Alle 30-vuotiaita ehdokkaita on aluevaaleissa ehdolla vain 7,6 prosenttia kaikista ehdokkaista. Eniten nuoria ehdokkaita määrällisesti asetti kokoomus ja prosentuaalisesti vihreät. Nuorisoalan kattojärjestö Allianssi on huolissaan nuorten ehdokkaiden määrästä ja patistaa puolueita skarppaamaan tulevissa eduskuntavaaleissa.
Nuoria eli 18–29-vuotiaita ehdokkaita asetettiin nyt ensimmäisissä aluevaaleissa yhteensä 807. Nuorten osuus kaikista ehdokkaista on vain 7,6 prosenttia. Tämä on vain noin puolet siitä, mikä vastaavan ikäryhmän osuus on koko väestöstä, eli 14,1 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että nuoret ovat huonosti edustettuna jo ehdokkaissa. Toisin on esimerkiksi 50–59-vuotiaissa, joita on 23,93 % ehdokkaista siinä missä heidän osuutensa koko väestöstä on vain 12,92 %.
”On demokratian kannalta huolestuttavaa, miten aliedustettuna nuoret ovat puolueiden ehdokasasettelussa. Ehdokasasettelu heijastuu väistämättä siihen, keitä tulee valituksi. Eri ikäisillä on erilaisia tarpeita, ja jotta nuorten kokemukset tunnistetaan, tarvitaan nuoria valtuutettuja ja siten myös nuoria ehdokkaita”, painottaa Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin nuorten osallisuuden asiantuntija Silja Uusikangas.
Määrällisesti eniten, 161 ehdokasta, nuoria ehdolle asetti kokoomus. Seuraavaksi ylsivät vihreät 141 ja keskusta 107 ehdokkaalla. Määrällisesti vähiten nuoria ehdokkaita eduskuntapuolueista asetti Liike Nyt, vain 25 ehdokasta. Prosentuaalisesti puolueiden ehdokasmäärästä eniten nuoria ehdokkaita löytyi vihreiltä (13 %) ja vähiten perussuomalaisilta (4 %). Erityisesti perussuomalaisten ehdolle asettamien nuorten määrä on yllättävä, sillä puolue on yksi nuorten suosiossa olevista puolueista.
Huolestuttavaa on, että nuorten ehdokkaiden määrä on laskenut edelleen edeltävistä vaaleista. Kuntavaalien 2021 ehdokkaista 8,5 % oli alle 30-vuotiaita nuoria. 2019 eduskuntavaaleissa 18–29-vuotiaita ehdokkaita oli 10,5 prosenttia, ja saman vuoden eurovaaleissa taas alle 30-vuotiaita oli 11,5 prosenttia kaikista ehdokkaista.
”Nuorten ehdokkaiden määrän lasku ei saa jatkua tulevissa eduskuntavaaleissa. Haastamme puolueita panostamaan nuorten ehdokkaiden etsimiseen vaaleissa. Puolueiden on myös tarjottava ehdokkaille riittävästi niin henkistä kuin taloudellistakin tukea – esimerkiksi ehdokasmaksut pitäisi jättää nuorilta kokonaan perimättä”, vaatii Uusikangas.
Nuorten ääni esiin hyvinvointialueilla
Nuorten ehdokkaiden ollessa vähissä on nuorten osallistumiseen ja kuulemiseen hyvinvointialueilla on panostettava erityisen huolellisesti.
Yksi ensimmäisistä asioista on varmistaa, että nuorisovaltuustojen rooli ja muut nuorten osallistumismahdollisuudet turvataan maaliskuussa käsittelyyn tulevissa hyvinvointialueiden hallintosäännöissä.
“Hyvinvointialueiden järjestämät sosiaali- ja terveyspalvelut koskevat nuoria mitä suurimmissa määrin. On aivan keskeistä, että nuorten mielipiteet otetaan huomioon palveluiden järjestämisessä”, Uusikangas toteaa.
Lisätietoja
Silja Uusikangas, nuorten osallisuuden asiantuntija
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
silja.uusikangas@alli.fi
044 7870 880
