Edellisiin vaaleihin verrattuna nuorten ehdokkaiden suhteellinen osuus laski kuntavaaleissa 8,6 % ja nousi aluevaaleissa 8,1 %. Nuoret ovat kuitenkin yhä aliedustettuina kaikissa vaaleissa. Kuten myös vuonna 2021, kokoomuksella, RKP:llä ja vihreillä on suhteessa eniten nuoria ehdokkaita.
Aluevaaleissa alle 30-vuotiaita ehdokkaita on vain 8,2 prosenttia kaikista ehdokkaista. Nuorten ehdokkaiden osuus onneksi kuitenkin hieman nousi edellisistä, historian ensimmäisistä aluevaaleista, jolloin nuoria oli vain 7,6 % ehdokkaista.
Aluevaaleissa eniten nuoria ehdokkaita määrällisesti asetti kokoomus (178 nuorta ehdokasta) ja prosentuaalisesti vihreät (12,9 % ehdokkaista oli nuoria). Rajuin nuorten ehdokkaiden pudotus nähtiin Liike Nytillä, joilla laskua oli 54 %. Suurin positiivisin muutos tapahtui perussuomalaisilla, joilla kasvua oli 46 % (18 nuorta ehdokasta enemmän). Molemmilla puolueilla nuorten ehdokkaiden osuus on kuitenkin pieni ja kaikkien ehdokkaiden määrä laski eniten edellisiin aluevaaleihin nähden.
Kuntavaaleissa puolestaan nuoria ehdokkaita on vielä heikommin kuin aluevaaleissa: vain 7,8 % ehdokkaista on alle 30-vuotiaita. Edellisissä kuntavaaleissa 8,5 % ehdokkaista oli alle 30-vuotiaita.
Kuntavaaleissa määrällisesti eniten nuoria ehdokkaita asetti kokoomus (524 nuorta ehdokasta). Suhteellisesti nuoria ehdokkaita on eniten RKP:n listalla (11,3 % kaikista ehdokkaista on nuoria), mutta myös nuorten ehdokkaiden osuus laski puolueessa eniten (-26,6 %). Huomattava nuorten ehdokkaiden osuuden lasku oli myös keskustalla (-12,5 %). Vain SDP:llä nuorten ehdokkaiden osuus kasvoi, mutta heilläkin nuorten ehdokkaiden määrä laski (7 nuorta ehdokasta vähemmän).
18-29-vuotiaiden nuorten osuus aikuisväestöstä on 16,9 %, mutta molemmissa vaaleissa nuorten ehdokkaiden osuus on noin puolet siitä. Yli 30-vuotiaita ehdokkaita oli molemmissa vaaleissa noin kolminkertainen määrä nuoriin ehdokkaisiin nähden, kun vertaa ehdokkaiden määrää ikäluokkien kokoon. Nuorten ehdokkaiden määrä on ollut laskussa jo pitkään: 2004 kuntavaaleissa nuorten ehdokkaiden osuus oli 11,0%. Nuorten ehdokkaiden määrä on siis laskenut vuodesta 2004 30 prosenttia.
Nuorten ehdolle asettumiseen on monia esteitä, joista osan korjaaminen vaatii laajempaa yhteiskunnallista ryhtiliikettä. Nuorisoala on huolissaan nuorten ehdokkaiden määrästä ja haastaa puolueita panostamaan nuorten ehdokkaiden etsimiseen vaaleissa. Puolueiden on myös tarjottava ehdokkaille riittävästi tukea – esimerkiksi ehdokasmaksut pitäisi jättää nuorilta perimättä.
Nuorten ehdokkaiden vähäinen määrä johtaa todennäköisesti siihen, että nuoria päättäjiä on vähemmän, kuin nuorten osuus väestöstä on. Keskimäärin valittu valtuutettu oli molemmissa viime vaaleissa yli 50-vuotias.
“Nuoret sukupolvet ovat demokratian tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeitä. Laajempi demokratiakasvatus ja puoluepolitiikan vahvempi näkyminen oppilaitoksissa tekisivät vaaleihin osallistumisesta arkipäiväisempää. Kannustan puolueita ja paikallisia toimijoita osallistumaan aktiivisesti Politiikkaviikkoon ja Nuorten vaaleihin – siitä on hyvä aloittaa”, toteaa Nuorisoalan vaikuttamistyön päällikkö Petra Pieskä.
Lisätietoja:
Petra Pieskä
Vaikuttamistyön päällikkö
petra.pieska@nuorisoala.fi
040 5855 392
