Allianssin mukaan valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2021 olennaista on nuorisotoimialan rahoituksen tason turvaaminen. Pitkäjänteisen toimialan rahoituksen turvaamiseksi yksi olennainen toimi vuoden 2022 budjettia kohden valmistauduttaessa on rahoituksen katteen siirtäminen valtion yleiseen budjettiin.
Lausuimme talousarvioesityksestä sivistysvaliokunnalle valiokunnan pyydettyä lausuntoa erityisesti rahapelitoiminnan tuottoihin liittyen.
Voit tutustua koko lausuntoon täältä.
Lausunnon tekstisisältö
Teema: Rahapelitoiminnan tuotot
Rahapelitoiminnan tuottojen kohdentuminen urheilulle, nuorisotyölle, tieteelle ja taiteelle vuonna 2021 sekä rahapelituottojen merkitys toiminnan rahoitukselle näillä toimialoilla. Lyhyt katsaus nykytilaan ja ensi vuoteen 2021. Varautuminen nähtävissä olevaan rahapelitoiminnan tuottojen vähenemiseen tulevina vuosina ja talousarviorahoituksen vastaavaan lisäämistarpeeseen. Arpajaislain uudistamisen (toinen vaihe) tilanne ja sen keskeiset suuntaviiva, (monopoliaseman vahvistaminen, pelihaittojen ehkäiseminen ja jo syntyneiden ongelmien korjaaminen).
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry edistää nuorten osallisuutta yhteiskunnassa sekä kouluttaa, palvelee ja tuo yhteen järjestöissä, kunnissa ja seurakunnissa työtä tai vapaaehtoistyötä tekevät nuorisoalan toimijat. Allianssin jäseninä on yli 130 nuorisojärjestöä ja muuta nuorisoalalla toimivaa yhteisöä – käytännössä kaikki Suomessa toimivat nuorisoalan järjestöt.
Kiitämme valiokuntaa mahdollisuudesta lausua otsikkoasiassa. Rahapelitoiminnan tuotot laskevat merkittävästi vuonna 2021, mutta nuorisotoimialan yhteiskunnallinen merkistys pysyy ennallaan tai kasvaa ennen muuta korona-kriisin myötä. Näistä syistä on myönteistä, että hallituksen talousarvioesityksen mukaan nuorisotoimialan resurssit turvataan vuoden 2019 tasolle. Rahapelitoiminnan tuottojen laskua vastaava kompensaatio tehdään yleisistä budjettivaroista.
Vuoden 2021 budjetissa on kuitenkin ratkaistu vain yksi vuosi. Jos nuorisobudjetin ja rahapelitoiminnan tuottojen välillä säilytettäisiin kytkös, tämä todennäköisesti aiheuttaisi tarpeen kompensoida rahapelitoiminnan tuottoja aina uudelleen yleisistä budjettivaroista. Toimialan rahoitus olisikin selkeintä jatkossa kattaa yleisistä budjettivaroista.
1 Varautuminen rahapelitoiminnan tuottojen vähenemiseen tulevina vuosina
Rahapelitoiminnan tuottojen vähenemiseen voidaan varautua kahdella tavalla, joista ensimmäinen on keskeinen:
- Nuorisobudjetin siirtäminen katettavaksi yleisistä budjettivaroista
- Uusien rahoitusinstrumenttien käyttö
- Toimialan osaamisen ja yhteistyön kehittäminen
Keskeinen varautumisen muoto on se, että nuorisobudjetti katettaisiin tulevaisuudessa yleisistä budjettivaroista. Näin toimialan rahoitustaso määriytyisi jatkossa perustuen toimialan yhteiskunnalliseen merkitykseen, ei perustuen suomalaisten rahapelaamisen määrään, jolla ei voida katsoa olevan olennaista asiayhteyttä siihen, kuinka paljon nuorisotoimialaa tulisi rahoittaa. Nykynäkymä rahapelitoiminnan tuotoista on laskeva myös pitkällä aikavälillä. Jos nuorisobudjetti katettaisiin valtaosaltaan jatkossakin näistä varoista, jatkettaisiin keinotekoista keskinäisriippuvaisuutta kahden toisiinsa juurikaan liittymättömän asian välillä ja luotaisiin nuorisotoimialan rahoitukseen laskeva näkymä tilanteessa, jossa nuorisotoimialan yhteiskunnallinen merkitys ei laske. Lisäksi toimiala joutuisi edelleen kantamaan yhteiskunnallista vastuuta rahapelitoiminnasta sen haittailmiöineen.
Tämän lisäksi pitkällä aikavälillä nuorisoalan toimijoiden ja julkisen sektorin (valtio ja kunnat) tulee löytää yhteistyössä yhä uusia rahoitusinstrumentteja nuorten hyvinvoinnin varmistamiseen. Yksi tällainen juuri nyt tarkasteltava mahdollisuus on esimerksi EU:n elpymisrahasto.
Jotta käytettävissä olevilla resursseilla voidaan tehdä yhä vaikuttavampaa toimintaa, nuorisotoimialan tulee myös kehittää omaa osaamistaan ja yhteistyötä:
- Osaaminen: pitkällä aikavälillä osaamisen levittäminen, kehittäminen ja käyttöönotto tulee olemaan yhä tärkeämpää. Tätä osaamisen kehittämistä on syytä tehdä paitsi toimialan sisällä, myös sen rajojen yli: nuorten hyvinvointiin, syrjäytymisen ehkäisyyn liittyy lukuisia muitakin sektoreita koulutuksesta sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Näin käytettävissä olevilla resursseilla pystytään saada enemmän hyvinvointia lisääviä toimia aikaan.
- Yhteistyö: yhteistyöllä voidaan käyttää olemassa olevia resursseja paremmin hyödyksi. Esimerkiksi uudet digitaaliset työkalut ja toimintaympäristöt luovat tälle hyvän lähtökohdan.
Nämä toimet ovat ennen muuta nuorisoalan toimijoiden omalla vastuulla. Valtio voi kuitenkin tukea näissä toimissa esimerkiksi kannustamalla rahoituksella osaamisen vahvistamiseen.
Kaikkiaan nuorisotoimialan rahoituksen pitäminen vakaana on erittäin merkityksellistä. Työssä saadaan aikaan hyötyjä nuorille ja yhteiskunnallisesti vain pitkäjänteisellä työllä. Suuri osa työstä – erityisesti järjestöjen työ – on vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Tässä mielessä valtionavustuksilla on suuret kerrannaisvaikutukset: avustuksilla aikaan saatava pieni määrä ammattimaista toimintaa, rakenteita ja aineellisia resursseja voi mahdollistaa suuren määrän vapaaehtoistoimintaa. Vastaavasti pienikin leikkaus avustuksissa voi kertautua toiminnan määrässä, kun se leikkaa vapaaehtoistoiminnan edellytyksiä. Näistä syistä rahoituksen tason pitkäjänteinen turvaaminen on olennaista ensi vuoden osalta, kuten valtioneuvosto esittää, ja myös tulevien vuosien osalta. Nuorisotoimialan rahoituksen kytkös rahapelitoiminnan tuottoihin tulisi purkaa, ja jatkossa toimialan rahoitus tulisi kattaa yleisistä budjettivaroista.
2 Arpajaislain uudistaminen
Arpajaislain uudistus liittyy nuorisotoimialan rahoitukseen nykymallissa, jossa rahoitus on kytketty rahapelitoiminnan tuottoihin. Jos tämä kytkös puretaan, kuten Allianssi ehdottaa, arpajaislain uudistamisella ei ole juuri yhteyttä nuorisoalaan. Pelaamisen vastuullisuus kuitenkin liittyy edelleen nuorison hyvinvointiin, koska rahapeliongelmat painottuvat nuorilla aikuisilla.
Arpajaislain uudistuksen keskeinen tavoite on lisätä vastuullisuutta, eli vähentää peliongelmia. Vastuullisuustoimien vahvistaminen ja rahapeliongelmien vähentäminen on koko väestön kannalta perusteltua. Nuoret aikuiset ovat suurin ongelmapelaajien ikäryhmä. Tässä mielessä monipuolisesti rahapeliongelmaa vähentävät toimet ovat tervetulleita.
3 Mihin rahoitusta tarvitaan – nuorten hyvinvointi Suomessa
Useat tutkimukset osoittavat, että nuoret Suomessa voivat pääosin hyvin, mutta hyvinvointi eriytyy. Eriarvoistuminen näkyy taloudellisena, terveydellisenä, sosiaalisena, koulutuksellisena kysymyksenä. Esimerkiksi THL:n sivuilla vedetään yhteen tutkimusaineistoja nuorten hyvinvoinnista näin: “Yleisesti nuorten hyvinvointi on parantunut Suomessa 2000-luvulla. Eriarvoisuus on kuitenkin vakava ongelma, vaikka suurin osa nuorista voikin hyvin.“
Erityinen hyvinvointiin vaikuttava teema juuri nyt on korona-kriisi. Nuorten kokemukset koronasta ovat hyvin eriytyneitä. Osalle tilanne aiheuttaa suuria ongelmia, joillekin ei juuri lainkaan. Selvä enemmistö nuorista kärsii koronatilanteen vaikutuksista. Nuorten kokemat ongelmat ovat esimerkiksi ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä ja koulunkäynnin vaikeuksia. Olennaista nuorten kannalta on löytää uusia ja toimivia käytäntöjä, joilla tuetaan ammattilaisten apua tarvitsevia nuoria etänä. Lisäksi olennainen huomio on, että nuoret haluavat myös auttaa muita, ja osallistua koronanepidemian ratkaisuihin. Tiedot käyvät esille nuorille kevätkaudella 2020 teetetystä #MPKorona-kyselystä.
Koko nuorisoalalle on yhteiskunnallisesti perusteltua pitää vakaa, parhaassa tapauksessa vahvistuva rahoitustaso myös tulevina vuosina. Nuorisotyöllä voidaan ehkäistä syjäytymistä ja eriarvoistumista. Esimerkiksi Teemu Vauhkosen ja Tommi Hoikkalan tutkimus Syrjäytymisen lasku osoittaa, että nuorisotyö edistää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten – niin sanottujen NEET-nuorten – siirtymistä työhön ja koulutukseen sekä ehkäisee syrjäytymistä. Tutkimus osoittaa myös, että kohdennetut toimet vahvistavat julkista taloutta tulonsiirtojen vähenemisen ja maksettujen verojen lisääntymisen myötä. Erityisesti tutkimuksessa tarkasteltiin työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön merkitystä.
Yksi olennainen eriarvoistumisen ehkäisyä tukeva toimi olisi ohjaamojen vakinaistaminen. Nuorten palveluiden vaikuttavuutta koskevat tutkimukset osoittavat, että palvelut onnistuvat sitä paremmin mitä aikaisemmin ne tavoittavat nuoret, mitä räätälöidympiä ne ovat, mitä tiiviimpää nuoria seurataan ja mitä sujuvampaa on eri toimijoiden yhteistyö. Nuorten monialaiset ohjaamot monialaisena ja nuorilähtöisenä toimintamallina vastaavat juuri näihin tarpeisiin.
Eriarvoistumisen purkamisessa myös koulutuksella on tärkeä rooli. Koulutukseen liittyvät tarpee korostuvat koronan myötä. Suomen työmarkkinoilla on mahdotonta pärjätä ilman hyvää koulutusta nyt tai tulevaisuudessa. Tarvitaan lisää korkeakoulutuspaikkoja, opiskelujen joustoa, lisää opinto-ohjausta ja opettajien tukea. Tulevaisuuden uusista työpaikoista 70 prosenttiin tarvitaan korkeakoulutason osaamista, mutta koulutusasteemme junnaa matalana.
Lopulta koko yhteiskunnan toiminta liittyy nuorten hyvinvointiin ja eriarvoistumiseen. Nuoret ovat yhteiskunnan jäseniä siinä missä muutkin ikäryhmät, ja siten heidän hyvinvointinsa on kytköksissä lopulta koko yhteiskunnan palveluiden ja rakenteiden kokonaisuuteen.
Yhteenveto
Kaikkiaan talousarvioesityksessä olennaista on rahoituksen tason turvaaminen kompensoimalla rahapelitoiminnan tuottojen alenemista yleisestä budjetista. Pitkäjänteisen toimialan rahoituksen turvaamiseksi yksi olennainen toimi vuoden 2022 budjettia kohden valmistauduttaessa on rahoituksen katteen siirtäminen valtion yleiseen budjettiin.