Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry 1.10.2012
Viite: Asiantuntijakutsu eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan 2.10.2012
HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2013 (HE 95/2012 vp.) JA SEN VAIKUTUKSET NUORTEN YHTEISKUNTATAKUUSEEN JA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMISEEN
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry (Allianssi) kiittää työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaa kuulemispyynnöstä valtion vuoden 2013 talousarvion vaikutuksista nuorten yhteiskuntatakuuseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Allianssin edustaja kuulemisessa on vs. kehittämisjohtaja Mirella Huttunen.
Nuorisotakuu on Allianssin mielestä yksi merkittävimmistä hankkeista tällä hallituskaudella: Nuorisotakuun tavoite on tarjota konkreettisia keinoja nuorten työllisyyden edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Nuorisotakuun onnistuminen edellyttää laajamittaista yhteistyötä 4P (Public-Private-People-Partnership) -mallin mukaisesti. Nuorisotakuun toteuttamisen on varattu valtion talousarvioesityksessä 60 miljoonaa euroa, opetus- ja kulttuuriministeriölle 32 miljoonaa (huomio: talousarvioesityksessä s. Y50 on virheellinen summa) ja työ- ja elinkeinoministeriölle 28 miljoonaa. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 27 miljoonaa euroa nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttamiseen.
Nuorisotakuun toimenpiteet ja niiden kustannukset
Painopiste nuorisotakuun toimenpiteissä ja rahanjaossa vuodelle 2013 on peruskoulun jälkeisessä nivelvaiheessa ja tämä on ymmärrettävää, sillä kyseessä on kriittinen elämänvaihe nuoren elämässä. Eniten kritiikkiä nuorisotoimialalta nuorisotakuuseen on tullut siitä, että se painottuu vahvasti jo olemassa olevien korjaavien toimenpiteiden vahvistamiseen kokonaisvaltaisten rakennemuutosten sijaan ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden jäädessä vähemmälle huomiolle.
Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen lisääminen on tullut tarpeeseen, mutta tästä huolimatta esitetty määrä ei riitä paikkaamaan aukkoja koulutuspaikkojen todellisessa puutteessa. Aloituspaikkojen lisäämisessä tulee varmistaa, että oppilaitoksissa lisätään myös henkilöstöresursseja. Lisäksi Allianssi peräänkuuluttaa eri opiskelijoiden yhdenvertaista asemaa esimerkiksi opintotukeen liittyvissä kysymyksissä.
Positiivista palautetta Allianssi on saanut nuorisotoimijoilta nuorten aikuisten osaamisohjelmasta ja sille varatusta 27 miljoonan euron lisärahoituksesta.
Nuorisotakuun jatkotoimenpiteet ja niiden resursointi
Allianssi on huolissaan siitä, miten nuorisotakuun jatkotoimenpiteet, jotka keskittyvät ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin kuten oppilashuoltoon ja ohjauksen kehittämiseen resursoidaan. Tällä hetkellä nuorisotakuun ohjauksen toimenpiteet ja rahalliset resurssit esitetään ohjautuvan TE-toimistoille. Oppilashuollon tilanteesta kertoo vuonna 2008 tehty tutkimus, jonka mukaan terveydenhoitajia oli suosituksen mukainen määrä vain kolmasosalla kouluista ja lääkäreitä vain neljällä prosenttia kouluista (Koulutuksen seurantaraportti 2010:1). Oikeuskanslerin lausunnon mukaan tilanne ei ole vuoden 2008 jälkeen olennaisesti parantunut (Dnro OKV/6/50/2011, 30.1.2012). Vuonna 2002 tehty kansallinen oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen arviointi osoitti, että ohjauksen tarve ja kysyntä koulussa on selvästi lisääntynyt. Oppilaanohjauksen seuranta- ja palautejärjestelmien arvioinnissa oppilaiden arviot oppilaanohjauksen toimivuudesta olivat keskimääräisesti huonompia kuin opinto-ohjaajien arviot. (Tulevaisuuden perusopetus – valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako, 2012:6). Allianssin järjestämässä nuorten työllisyysfoorumissa syyskuussa 2012 nuoret toivoivat erityisesti, että oppilaanohjauksen ja työelämätaitojen opettaminen olisi entistä vahvemmin sisällä jo peruskoulujen opetuksessa.
Nuorisotakuu ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen
Nuorisotakuun tavoitteena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Yhden määritelmän mukaan syrjäytyneiksi nuoriksi luokitellaan sellaiset työvoiman ja opiskelun ulkopuoliset nuoret, joilla ei ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta. Nuorten omasta mielestä syrjäytymistä on yksinäisyys eli ystävien ja kavereiden puute.
Nuorisotakuu perustuu massiivisille palvelujärjestelmille ja tätä täydentämään on tärkeä huomioida pienyhteisöjen merkitys nuorille: nuorisotakuuksi tulee ymmärtää myös se, että tuetaan niitä toimijoita, jotka tukevat nuorten kuulumista yhteisöön. Tällä yhteisötakuulla Allianssi tarkoittaa erityisesti nuorten vapaa-ajan toimijoiden tekemää sosiaalista syrjäytymistä ehkäisevää työtä.
Nuorisotakuun toteutuminen tuo mahdollisuuksia, haasteita ja uusia tehtäviä myös nuorisotyölle. Tällä hetkellä kunnissa ne toimijat, jotka tukevat nuorten sosiaalista vahvistumista eli nuorten vapaa-ajan toimijat, kuntien nuorisotoimet ja kolmas sektori, pohtivat, mikä on heidän roolinsa nuorisotakuussa. Nuorisotakuu ei onnistu käytännön tasolla, jos sen omistajuus on vain työ- ja elinkeino- ja koulutuspuolen viranomaisilla.
Valtionvarainministeriön esitys vuoden 2013 valtion budjetiksi leikkaa perusnuorisotyöltä 2,5 miljoonaa euroa. Perinteinen, ennaltaehkäisevä nuorisotyö on jo tehnyt säästötalkoonsa ja siitä leikkaaminen vie pohjan nuorisotakuulta. Allianssi ei hyväksy nuorisotakuun toteuttamista ehkäisevän nuorisotyön kustannuksella: on mahdotonta samaan aikaan säästää 2,5 miljoonaa euroa perusnuorisotyöstä ja päästä nuorisotakuun ja hallituskauden alussa hyväksytyn hallituksen lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman tavoitteisiin.
Nuorisotyön eri tehtäviä rahoitetaan verovaroista ja veikkausvoittovaroista. Talousarvioesityksessä halutaan verovaroin rahoitettavaa nuorisotyötä paikata veikkausvoittovaroista otettavalla 6 miljoonan euron osuudella. Tämä on kolme miljoonaa enemmän kuin vuonna 2012 tehty säästö. Vaikka vuonna 2013 nuorisotyön osuuden veikkausvoittovaroista odotetaan kasvavan 0,5 miljoonaa, veikkausvoittovaroista rahoitettava ennalta ehkäisevä nuorisotyö työpajatoimintaa lukuun ottamatta joutuu vuonna 2013 kiristämään vyötä 2,5 miljoonaa euroa, mikäli ehdotus toteutuu. Nuorisotyön verovaroin rahoitettavaa osuutta leikattiin myös vuonna 2012, kun ehkäisevän nuorisotyön rahoitukseen tehtiin 3 miljoonan euron säästöt, esimerkiksi järjestöjen avustuksista.
Allianssi seuraa huolestuneena nuorisotyön rahoituksen siirtymistä ehkäisevästä työstä erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa tehtävään työhön. Nyt tarvitaan pitkänäköisyyttä ja halua huomioida samaan aikaan koko nuorten ikäluokka että syrjäytymisvaarassa olevat nuoret.
Lopuksi Allianssi haluaa muistuttaa, että sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden tulee näkyä kaikissa hallituksen tulevissa ratkaisuissa. Tämä tarkoittaa, että taloutta tulee tasapainottaa ja eläke- ja vanhuspalveluratkaisuja tulee tehdä huomioiden nuorten ikäluokkien kantokyky ja muuttuva huoltosuhde.
Helsingissä 1.10.2012
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry
Hanna-Mari Manninen
puheenjohtaja