajien ja eri vammaisryhmien (mm. kuurojen) koulutus on puutteellista, sillä pätevät opettajat puuttuvat ja kuntien rahoitus on vähäistä. Saamelaisten, romanien ja maahanmuuttajien kohdalla todellisuutta on myös riittävän oman äidinkielisen opetusmateriaalin puute ja epäpätevät opettajat.
Koulutus tulee olla tasavertaista kaikille, taustasta riippumatta. Eri vammaisryhmien lapset tarvitsevat erityistä ohjausta ja tukea kouluopetuksessa. Eri vähemmistöjen, kuten romanien ja saamelaisten opetus tulee toteuttaa omaa kulttuuria kunnioittaen ja vähemmistökieliä vahvistaen.
31 Artikla
Vapaa-aika, leikkiminen, virkistystoiminta ja kulttuurielämä
Lausunto:
Lasten tulee olla tasavertaisessa asemassa kulttuuripalvelujen saajina, asuinpaikasta riippumatta. Kulttuuripalvelujen tulee olla saavutettavia ja esteettömiä. Lasten- ja nuorten kulttuuripalvelut tulee olla niin edullisia, ettei kustannukset ole kenellekään osallistumisen esteenä. Vammaiset lapset ja nuoret tarvitsevat toimivat kuljetus- ja avustajapalvelut, jotta yhdenvertainen osallisuus vapaa-aikaan mahdollistuu.
Nuori kulttuuri- projekti on mahdollistaa nuorten kulttuuriryhmien toimintaa ja yhteydenpitoa laajasti ympäri Suomea. Tämän tapaiset projektit lisäävät nuorten tasavertaisia kulttuuriharrastuksen mahdollisuuksia.
Kyselyssä esiin nousi myös ajatus, että lapselta vaaditaan liian varhaista itsenäistymistä, jolloin lapsi kantaa vastuun itsestään ja pahimmassa tapauksessa myös sisaristaan, mikäli vanhempien aika ei riitä.
42 Artikla
Sopimuksen tunnetuksi tekeminen
Lausunto:
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tiedottamista tulee tehostaa. Tähän asti tiedottaminen on ollut lähes ainoastaan kansalaisjärjestöjen vastuulla. Allianssi on ollut aktiivisesti mukana lapsen oikeuksien yleissopimuksen tiedottamisessa ja esille tuomisessa mm. verkkosivujensa kautta, joilla käy kuukausittain yli 28000 kävijää.
Lapsen oikeuksista tiedottaminen tulee sisällyttää riittävissä määrin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin.
Lapsen oikeuksien sopimuksen juhlavuonna 2009 Suomen tulee panostaa erityisesti tähän tärkeään osuuteen lapsen oikeuksien sopimuksen toteuttamisesta ja varata erityismäärärahoja kouluissa, järjestöissä ja kunnissa toteutettaviin tapahtumiin ja projekteihin lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettavuuden lisäämiseksi.
Yleissopimuksen sisällöstä ja lapsen oikeuksien komitean antamista suosituksista ei ole tiedotettu riittävästi kunnille ja jakelua tulee kaikin tavoin tehostaa jatkossa.
Helsingissä, 29.2. 2008
Jukka Tahvanainen
pääsihteeri
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry