Koronapandemia lisäsi nuorten yksinäisyyttä, mutta normaalioloihin palatessa yksinäisyys jäi osaksi nuorten elämää. MTV Uutiset ja Allianssi laativat kyselyn alle 30-vuotiaille nuorille heidän yksinäisyyden kokemuksistaan. Kyselyyn vastanneiden 1353 nuoren yksinäisyyden kokemukset pandemian jälkeen ovat lisääntyneet useammalla kuin vähentyneet. Keskeisiksi syiksi omaan yksinäisyyteen kerrotaan sosiaalinen ahdistus, ujous ja masennus.
Taulukko 1: Koetko yksinäisyyttä tällä hetkellä?
Lähes joka viides kyselyyn vastannut nuori kokee jatkuvaa, päivittäistä yksinäisyyttä. Eniten yksinäisyyttä koetaan vapaa-ajalla ja kokemuksia yhdistää pitkälti suru siitä, ettei kukaan pyydä mukaan. Harrastuksissa yksinäisyyden kokemukset ovat vähäisiä, mutta pandemian aikana harrastaminen väheni merkittävästi. Tämä on osaltaan voinut lisätä yksinäisyyden kokemuksia.
Nuorten mielenterveyskriisillä ja yksinäisyydellä on vahva yhteys
Pandemian päättymisen jälkeen osalla nuorista yksinäisyys väheni, mutta suuremmalla osalla yksinäisyys lisääntyi. Pandemia vaikutti eniten niihin nuoriin, jotka muuttivat pois kotoa ja aloittivat uudet opinnot koronarajoitusten aikana. Pandemien jälkeen moni pääsi luomaan uusia sosiaalisia verkostoja, mutta moni jäi myös yksin. Rajoitusten jälkeen kotoa poistuminen ja myöhemmässä vaiheessa opintoja muihin tutustuminen on koettu vaikeaksi.
Taulukko 2: Miten yksinäisyyden kokemuksesi on muuttunut pandemian jälkeen?
“Pandemian aikana nuorten hengailuun suhtauduttiin suorastaan vihamielisesti. Nuoret ajettiin olemaan yksin kotona, mutta olemme odottaneet heidän osaavan tulla itse sieltä pandemian jälkeen pois. Nyt pandemian jälkeen me emme voi jättää heitä oman onnensa nojaan, vaan meidän aikuisten pitää kantaa vastuu nuorten auttamisesta”, toteaa Annika Nevanpää.
Sosiaalinen ahdistus oli tulosten mukaan yleisin syy yksinäisyyteen. Kyselyyn vastanneet kuvasivat myös omin sanoin paljon erilaisia sosiaalisen ahdistuneisuuden ja mielenterveyden tuomia haasteita omaan yksinäisyyteen, kun taas mielenterveyteensä apua saaneet kuvasivat avun auttaneen yksinäisyydestä irti pääsemistä. Nuorten mielenterveyskriisillä ja yksinäisyyden kokemuksilla onkin vahva yhteys.
Kyselyn avovastauksissa näkyy runsaasti omaan negatiiviseen minä- ja kehonkuvaan liittyviä perusteita omalle yksinäisyydelle erityisesti nuorempien vastaajien joukossa. Kouluterveyskyselyn (2023) mukaan erityisesti 8. ja 9. luokkalaisten tyttöjen ahdistuneisuus on noussut merkittävästi. Kymmenessä vuodessa heidän kokema kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus on noussut 17 prosentista 35 prosenttiin. Samalla 40 % yläkoulu- ja lukioikäisistä tytöistä on syömishäiriöriskissä.
Nuoret tarvitsevat turvallisia aikuisia ja yhteisöjä
Yksinäisyyskyselyssä kysyttiin myös ajatuksia yksinäisyyden lievittämisestä. Yhdeksän kymmenestä toivoi saavansa apua yksinäisyyteen omilta kavereilta ja muilta ikätovereilta, mutta seuraavaksi suosituin ryhmä joka viidennen nuoren valitsemana oli nuorisotyöntekijät.
“Sosiaaliseen ahdistukseen, kotoa poistumisen vaikeuteen ja avovastauksissa ilmi tuotuun pandemiasta johtuvaan sosiaalisten taitojen “unohtamiseen” nuorisotyön ammattilaiset osaavat tarjota nuorille apua. Samalla on kuitenkin hyvä pitää huoli myös mielenterveyspalveluiden ja kouluterveydenhuollon saatavuudesta”, Petra Pieskä mainitsee.
Tutkimusten mukaan järjestöjen, kuntien ja seurakuntien nuorisotyö edistää kaverisuhteiden muodostumista ja tarjoaa nuorille taustaan katsomatta yhteisöjä, joihin kiinnittyä. 92 % nuorista kertoo löytäneensä harrastuksensa kautta uusia ystäviä. Nuorisotyössä vahvistetaan nuorten uskoa itseensä, tulevaan ja ympäröivään maailmaan. Yhteisön lisäksi nuoret tarvitsevat elämäänsä turvallisia aikuisia.
9.–15.10.2023 vietetään kymmenennen kerran valtakunnallista Nuorisotyön viikkoa. Ilman nuorisotyötä meillä ei ole hyvinvoivia nuoria, ja ilman nuoria meillä ei ole mitään – ei veronmaksajia, ei vastuunkantajia, ei vanhemmista ikäpolvista huolehtijoita.
Lisätietoja:
Annika Nevanpää, vaikuttamisen asiantuntija
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
annika.nevanpaa@nuorisoala.fi
040 0476 054
Petra Pieskä, vaikuttamistyön päällikkö
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
petra.pieska@nuorisoala.fi
040 5855 392
