Nuorisotyöttömyys on kasvanut jo muutaman vuoden ajan huolestuttavalla tahdilla. Nuorisoala loi ratkaisut nuorisotyöttömyyden korjaamiseksi yhdessä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa.
Nuorten työllisyystilanne, työllistymisen edellytykset ja työkyky huolettavat meitä paitsi nuorten itsensä, myös yhteiskuntamme tulevaisuuden vuoksi. Siksi kokosimme alan tutkijat ja asiantuntijat tyhteen pohtimaan uusia ratkaisuja nuorten työllisyyden edistämiseksi.

Kuvio: 15–24-vuotiaiden ja koko työväestön työttömyysaste 2014-2024
Ensimmäinen kesätyö tai oman alan työpaikka voi muuttaa nuoren elämän. Työssäkäynti vahvistaa toimijuutta, tuo taloudellista turvaa ja tarjoaa parhaimmillaan yhteisöjä, joihin kiinnittyä. Siksi jokaiselle nuorelle pitäisi pystyä takaamaan mahdollisuus kiinnittyä työelämään ja luomaan itselleen mielekästä uraa.
“Marraskuussa yhtä avointa työpaikkaa kohden oli yli 13 työtöntä työnhakijaa. Sellaisessa kilpailussa ei nuori voi voittaa”, sanoo Nuorisoala ry:n vaikuttamisen asiantuntija Annika Nevanpää.
Töitä ei enää pelkällä reippaalla kädenpuristuksella saa. Talouden taantumissa nuorten työllisyys heikkenee muun väestön työllisyyttä nopeammin ja syvemmin ja talouden elpyessä heidän työllisyystilanteen paraneminen on muita väestöryhmiä hitaampaa. Jos tässä vaiheessa hyvinvointivaltion turvaverkot eivät ota vastaan, olemme hylänneet nuoremme.
Suomessa oli loppuvuodesta 2024 noin 71 600 työtöntä alle 30-vuotiasta, ja työttömyys on ollut kasvussa jo noin kolme vuotta. Samalla avointen työpaikkojen määrä on romahtanut ennätysmatalalle.
“Nuorisotyöttömyydellä on kielteisiä vaikutuksia sekä nuoriin itseensä että talouteen, minkä vuoksi siihen on tärkeää puuttua sekä työllisyysasteen nostamiseksi että inhimillisistä syistä. Hallitus panostaa talouden ja työllisyyden kasvuun monin keinoin, mutta työttömyyden ja erityisesti nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi tulee jatkuvasti kehittää myös uusia toimenpiteitä”, kommentoi ratkaisupaketin vastaanottanut työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.).

Nuoret tarvitsevat uskoa tulevaisuuteen
Nuoriin sukupolviin kohdistetaan nyt erityisen paljon odotuksia esimerkiksi talouden ja syntyvyyden kasvun suhteen. Samaan aikaan nuorille tarjotaan varsin vähän luotettavia lupauksia yhteiskunnan tuesta ja paremmasta tulevaisuudesta. Nykyiset ja tulevat nuoret, kuten aiemmatkin sukupolvet, haluavat täyttää yhteiskunnan asettamat odotukset, mutta se on vaikeaa ilman jonkinlaista toivon viestiä.
Jokainen voi tehdä oman osansa nuorten työllisyyden edistämiseksi. Ratkaisupaketti tarjoaa vinkkejä myös nuoren läheisille, rekrytoijille sekä puolueaktiiveille.
Poliitikot keskustelivat nuorisoalan ratkaisuista
Ratkaisupaketin luovutuksen yhteydessä kansanedustajat pääsivät kertomaan muistoja omista ensimmäisistä työpaikoistaan. SDP:n kansanedustaja Juha Viitala kertoi, että hänen ensimmäinen kesätyönsä toiselta asteelta valmistumisen jälkeen kesti 27 vuotta, koska kesätyö johti pitkään uraan metsäteollisuuden parissa. Eduskunnan Nuorten puolella -verkoston puheenjohtaja Saara Hyrkkö (vihr.) mainitsi, että hänen merkityksellisin kesätyönsä oli nuorisoalalla lasten kesäleirien ohjaajana.
Ratkaisupaketissa oli lukuisia erilaisia ehdotuksia niin päättäjille kuin työntantajille. Kansanedustajat nostivat parhaina ratkaisuehdotuksina muun muassa mielenterveyttä ja täsmätyökykyisten nuorten työllistämisen edistämistä. Viitala kehui täsmätyökykyisten nostamista.
“Jos jollain on 70 prosenttia annettavana työpanosta työmarkkinoille, sen pitäisi olla yhtä arvokasta kuin jonkun toisen 100 prosenttia”, Viitala sanoi.
Kokoomuksen kansanedustaja Karoliina Partanen nosti esiin huolensa nuorten pahoinvoinnin kasautumisesta ja kertoi, että eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on tarttunut aiheeseen jo kauden aikana.
Nuorisotyön tilanne herätti aktiivista keskustelua. Tuleva nuorisoministeri Mika Poutala (kd.) kehui tutustumistaan Diakonissalaitoksen Vamos-työhön. Vihreiden Hyrkkö kommentoi nuorisoalaan ja -työhön kohdistuvia leikkauksia sanoen niiden olevan vailla järkeä.
“Erittäin pienillä resursseilla tehdään todella vaikuttavaa jälkeä. Se on ennaltaehkäisevää työtä. On lyhytnäköistä leikata siitä”, Hyrkkö paalutti.
Kokoomuksen Partanen kannusti ajattelemaan nuorten ja pudokkaiden auttamista uusilla tavoilla.
Paneelin päätteeksi kansanedustajat saivat tiivistää viestinsä työnantajille yhteen lauseeseen. “Nuorissa on innovatiivisuutta”, päätti Poutala.
Nuorisoalan ratkaisuihin voit tutustua täällä.
Ratkaisuja mukana luomassa olivat:
- SOK
- EK
- Työterveyslaitos
- Kela
- Into ry
- Romano Missio ry
- Vamlas ry
- tutkijatohtori Susanna Ågren, yliopistonlehtori Heli Mutanen ja johtava työllisyysasiantuntija Sari-Anne Ratia