Hallitusohjelman mukaisesti mobiililaitteiden käyttö aiotaan kieltää peruskoulujen oppitunneilla. Keskustelu mobiililaitteiden vaikutuksista oppimiseen ja koulun arkeen käy vilkkaana – mutta mitä tutkimustieto kertoo kännyköiden käytöstä oppitunneilla? Onko nuorten oikeuksien näkökulmasta uusi lainsäädäntö nykytilaan verrattuna parempi vai huonompi?
Nuorisoalan kattojärjestön ja Nuorisotutkimusseuran järjestämässä webinaarissa ”Mitä pitää tietää nuorista ja älylaitteista?” pureuduttiin nuorten ja älylaitteiden käytön vaikutuksiin kouluissa.
Aamun webinaarin asiantuntijapuheenvuorot käsittelivät ajankohtaista julkista keskustelua ja lainsäädännön muutoksia tutkimusnäkökulmasta. Apulaisprofessori Pekka Mertala nosti esille digitaaliset häiriöt kouluissa, ja yliopistonlehtori Leea Lakka analysoi älylaitteiden roolia oppimisessa.
Paneelikeskustelussa pohdittiin muun muassa kännyköiden käyttöä kouluissa ja niiden vaikutusta oppilaiden oppimistuloksiin. Mukana olivat asiantuntija Jenni Suutari Suomen Lukiolaisten Liitosta ja koulunuorisotyöntekijä Tiia Suhonen Vantaan kaupungilta, jotka jakoivat kentällä kerättyjä kokemuksia ja näkemyksiä nuorten mobiililaitteiden käytön haasteista ja mahdollisuuksista.
Webinaarissa myös opetusministeri Anders Adlercreutzin erityisavustaja Lisa Palm esitteli ministeriön näkemyksiä aiheeseen liittyen. Paneelin jälkeen yleisö pääsi esittämään kysymyksiä, joista useat liittyivät älylaitteiden hyötyihin oppimisessa sekä siihen, miten laitekiellon mahdolliset vaikutukset heijastuvat koulutyöhön.
Keskustelu kännyköistä koulussa jatkui radiossa
Webinaarin keskustelua jatkettiin Yle Radio Suomen Päivässä maanantaina. Radiossa kuultiin Vantaan kaupungin koulunuorisotyöntekijä Tiia Suhosta ja tutkija Pekka Mertalaa Jyväskylän yliopistosta keskustellakseen webinaarin aiheista.
Lähetyksessä Suhonen kuvaili, kuinka kännyköiden kieltäminen ei ole mustavalkoista.
“Nuoreen voi olla vaikeaa ottaa kontaktia kohtaamistyössä, kun se kännykkä vie mennessään. Toisaalta kännykät auttaa siinä, että nuorella on somen kautta matala kynnys ottaa yhteyttä esimerkiski nuorisotyöntekijöihin. Se on myös tapa pitää yhteyttä kavereihin, perheenjäseniin ja omaan maailmaansa”, Suhonen kuvailee nuorten suhdetta kännyköihin.
Mertala näkee lakiesityksessä positiivisia puolia.
“Vaikka samankaltaisia mahdollisuuksia kännyköiden rajoittamiseen koulussa ilman lakiakin on, antaa lakiperustaisuus yhdenmukaisen mandaatin opettajille. Tässä on mahdollisuuksia yhdenvertaiseen opetukseen ja pedagogiseen yhdenmukaisuuteen kautta maan. Kyse kun ei ole mistään puhelinten totaalikiellosta, vaan häiritsevään käytökseen puuttumisesta”, Mertala päättää.
