Nuorten äänestysaktiivisuus jatkoi kasvuaan kunta- ja aluevaaleissa 2025. Etenkin ensimmäistä kertaa äänestävien 18-vuotiaiden äänestysaktiivisuus oli selkeästi korkeampaa kuin vuoden 2021 ja vuoden 2022 vaaleissa. Nuoret äänestävät kuitenkin merkittävästi vähemmän kuin muut ikäluokat ja sukupuolten sekä alueiden väliset erot ovat nuorilla suuria.
Alle 30-vuotiaista 18-vuotiaat ovat aktiivisimpia äänestäjiä, mutta sen jälkeen kiinnostus äänestämiseen näyttää vähenevän. 18-vuotiaista 41,9 prosenttia antoi äänensä kuntavaaleissa ja 39,6 prosenttia aluevaaleissa. 19-vuotiaiden äänestysaktiivisuus oli kuntavaaleissa 34,1 prosenttia ja aluevaaleissa 32,4 prosenttia. 20-24-vuotiaista äänesti kuntavaaleissa puolestaan 32,3 prosenttia ja aluevaaleissa 31,2 prosenttia.
Vaikka nuorten äänestysaktiivisuuden kehitys on jo pidempään ollut positiivista, nuoret kuitenkin äänestävät yhä selkeästi vähemmän, kuin muu väestö. Sekä kunta- että aluevaaleissa 65-69 vuotiaat olivat kaikkein aktiivisimpia äänestäjiä. Verrattuna tähän ikäryhmään, alle 30-vuotiaat äänestivät kuntavaaleissa lähes 32 prosenttiyksikköä vähemmän.
“On todella ilahduttavaa, että yhä useampi nuori, erityisesti 18-vuotiaat, käyttää äänioikeuttaan. Mutta samaan aikaan on kylmäävää katsoa, miten vahvasti päätöksenteko kallistuu vanhempien sukupolvien suuntaan. Ilman nuoria äänestäjiä koko kansakunnan ääni ei kuulu”, toteaa vaikuttamistyön päällikkö Petra Pieskä.
Sukupuolten välinen ero äänestysaktiivisuudessa on syventynyt vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen. Nuoret naiset äänestävät yhä selkeämmin enemmän kuin nuoret miehet. Vuoden 2017 kuntavaaleissa 18-24-vuotiaiden miesten ja naisten äänestysaktiivisuuden välillä oli 6,9 prosenttiyksikön ero. Vuoden 2021 vaaleissa tämä ero oli kasvanut 18-19 vuotiaiden äänestäjien välillä 9,5 prosenttiyksikköön ja 20-24-vuotiaiden välillä 8,6 prosenttiyksikköön.
Kevään 2025 kuntavaaleissa sukupuolten väliset erot ovat vielä selvemmät: 18-vuotiailla sukupuolten välinen ero on jo 9,7 prosenttiyksikköä, 19-vuotiailla 11,6 prosenttiyksikköä ja 20-24 vuotiailla 12,6 prosenttiyksikköä. Sama kehitys on nähtävissä myös aluevaalien tuloksissa. Nuoret miehet jäävät yhä selkeämmin jälkeen naisten äänestysaktiivisuuden kehityksestä ja tämä on huolestuttavaa.
Sekä alue- että kuntavaaleissa kaikkein vähiten äänestivät itäsuomalaiset 21-vuotiaat miehet. Kuntavaaleissa 21-vuotiaista miehistä Kaakkois-Suomessa äänesti 19,2 prosenttia, kun saman ikäisistä miehistä Pirkanmaalla äänesti 32,3 prosenttia (Helsingin vaalipiirin tietoja ei saatavilla). Aluevaaleissa Pohjois-Savossa 21-vuotiaista miehistä äänesti 13,5 prosenttia, Pirkanmaalla 31,3 prosenttia.
“Sukupuolten ja alueiden väliset erot ovat pysäyttäviä. Aluevaaleissa puolet 21-vuotiaista pirkanmaalaisista naisista äänesti, kun pohjois-savolaisista saman ikäisistä miehistä äänesti vain 13,5 prosenttia. Toivon, että eduskunta ja puoluetoimijat paikallistasolta kansanedustajiin pysähtyvät näiden lukujen äärelle. Jos valtaosa parikymppisistä ei koe äänestämisellä olevan merkitystä, vaikutukset politiikan tulevaisuuteen ovat valtavia. Tarvitaan suurta muutosta, jos tämän eriytymiskehityksen suuntaa halutaan kääntää”, Pieskä jatkaa.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen julkaisemaan kunta- ja aluevaalien vaalidataan.
Lisätietoja:
Petra Pieskä
Vaikuttamistyön päällikkö
040 5855 392
petra.pieska@nuorisoala.fi
