Yksi Kotio-toiminnan ryhmistä järjesti tanssitempauksen Hämeenlinnan kauppakeskus Goodmanin käytävillä. Kuva: Fanny Haga/Lasten ja nuorten säätiö.
Kun vuonna 2016 maahanmuuttajien kotoutuminen oli vahvasti pinnalla julkisessa keskustelussa, pohdittiin Lasten ja nuorten säätiössä, miten kotoutumista voitaisiin edistää. Tästä pohdinnasta kumpusi säätiön toiminnassa aikaisemmin hyviksi koettuja toiminnallisia menetelmiä hyödyntävä Kotio-toiminta.
“Meillä on käytetty aikaisemminkin aika paljon luovia ja toiminnallisia menetelmiä nuorten elämäntaitojen, kuten esimerkiksi itsetunnon ja sosiaalisten taitojen vahvistamiseen”, Kotio-toiminnasta vastannut Enna Angervuori kertoo.
“Silloin meillä tuli mieleen, että näitä menetelmiähän voitaisiin hyödyntää myös maahanmuuttajanuorten kanssa.”
Hanke käynnistettiin, rahoitus saatiin ja lopputulos toteutettiin yhteistyössä Hämeenlinnan ja Forssan paikallisten oppilaitosten kanssa. Hankkeen etenemisen myötä koulut pääsivät huomaamaan sen olevan heille hyvä mahdollisuus motivoida opiskelijoita ja saada uudenlaisia opetusmenetelmiä käyttöönsä. Opiskelijat myös saivat opintopisteitä työpajatoiminnasta.
Musiikki ja teatteri oppimisen välineinä
Kotio-toimintaan osallistuneet pääsivät harjoittamaan kielitaitoaan sekä musiikki- että teatteri- ja kuvataidetyöpajoissa. Jokaisen työpajarupeaman jälkeen osallistujat järjestivät myös lähialueellaan jonkinlaisen tempauksen, jota loppuvaiheen työpajoissa jo ryhdyttiin harjoittelemaan.
Angervuoren mukaan musiikkityöpajoissa käytiin paljon läpi suomalaisia kansanlauluja ja käytiin yhdessä niiden sanastoa läpi. Sanaston kautta myös keskusteltiin siitä, mitä eri asiat suomalaisille ja suomalaisuudelle merkitsevät.
“Halusimme siihen osallistujille mahdollisuuden myös peilata niitä asioita omaan kulttuuriin. Saatettiin pohtia, että millaisia eroja ja yhteneväisyyksiä eri kulttuurien välillä oikein on. Siinä samalla pääsimme tukemaan myös osallistujien omaa kulttuuri-identiteettiä”, hän lisää.
Teatterityöpajoissa puolestaan käytiin läpi esimerkiksi tietynlaiseen sanastoon liittyviä harjoituksia.
“Esimerkiksi yhdessä ryhmässä oltiin käyty juuri työelämään liittyviä asioita koulun oppitunneilla, niin pienryhmissä tehtiin sitten improvisaatioharjoituksia eri työelämän tilanteisiin sijoittuneista kohtauksista”, Angervuori kertoo.
Toiminnalliset menetelmät rohkaisevat käyttämään vierasta kieltä monipuolisemmin. Kuva: Fanny Haga/Lasten ja nuorten säätiö.
Harjoitepankki kaikkien käyttöön
Vuosina 2017-2019 järjestetyn Kotio-hankkeen yhtenä tavoitteena oli olla pilottihanke, jossa kehitettiin kulttuurillisen oppimisen menetelmiä ja harjoituksia päästiin kokeilemaan ja kehittämään. Hyväksi koettuja ideoita on sen aikana päästy jakamaan myös eteenpäin: viime keväänä esimerkiksi Hämeenlinnassa ja Tampereella järjestettiin koko päivän koulutukset opettajille ja maahanmuuttajien kanssa työskenteleville Kotio-hankkeen menetelmistä. Ajatuksena on, että kuka tahansa voisi jatkossa hyödyntää niitä.
“Hankkeen lopuksi nettisivuillemme kerättiin työpajoissa käytettyjä harjoitteita, jotta muutkin nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset pääsisivät käyttämään niitä“, Angervuori kertoo.
Yli 250 osallistujaa Forssan ja Hämeenlinnan seudulla ovat antaneet projektista pitkälti postiivista palautetta.
“Monet osallistujat kertovat saaneensa näissä työpajoissa rohkeuden käyttää suomen kieltä. Vaikka aikaisemmin kieli olisi tuntunut vaikealta, jopa mahdottomalta, yhtäkkiä oppiminen onkin alkanut tuntua mahdolliselta”, Angervuori muistelee palautteita.
“Kun kieltä on voitu käyttää luovasti ja vähän samalla ehkä hassuteltu pelien ja leikkien lomassa, niin ei ole ollut niin vakavaa, vaikka kielioppi olisikin mennytkin välillä vähän väärin. Silloin ihmiset, jotka eivät aikaisemmin ole uskaltaneet puhua virheiden pelossa, ovat myös rohkaistuneet puhumaan!”
Kotio-hankkeen menetelmiin voit tutustua täällä: https://www.nuori.fi/toiminta/hyvat-kaytannot/harjoitteita-kielen-oppimiseen/
