Ulkoasiainministeriö Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n lausunto YK:n rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (CERD) 23. määräaikaisraportista
Allianssi kiittää ulkoasiainministeriötä lausuntopyynnöstä ja kiinnittää lausunnossaan huomiota määräaikaisraportin lapsia ja nuoria koskettaviin kysymyksiin.
Allianssi pitää ensiarvoisen tärkeänä, että Suomen ihmisoikeuspolitiikkaa kehitetään entistä tehokkaammin Suomea sitovien ihmisoikeussopimuksia ja – velvoitteita toteuttavaksi. Myös nuorten tietoisuutta Suomea sitovista ihmisoikeussopimuksista, kuten esimerkiksi YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksesta, ja sen Suomea koskevasta seurannasta, tulee lisätä.
Lausunnon keskeinen sisältö
• Moniperusteisen syrjinnän tunnistamiseen ja poistamiseen tulee kiinnittää raportissa huomioita.
• On valitettavaa, ettei ILO 169 -sopimusta ole vieläkään ratifioitu.
• On myös tutkittua tietoa siitä, että saamelaisnuoret raportoivat saamelaisiin kohdistuvasta rasismista.
• Maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn on panostettava.
• Maahanmuuttajataustaisten nuorten asema asuntomarkkinoilla on selvästi kantaväestön nuoria heikompi.
• Tulee kouluttaa lasten ja nuorten parissa toimivia ammattilaisia vihapuheesta ja siihen puuttumisesta.
• Etniseen alkuperään perustuvasta profiloinnista ei ole tutkimustietoa.
• Tulee kiinnittää huomiota myös muiden vähemmistöjen, kuten romanien, osallistumisoikeuksien tukemiseen.
• Järjestösektorilla on huomioitu rahoituksen kiristyminen ja painottuminen pelkkiin hankkeisiin.
• Saamen kielipesille tulisi turvata riittävä ja pysyvä rahoitus.
• Valitusmekanismien on oltava lapsiystävällisiä.
• Raportissa tulee tuoda esiin työsuojeluviranomaisten käsittelemiä syrjintätapauksia sekä viranomaisaloitteista työelämän valvontaa, joka on keskittynyt erityisesti nuorten sekä ulkomaalaisten tai ulkomaalaistaustaisten henkilöiden työolojen valvontaan.
• Ihmisoikeuskasvatus tulee sisällyttää lukion opetussuunnitelmaan.
• Opettajien tulisi saada riittävää koulutusta ihmisoikeuksista.
• Kouluopetuksessa ei juuri kerrota kansallisten vähemmistöjen historiasta ja niiden kulttuurista.
• VERSO-toiminnan sovittelu tarjoaa vaihtoehtoisen tavan ratkaista oppilaiden keskinäisiä sekä opettajien ja oppilaiden välisiä ristiriitoja koulussa.
• Raportissa tulee valottaa uusinta koulukiusaamista koskevaa tutkimustietoa, kuten uusin kouluterveyskysely sekä nuorisobarometri, jonka teemana on yhdenvertaisuus.
Artikla 2
Raportissa ei ole kiinnitetty huomioita moniperusteiseen syrjintään. Moniperusteisen syrjinnän yhtenä vaikuttavana osatekijänä on usein ikä. Esimerkiksi nuori voi joutua moniperusteisen syrjinnän kohteeksi, mikä tarkoittaa syrjintää iän lisäksi jollain muulla perusteella. Kaikkien herkimmässä asemassa näyttäisivät tutkimusten perusteella olevan seksuaalisiin ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvat nuoret (Esim. Alanko, 2014). Allianssi pitää ensiarvoisen tärkeänä, että moniperusteiseen syrjintään liittyvistä erityispiirteistä tuotetaan lisää tutkimustietoa. Lisäksi viranomaisten keinoja puuttua moniperusteiseen syrjintään on määrätietoisesti kehitettävä.
Vähän epäselväksi raportissa jää, miksi tasa-arvoinen avioliittolaki raportoidaan artikla 2 kohdalla? Lisäksi Allianssi pyytää huomioimaan, että kansalaisaloitteen ja lakivalmistelun nimi on tasa-arvoinen avioliittolaki, eikä sukupuolineutraali avioliittolaki. Esimerkiksi oikeusministeriö käyttää lakimuutoksen oikeaa nimeä (englanniksi: Equal Marriage law).
Allianssi on pahoillaan siitä, ettei ILO 169 -sopimusta ole vieläkään ratifioitu, vaikka Cerd-komitealle tämä viime raportissa luvattiin. ILO 169-sopimuksen ratifioimatta jättäminen on hyvin lyhytnäköistä saamelaisten kielen ja kulttuurin tulevaisuuden kannalta.
Toisen artiklan kohdalla raportoidaan saamelaiskäräjien huomioista kielteisten asenteiden lisääntymisestä saamelaisia kohtaan. Tästä on myös tutkittua tietoa. YK:n selvityksessä saamelaisnuoret Suomesta, Ruotsista ja Norjasta ilmaisevat huolensa saamelaisiin kohdistuvasta rasismista. Se on kaikkien kolmen maan saamelaisnuorten mukaan lisääntynyt viime vuosina. Nuoret kokevat raskaaksi sen, että he joutuvat toistuvasti puolustamaan saamelaisten oikeuksia ja selittämään, mistä saamelaisuudessa on kyse. Osittain tulehtuneet suhteet sekä saamelaisten ja valtaväestön välillä että saamelaisyhteisöjen sisällä ovat johtaneet siihen, että nuoret eivät halua tai uskalla osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun tai politiikkaan. (UN, E/C.19/2013/8)
Otsikon ”Vähemmistöjä koskevasta ilmapiiristä” alla olisi hyvä raportoida lyhyesti uusimpaan tutkimukseen pohjautuen myös esimerkiksi romanien kohtelusta ja islamfobiasta, vaikka näihin viitattaisiinkin myöhemmin raportissa.
Cerd-komitea suositteli toimenpiteitä kotoutumisen edistämisestä annetun lain täytäntöön panemiseksi ja kotouttamisohjelman toteuttamiseksi. Allianssi korostaa, että erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn on panostettava. Tässä työssä kolmas sektori on tärkeä yhteistyökumppani. Tulee kehittää ja tarjota nuorille yksilöllistä, kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä tukea. Lisäksi on valitettavaa, että hallituksen selontekoa maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikasta valmisteltiin, mutta se sain lopullisen muotonsa raporttina, ei selontekona.
Artikla 3
Maahanmuuttajien asuminen
Suomen tulisi artikla 3 kohdalla raportoida maahanmuuttajien asumisesta. Allianssi haluaa erityisesti kiinnittää huomiota nuorten asumiseen. Maahanmuuttajataustaisten nuorten asema asuntomarkkinoilla on selvästi kantaväestön nuoria heikompi. Tästä kertoo mm. ympäristöministeriön, Nuorisoasiain neuvottelukunnan (Nuora) ja Nuorisoasuntoliitto ry:n (NAL) tilaama Toiveet ja todellisuus – Nuorten asuminen 2014 -tutkimus nuoren asumisesta. Maahanmuuttajataustaiset nuoret raportoivat syrjintäkokemuksista asuntomarkkinoilla. Nuorille tarvitaan matalan kynnyksen asumiseen keskittyneitä palveluita, jossa neuvontaa kohdennetaan myös maahanmuuttajataustaisten nuorten tarpeisiin.
Artikla 4
Rasistinen, syrjivä ja muukalaisvastainen aineisto internetissä
Cerd-komitea on loppupäätelmissään kehottanut Suomea kiinnittämään enemmän huomioita viha- ja rasistiseen puheeseen internetissä.
Suomen raporttiluonnoksessa keskitytään rikolliseen aineistoon internetissä, eikä oteta huomioon rasistisen vihapuheen niin kutsuttua harmaata aluetta. Kaikki vihapuhe ei ole tuomittavaa vihapuhetta, mikä ei tee sen esiintymisestä kuitenkaan vähemmän haitallista. Tästä syystä Allianssi haluaa nostaa esiin lasten ja nuorten parissa toimivien ammattilaisten kouluttamisen vihapuheesta ja siihen puuttumisesta.
Olennaista vihapuheen ehkäisyssä internetissä on myös rikosten ja syrjinnän raportointiin rohkaiseminen ja se, että ilmoituksiin pystytään oikeasti reagoimaan. Raportissa tulee keskittyä siihen, miten hyvin viranomaisten verkkovalvonta oikeasti toimii. Raportissa tulee tarkastella sitä, mistä internetissä tapahtuneiden viharikosten poliisin tietoon tullut pieni osuus kertoo? Jääkö kenties ilmoituksia tekemättä?
Ei vihapuheelle -liikkeen keinoista voisi mainita esimerkiksi kouluttamisen, aktivistien toiminnan ja vaikuttamistyön.
Artikla 5
A. Oikeus yhdenvertaiseen kohteluun tuomioistuimissa ja muussa oikeudenkäytössä
Raportissa todetaan, että Suomessa poliisi ei käytä etnistä profilointia. Allianssi ehdottaa lisäystä: Suomessa poliisi ei käytä sääntöjen mukaan etniseen alkuperään perustuvaa profilointia. Aiheesta ei ole tutkimustietoa. Raportissa todetaan, että selkeä sääntely tekee ulkomaalaisvalvonnasta normaalia viranomaistoimintaa, jossa kunnioitetaan yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksia. On hyvä, että säädöksien tasolla tämä toteutuu, mutta onko tutkimusta siitä, miten tämä velvoite toteutuu käytännössä? Pelkkä kehotus yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ei riitä, jos ei niiden edistämiseen sitouduta sekä niiden noudattamista ja toteutumista seurata ja valvota.
C. Poliittiset oikeudet
Raporttiluonnoksessa raportoidaan maahanmuuttajien ja saamelaisten oikeudesta osallistua, mutta muiden vähemmistöjen, kuten romanien, osallistumisoikeuksien tukemisesta ei ole mainintoja.
Maahanmuuttajien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen -kohtaa Allianssi ehdottaa lisäystä: Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) hallinnoi ACCESS-hanketta (2013-2015) , jonka tarkoituksena on kehittää maahanmuuttajanuorten yhteiskunnallisen vaikuttamisen edellytyksiä niin paikallisella, kansallisella kuin EU-tasolla.
Saamelaisnuorten vaikuttamisessa otettiin merkittävä askel, kun saamelaiskäräjillä päätettiin perustaa nuorisoneuvosto vuonna 2011. Nuorisoneuvoston tehtävänä on valmistella saamelaisnuoria tai saamelaisnuorten elinoloja ja hyvinvointia koskevat lausunnot, aloitteet ja muut kannanotot. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostolla on myös siinä mielessä erityinen asema, sillä nuorisoneuvoston jäsenillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus saamelaiskäräjien yleiskokouksessa.
Ehdotus uudeksi saamelaiskäräjälaiksi vedettiin pois eduskunnan käsittelystä maaliskuussa. Perustuslakivaliokunta käsitteli saamelaiskäräjälakia ja käytti lausuntonsa tukena CERDin vanhaa itseidentifikaatiota painottavaa lausuntoa ja jätti huomiotta uudemman ryhmäidentifikaatiota painottavan lausunnon.
D. Muut kansalaisoikeudet
Valitettavaa on, että eduskunnan käsittelyssä ollut esitys (HE 172/2014 vp) ulkomaalaislain sekä säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä annetun lain muuttamista ei edennyt. Lapsia voidaan edelleen ottaa säilöön. Lisäksi Joutsenon uuden säilöönottoyksikön lapsiystävällisyyteen tulee vielä kiinnittää huomiota.
Kuten raportissa todetaan, hallitus on sitoutunut tukemaan kansalasiyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. Allianssi huomauttaa raporttiluonnoksen kansalaisjärjestöjen toimintaedellytys -kohtaan, että järjestösektorilla on huomioitu rahoituksen kiristyminen ja painottuminen pelkkiin hankkeisiin.
Kansalaistoimintaa tapahtuu muuallakin kuin yhdistyksissä. Onko yhdistysten ulkopuoliseen kansalaistoiminnan tukemiseen kiinnitetty mitään huomiota? Tulee myös huomioida, että nuorten ikäluokkien järjestökiinnittyneisyys on laskenut. Lisäksi maahanmuuttajataustaisten nuorten kiinnittyneisyys on vielä alhaisempaa verrattaessa kaikkiin nuoriin. Toisaalta halu yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen on edelleen nuorten keskuudessa voimissaan.
E. Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet
Cerd-komitea suosittelee jouduttamaan saamen kielen elvytysohjelman toteuttamista.
Kielen opetuksessa ja omakielisissä palveluissa on puutteita myös saamelaisten kotiseutualueella, jolla viranomaisilla on saamen kielilain mukaan erityinen velvollisuus huolehtia julkisten palveluiden saatavuudesta saamenkielellä. Syrjintälautakunta on todennut muun muassa Enontekiön kunnan syyllistyneen saamenkielisen väestön syrjintään, kun se ei ollut turvannut heidän oikeuttaan omakieliseen perusopetukseen ja palveluihin. ( Syrjintälautakunnan päätös 2008-367/Pe-2; Huotari et al. 2011, 20.)
Iso osa saamelaisista kouluikäisistä lapsista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, jolloin yli puolet perusopetusikäisistä saamelaisoppilaista jää kokonaan oman kielen ja omakielisen opetuksen ulkopuolelle, mikä on ristiriidassa Suomen perustuslain säännösten kanssa.
Saamelaisten kotiseutualueella toimivien kielipesien lisäksi kotiseutualueen ulkopuolella toimii kielipesiä. Helsingissä pohjoissaamenkielinen kielipesä on aloittanut toimintansa vuonna 2013, Oulussa pohjoissaamenkielinen kielipesäryhmä tammikuussa 2015 ja Rovaniemellä aloitti pohjoissaamenkielinen kielipesä maaliskuussa 2015. Sisä-Suomen alueella ei kielipesätoimintaa ole vielä aloitettu rahoituksen puutteen vuoksi. Saamen kielipesille tulisi turvata riittävä ja pysyvä rahoitus.
Paperittomien henkilöiden oikeutteen saada kiireellistä hoitoa kuuluu myös kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki. Tämä ei toteudu. Raportissa todetaan, että iältään paperittomat henkilöt ovat pääsääntöisesti alle 50-vuotiaita. Paperittomat-hanke (Pakolaisneuvonta ry) on tavoittanut myös lapsia ja lapsiperheitä. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan velvollisuudesta järjestää paperittomille terveydenhuollon palveluja ei edennyt eduskunnassa.
Artikla 6
Oikeusturvakeinot syrjintäasioissa
Allianssi haluaa lisätä, että valitusmekanismien osalta tulee kehittää lapsiystävällisiä keinoja. Valtuutetun ja lautakunnan toiminnan järjestäminen lapsiystävällisesti on erityisen tärkeää siksi, että Suomessa lapsiasiavaltuutettu ei käsittele lasten tekemiä valituksia. Tästä seuraa, että Suomessa muiden, yksittäistapauksia käsittelevien ihmisoikeusinstituutioiden tulee toimia lapsiystävällisesti.
YK:n lapsen oikeuksien komitea on perustellut ihmisoikeuksia valvovien yleisten ja erityisinstituutioiden toiminnan lapsilähtöisyyttä ensinnäkin sillä, että lapset ovat erityisen suojelun tarpeessa. He eivät alaikäisinä saa ääntään kuuluviin perinteisen edustuksellisen demokratian kautta ja toisaalta heidän voi olla vaikea saada itseensä kohdistuneita ihmisoikeuksien loukkauksia oikeusjärjestelmän tutkittavaksi. Alaikäisten mahdollisuutta tosiasiallisesti käyttää kansallisia valitus- ja kantelumekanismeja on korostettu useissa Euroopan neuvoston ja YK:n viimeaikaisissa linjauksissa (Euroopan neuvoston ministerineuvosto, 2010; YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomelle antamat suositukset, 2011)
Raportissa tulee tuoda esiin työsuojeluviranomaisten käsittelemiä syrjintätapauksia. Lisäksi työsuojeluviranomaisen toimintaan kuuluu myös viranomaisaloitteinen työelämän valvonta, joka on keskittynyt erityisesti nuorten sekä ulkomaalaisten tai ulkomaalaistaustaisten henkilöiden työolojen valvontaan. (Työsyrjinnän seuranta Suomessa 2014, 24, 108-109.)
Artikla 7
Opetus ja koulutus
Raporttiin tulee lisätä, että Opetushallitus päivittää parhaillaan lukion opetussuunnitelman perusteita. Uudet opetussuunnitelmat ja tuntijaot otetaan käyttöön elokuussa 2016. Ihmisoikeuskasvatus tulee sisällyttää lukion opetussuunnitelmaan. Tietoa tarvitaan ihmisoikeuksien sisällöstä sekä niiden universaalisuudesta ja jakamattomuudesta. Tietoisuuden lisääntyminen ihmisoikeuksista tehostaa niiden toteutumista.
Suomi ei ole toistaiseksi laatinut kansallista toimintaohjelmaa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen edistämiseksi YK:n suositusten mukaisesti. Opettajien tulisi saada riittävää koulutusta ihmisoikeuksista.
Lapsiasiavaltuutetun saamelais- ja romanilapsille tekemissä kyselyissä on tullut esille, että sen paremmin oppimateriaaleissa kuin yleisesti kouluopetuksessakaan ei juuri kerrota kansallisten vähemmistöjen historiasta ja niiden kulttuurista. Lapset kokevat koulun ohittavan heidän kulttuurinsa ”äänettömästi”. Saamelais- ja romanilapset kokevat, että muilla koululaisilla on hyvin vähän tietoa heidän kulttuureistaan, mikä on omiaan edistämään myös ennakkoluuloja ja syrjintää. (Huotari et al. 2011, 40-41.)
Vähemmistöihin kuuluvien lasten koulukiusaamisesta
Allianssi haluaa huomauttaa, että raportissa ainoana kiusaamisen ehkäisytoimenpiteenä mainittu KiVa Koulu -ohjelma on nykyään maksullista liiketoimintaa. On muitakin menetelmiä ja toimintamalleja. Esimerkiksi VERSO-toiminnan restoratiivinen sovittelu tarjoaa vaihtoehtoisen tavan ratkaista oppilaiden keskinäisiä sekä opettajien ja oppilaiden välisiä ristiriitoja koulun arkipäivässä. Sovittelu on selkeä toimintamalli, jonka avulla sovittelijoiksi koulutetut koulun henkilökunnan jäsenet ja oppilaat auttavat osapuolia itse löytämään ratkaisun ristiriitaansa. RAYn rahoittamaa Verso-toimintaa on päiväkodeissa, ala- ja yläkouluissa, yhteinäiskouluissa, lukioissa ja toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa.
Raportissa on melko vähän raportoitu uusinta koulukiusaamista koskevaa tutkimustietoa. Raportissa tulee huomioida ensinnäkin uusin kouluterveyskysely, jonka mukaan maahanmuuttajataustaiset nuoret joutuvat useammin kiusatuksi. Lisäksi heidän keskuudessaan väkivallan ja väkivallan uhkan kokeminen on yleisempää. (Kouluterveyskysely, 2013 (2014.)
Nuorisobarometrin vastausten pohjalta on tarkasteltu etniseltä taustaltaan eri ryhmiin kuuluvia nuoria ja todettu, että ylikansallisten liittojen jälkeläiset (53 % ) ja suomenkieliset kantaväestön nuoret (44 % ) ilmoittavat eniten koulussa koettua syrjintää. Maahanmuuttajataustaisista nuorista syrjinnän kokemuksia koulussa raportoi puolestaan 38 ja ruotsinkielisistä kantaväestön nuorista enää 16 prosenttia. Erityisesti ylikansallisten liittojen jälkeläistyttöjen/naisten ja suomenkielisten kantaväestön tyttöjen/naisten kohdalla syrjinnän kokemukset korostuvat. (Kivijärvi & Ronkainen, 131 )
Honkasalon, Harisen ja Anttilan (2007) tutkimuksessa haastatelluista 38 monikulttuurisesta nuoresta peräti 17 kertoi kohdanneensa esimerkiksi koulussa pilkkaamista, tönimistä ja yksin jätetyksi tulemista. Muutama nuori on kokenut pilkatuksi joutumista ja ulkopuolelle asetetuksi tulemista myös harrastusympäristöissä. Rasismiin ja syrjintään eivät ole syyllistyneet vain kaverit ja muut nuoret, vaan myös opettajat ja nuorisotyöntekijät ovat saattaneet osoittaa ”vieraalle” kaapin paikan. (Huotari et al. 2011, 38)
Saamelais- ja romanilapset kokevat, että muilla koululaisilla on hyvin vähän tietoa heidän kulttuureistaan, mikä on omiaan edistämään myös ennakkoluuloja ja syrjintää. (Huotari et al. 2011, 40-41.)
Eero Rämö, puheenjohtaja
Olli Joensuu, pääsihteeri