Nuoret ja nuorisotyö on nostettava koronakriisin jälkihoidon ytimeen

Uutiset 14.5.2020

Valtiosihteeri Hetemäen johtama työryhmä laatii parhaillaan toukokuun lopussa julkaistavaa raporttia koronakriisin jälkihoidossa tarvittavista toimenpiteistä ja niiden valmistelusta. Nuorisoalan kattojärjestö Allianssi osallistui 13.5. työryhmän kuulemiseen ja keskusteluun. Mitä tarvitaan, jotta nuoret ja nuorisoala saadaan toipumaan ja nousemaan tilanteessa, jossa tarve nuorisotyölle kasvaa koko ajan, mutta sen resursseja on jo leikattu?

 

Tilannekuva eli miten koronavirusepidemia ja siitä johtuvat rajoitustoimet ovat vaikuttaneet nuoriin ja nuorisoalaan

  • Korona on tuonut enemmistölle nuorista uusia huolia tai ongelmia tai pahentanut olemassaolevia. Nuorten yleisimmät huolet liittyvät ahdistuneisuuteen, liialliseen puhelimen ja netin käyttöön, yksinäisyyteen, jaksamiseen, ystävyyssuhteiden muuttumiseen ja koulunkäynnin ongelmiin. Itsetuhoisuutta koki jopa 13 prosenttia nuorista. Jo aiemmin heikoimmassa asemassa olleet, esimerkiksi mielenterveys- ja toimeentulo-ongelmista kärsineet, nuoret ovat vaarassa luisua koronan vuoksi vielä huonompaan asemaan.
  • Nuorisotyötä on kyetty hyvin nopeasti sopeuttamaan vallitseviin olosuhteisiin ja siirtämään verkkoon. Noin 80 % nuorisotyötä tekevistä on siirtynyt tekemään töitä tai vapaaehtoistöitä etänä ja pitämään yhteyttä nuoriin erilaisten digialustojen ja -kanavien kautta. Etäkontaktit eivät kuitenkaan täysimääräisesti korvaa kasvokkain kohtaamisen tarvetta, ja osa aiemmin tavoitetuista nuorista on poikkeusolojen myötä “kadotettu”. Etäyhteydenpidon vaatimien älylaitteiden puuttuminen asettaa osan nuorista eriarvoiseen asemaan.
  • Nuorisotyön tarve on kasvanut kriisin myötä, mutta nuorisotyön resursseja on samaan aikaan vähennetty. Useissa kunnissa nuorisotyöntekijöitä on lomautettu eikä kaikkia nuorten palveluita ole kyetty siirtämään verkkoon. Nuorten kanssa työtä tekevien ammattilaisten mahdolliset lomautukset ovat olleet erittäin haitallisia nuorten hyvinvoinnille poikkeustilanteissa, kun esimerkiksi tapaamiset nuoren tukena olleen etsivän nuorisotyöntekijän tai terapeutin kanssa on peruttu. Uhkana on, että kesän ajaksi nuorille suunnattu toiminta ja palvelut hiljentyvät entisestään esimerkiksi lomautusten ja etenkin paikallisen rahoituksen leikkausten myötä. Etsivät nuorisotyöntekijät kertovat tuen tarpeessa olevien nuorten määrän olevan kasvussa. Kohderyhmä on jäänyt yksin haasteidensa kanssa toiminnan keskeydyttyä, poikkeustila on lisännyt jo nyt yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Poikkeustilan vuoksi radikaalisti heikentynyt taloustilanne on vienyt monen työpajakentällä palveluja tuottavan yhdistyksen ja säätiön toiminnan vaakalaudalle, jolloin ne ovat joutuneet laajasti lomauttamaan, jopa irtisanomaan, henkilöstöään.
  • Nuorisoalan järjestöissä tapahtumien peruminen on aiheuttanut paitsi kontaktien menettämistä nuoriin, myös merkittäviä taloudellisia tappioita. Osallistumismaksujen ja esimerkiksi leirikeskusten tilavuokratuottojen jäädessä arvioitua huomattavasti pienemmiksi ovat järjestöt olleet pakotettuja erilaisten yt-toimenpiteiden lisäksi kattamaan ns. palvelutoiminnan tappioita muun nuorisotyön budjetista. Myös poikkeusolojen myötä romahtaneet Veikkauksen tuotot ennakoivat massiivisia vaikutuksia nuorisoalan valtionrahoitukseen, mikä lisää nuorisoalan toimijoiden epävarmuutta tulevasta. 

Nuorten ja nuorisotyön nostaminen jaloilleen eli millaisia toimenpiteitä kriisistä palautuminen edellyttää valtiolta

  • Asetetaan jälleenrakennusohjelman tavoitteeksi nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen sekä ennaltaehkäisevän että korjaavan toiminnan keinoin. Lasten ja nuorten nostaminen erityisasemaan ja kriisistä palautumisen keskiöön on ainoa tapa luoda pitkällä tähtäimellä kestävä yhteiskunta. Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä politiikkatoimia on ryhdyttävä johtamaan tavoitteellisesti ja kootusti suoraan valtioneuvoston kansliasta. 
  • Nuorisoalan valtionrahoitusta on lisättävä pysyvästi 10 prosentilla, jotta kriisin myötä kasvaneeseen ja kasvavaan tarpeeseen voidaan vastata kestävällä tavalla ja vaikuttaviksi osoittautuneita toimenpiteitä kehittämällä ja niiden volyymia kasvattamalla. Lisäys tulee jakaa nykyisille nuorisoalan järjestöjen yleisavustus- sekä etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan momenteille. On olennaista keskittyä nyt perustoiminnan nostamiseen jaloilleen ja sen vahvistamiseen – ei uusiin lyhytjänteisiin kampanjoihin tai hankkeisiin.
  • Nuorisoalan jatkuvuus on taattava luomalla pitkäjänteinen suunnitelma sekä nuorisojärjestöjen että kunnallisen nuorisotyön rahoittamiseksi. Koronakriisi ja poikkeusolot ovat vain vahvistaneet alan rahoituksen jo olemassaolevia ongelmia: lyhytjänteisyyttä, projektisilpuksi pilkkomista ja kuihtuvia tulonlähteitä. 
  • Kuntien taloutta on vahvistettava siten, että niille myönnettäviä lisäresursseja kohdennetaan valtion ohjauksella lasten ja nuorten hyvinvointiin, erityisesti matalan kynnyksen psykososiaaliseen tukeen esimerkiksi oppilas- ja opiskelijahuollon sekä Ohjaamojen muodossa. Kunnille on tehtävä yksiselitteisen selväksi, mihin nuorten palveluista ja toiminnasta leikkaaminen pitkällä aikavälillä johtaa. Oppilaitoksiin, koulunuorisotyöhön ja etsivään nuorisotyöhön on palkattava lisää henkilökuntaa, jotta kaikki nuoret voidaan tavoittaa ja tukea heitä kriisistä palautumisessa. 
  • Nuorten työllistymismahdollisuudet on priorisoitava tarvittaessa muiden väestöryhmien edelle. Nuorisotakuun muuttamisesta toiminnaksi on pidettävä jälleenrakennuksessa korostetusti huolta. Työnantajien työllistämismahdollisuuksia on lisättävä nopeasti käyttöönotettavilla tukitoimilla – ei kuitenkaan niin, että työllistämistöillä voidaan tarjota nuorille vain kertaluontoinen, muutaman viikon tai kuukauden mittainen työskentelyjakso. 
  • Nuorten mahdollisuudet mielekkääseen vapaa-ajan toimintaan on taattava saattamalla alkuvuodesta valmisteltu Suomen harrastamisen malli toteutukseen. On entistä tärkeämpää, että jokaisen nuoren saatavilla on maksuttomia harrastuksia ja että harrastuksiin pääsyä tuetaan sekä taloudellisesti että sosiaalisesti.
  • Lyhyellä tähtäimellä nuorten kesäajan 2020 toiminta ja tukipalvelut on varmistettava avaamalla erillisrahoitushaku sellaisten toimintamuotojen toteuttamiseksi, joilla nuoret voidaan tavoittaa myös rajoitusten aikana. 

 

Ja kun jälkihoidon toimenpiteitä valmistellaan ja pannaan toimeen:

  • Nuoria sekä nuoria edustavia tahoja on ensiarvoisen tärkeää kuulla, kun nuoriin liittyviä toimenpiteitä valmistellaan. Nuoret ovat muihin väestöryhmiin nähden erityisen haavoittuvassa asemassa esimerkiksi työllisyyden ja toimeentulon sekä yhteiskunnallisuuden osallisuuden kysymyksissä. Nuorten edustus on otettava mukaan kaikkiin keskeisiin uudistuksia ja jälleenrakennustoimia valmisteleviin toimielimiin. 
  • Kansalaisyhteiskunnan ja muiden asiantuntijoiden osallistaminen valmisteluun on välttämätöntä myös silloin, kun valmistelua tehdään nopealla aikataululla. Mitä lähemmäs toimijoiden arkea esimerkiksi rajoitukset ja ohjeistukset tulevat, sitä enemmän etua toimintaa ja sen tarpeita tuntevista tahoista niiden valmistelussa on. 

Valtioneuvoston kanslia on asettanut Martti Hetemäen johtaman valmisteluryhmän, jonka tehtävänä on valmistella nopealla aikataululla suunnitelma Suomen tieksi ulos koronakriisistä ja toimenpiteet kriisin jälkihoidoksi. Toimeksiannon ensimmäisen tehtävän osalta valmisteluryhmä raportoi 1.5.2020 toimenpiteistä välittömän kriisivaiheen taloudellisten ja sosiaalisten vahinkojen rajoittamiseksi ja nyt päätetyistä toimenpiteistä irtaantumiseksi oikea-aikaisesti. Toimeksiannon toisen tehtävän osalta valmisteluryhmä raportoi 31.5 mennessä kriisin jälkihoitoa koskevista toimenpiteistä ja niiden valmistelusta yhteiskunnan eri sektoreita koskien. Jälkihoitotoimenpiteiden suunnittelussa huomioidaan hallitusohjelman tavoitteet sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisesta pitkällä aikavälillä. 

Lisätiedot: Toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm, 040 5879514

 


Avainsanat: