Euroopan unionista on tarkoitus luoda tulevina vuosikymmeninä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talousalue. Tämän tavoitteen saavuttamisessa tärkeää on tietoon ja osaamiseen perustavan kansainvälisen kilpailukyvyn ja yhteiskunnallisten koheesioiden kehittäminen. Euroopan unionia on rakennettava kaikkien ehdoilla, myös nuorten.
Nuoret ja nuorisojärjestöt tulee nähdä tasavertaisena yhteistyökumppaneina kaikilla päätöksenteon tasoilla kun päätetään nuoria koskevista asioista. Nuorisoon liittyvät päätösten vaikutukset ulottuvat laajasti nuorten elämänkulkuun ja koko Unionin tulevaisuuteen. Nuoret tulee nähdä aktiivisina toimijoina, ei vain passiivisina toiminnan kohteina. Vain näin toimimalla varmistetaan tiedonkulku ja vuoropuhelu.
Suomea pidetään malliesimerkkinä maasta, jolla on ollut nopea tietoyhteiskuntakehitys. Suomen menestys kansainvälisissä tietoyhteiskuntavertailuissa on ollut erinomaista ja Suomea pidetään tietoyhteiskunnan mallimaana monella taholla. Tietoliikenneverkosto on kehittynyt, tietotekniikan käyttö tuotannossa, palveluissa ja hallinnossa on laajaa, Internet-liittymiä on eniten suhteessa väestöön ja kouluissa tietotekniikan opetus tavoittaa kaikki nuoret ikäluokat.
Internetistä on tullut osa nuorten arkea. Tämä arjen uusi elementti asettaa myös uuden tehtävän: tietoyhteiskunnassa tarvitaan kaiken muun kasvattamisen ohella myös tietoverkon käyttöön ja sieltä löytyvän tiedon arviointiin opastamista. Tietoyhteiskunnan suunnitelmallinen kehittäminen kaikkialla Unionissa ja uuden sukupolven kasvattaminen tietoverkkojen käyttöön tarvitsevat Unionin tasolla uusia strategioita.
Eräs tietoyhteiskunnan perustelu on sen mahdollistama demokratian ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksien kasvu. Nuorten äänen kuuluviin saaminen ei ole vaikeaa eikä kallista. Internetin kautta nuorten on helppo kuvata päättäjille kokemuksiaan ympäristöstään, koulusta, nuorille suunnatuista palveluista ja harrastusmahdollisuuksista mikäli Unionissa halutaan luoda nuorten osallistumiselle toimivat kanavat.
Vuonna 2001 julkaistu Euroopan unionin nuorisopolitiikan valkoinen kirja ”EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet” pohjautuu nuorten omalle äänelle ja tarjoaa omalta osaltaan hyvän lähtökohdan osallistaa nuoria mukaan tietoyhteiskuntastrategian tekemiseen. Asiakirjassa tuodaan esiin keinoja, joilla voitaisiin vastata nuorten eurooppalaisten tarpeisiin ja aktivoida nuoria osallistumaan heitä koskevaan päätöksentekoon. Valkoisessa kirjassa nousevat keskeisesti esille myös koulun ulkopuolinen opetus ja osallisuus.
Valkoinen kirja on edistysaskel kohti vahvaa eurooppalaista nuorisopolitiikkaa ja väline eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan kehittämisessä. Se antaa nuorisopolitiikalle virallisen aseman EU:ssa ja tunnustaa kansallisten nuorisokomiteoiden, eurooppalaisten nuorisojärjestöjen ja Euroopan nuorisofoorumin vuosien ja vuosikymmenien nuorisopoliittisen toiminnan.
Nuoria ja nuorisojärjestöjä tulisi kannustaa ja tukea yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Nuorille ja nuorisojärjestöille tulisi myös antaa vapaus valita osallistumisen muotonsa itse. Aktiivista kansalaisuutta tulee edistää kaikilla tasoilla ja jäsenmaissa tulee tukea nuorten aloitteita ja taata tasa-arvoiset osallistumisen mahdollisuudet.
Nuorilla on suuret odotukset Valkoisen kirjan jatkotyöstämisestä. Asiakirjassa esitetään uutta kehystä, jonka pääpiirteet ovat avoimen koordinaatiomenetelmän soveltaminen sekä nuorison huomioon ottaminen muiden alojen politiikassa. Näiden esitysten toteuttamiseen tarvitaan eritystoimia, mikä vaatii ylimääräistä rahoitusta kaikilla tasoilla (Euroopassa, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla).
Euroopan unionia rakennettaessa tulee perusopetuksen laatuun ja resursseihin etsiä parannuskeinoja. Tietojen ja taitojen Eurooppa ei saa olla liian yksipuolinen ja vain tutkimusta ja huippuosaamista painottava. Niin Bolognan prosessissa kuin EU:n sisäisessä kehityksessäkin on kyettävä huomioimaan koulutusjärjestelmien kansalliset eroavaisuudet ja korkeakoulutuksen kirjavuus. Tutkintosisältöjen yhdenmukaistaminen ja opiskelijoiden valinnanvapauden rajoittaminen eivät saa olla keinoja lisätä tehokkuutta.
Kaikille opiskelijoille tulee antaa mahdollisuus opiskella ulkomailla osana opintojaan. Opiskelijoiden aidon liikkuvuuden saavuttamiseksi sen esteisiin tulee tarttua tehokkaasti. Opiskelijaa on tuettava riittävissä määrin taloudellisesti, ja myös sosiaaliset ja poliittiset esteet tulee poistaa liikkuvuuden tieltä. Lisäksi liikkuvuuden tulisi johtaa sekä laajempaan kulttuuriseen ymmärtämiseen ja kunnioittamiseen että myös Euroopan kielten ja kulttuurien monimuotoisuuden suojelemiseen. Opiskelijoiden kuuleminen on välttämätöntä kaikissa neuvotteluissa ja keskusteluissa siitä, kuinka liikkuvuutta voidaan lisätä.
Niin opiskelijoiden, tutkijoiden kuin opetushenkilökunnankin liikkuvuus parantaa innovaatiotoimintaa ja luo kulttuurienvälistä vuoropuhelua. EU:n liikkuvuusohjelmiin on jatkossa satsattava enemmän resursseja, ja ohjelmia on suunnattava myös nuoremmille.
Euroopan unionin tavoitteena on, että kaikki koululaiset, opiskelijat ja oppisopimuskoulutuksessa olevat saavat parhaan mahdollisen koulutuksen. Tällä hetkellä koulutuksen saavutettavuudessa ja monipuolisuudessa on kuitenkin suuria alueellisia eroja. Nuorille on taattava yhtäläiset mahdollisuudet opiskeluun ja hyvinvointiin asuinpaikasta riippumatta. Nuorison hyvinvointi takaa niin ikään alueiden jatkuvan kilpailukyvyn.
Yhtäläisten työ- ja koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen haja-asutusalueiden nuorille edellyttää uusien joustavampien nuorten elinolosuhteita kehittävien rahoitusmallien luomista sekä EU:n alue- ja rakennepolitiikan varojen suuntaamista koulutus- ja nuorisohankkeisiin heikoimmin kehittyneillä alueilla. EU:n koulutus- ja nuorisopolitiikka on integroitava osaksi alue- ja rakennepoliittisia hankkeita.
Nuorten Euroopan tavoitteena tietoyhteiskunta!
– Tietoyhteiskunta parantaa demokratian ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksien kasvua.
– Tietoyhteiskunnan suunnitelmallinen kehittäminen kaikkialla Unionissa ja uuden sukupolven kasvattaminen tietoverkkojen käyttöön tarvitsee Unionin tasolla uusia strategioita.
– Tietoyhteiskunnassa tarvitaan tietoverkon käyttöön ja sieltä löytyvän tiedon arviointiin opastamista.
Nuorten äänet kuuluviin!
– Nuoret ja nuorisojärjestöt tulee nähdä tasavertaisina yhteistyökumppaneina kaikilla päätöksenteon tasoilla, kun päätetään nuoria koskevista asioista.
– Nuoret tulee nähdä aktiivisina toimijoina, ei vain passiivisina toiminnan kohteina.
– Nuorten mielipiteiden saamiseksi on luotava uusia kanavia ja hyödynnettävä myös Internetin mahdollisuuksia.
EU:hun nuorisoasiainneuvottelukunta!
– Nuorisopolitiikan asemaa on vahvistettava EU:ssa.
– Nuorisopoliittiset kysymykset huomioitava kaikilla päätöksenteon tasoilla.
– Eurooppalaisten nuorisojärjestöjen, Euroopan nuorisofoorumin ja kansallisten nuorisokomiteoiden asemaa on vahvistettava.
– Euroopan unionia on rakennettava kaikkien ehdoilla, myös nuorten.
Nuorisojärjestöjen rahoitusta lisättävä!
– Nuorten aktiivista kansalaisuutta tulee edistää kaikilla tasoilla.
– Nuoria ja nuorisojärjestöjä tulee kannustaa ja tukea yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen.
– Jäsenmaissa tulee tukea nuorten aloitteita ja taata tasa-arvoiset osallistumisen mahdollisuudet.
– Nuorille ja nuorisojärjestöille tulee antaa vapaus valita osallistumisen muotonsa.
EU:n monimuotoisuus säilytettävä myös koulutuksessa!
– Perusopetuksen laatuun ja resursseihin tulee kiinnittää erityistä huomiota.
– Koulutusjärjestelmien kansalliset eroavaisuudet on huomioitava.
– Korkeakoulutuksen monimuotoisuudesta on pidettävä kiinni.
– Opiskelun valinnanvapaus on taattava.
Koulutuksen saatavuus turvattava kaikkialla EU:ssa!
– Nuorille on taattava yhtäläiset mahdollisuudet opiskeluun ja hyvinvointiin asuinpaikasta riippumatta.
– Nuorten elinolosuhteiden parantamiseksi on kehitettävä uusia ja joustavampia rahoitusmalleja.
– EU:n koulutus- ja nuorisopolitiikka on integroitava osaksi alue- ja rakennepoliittisia hankkeita.
Opiskelijoiden esteetön liikkuvuus turvattava!
– Kaikilla opiskelijoilla on oltava mahdollisuus opiskella ulkomailla osana opintojaan.
– Opiskelijoiden aidon liikkuvuuden saavuttamiseksi sen esteisiin tulee tarttua tehokkaasti.
– Opiskelijaa on tuettava riittävissä määrin taloudellisesti, ja kaikki sosiaaliset esteet on poistettava liikkuvuuden tieltä.
– Liikkuvuuden poliittiset esteet on poistettava.
– Opiskelijoita on kuultava kaikissa opiskelua koskevissa neuvotteluissa ja keskusteluissa.
EU-nuoriso-ohjelmat säilytettävä itsenäisenä kokonaisuutena!
– EU:n liikkuvuusohjelmiin on satsattava enemmän resursseja.
– Ohjelmia on suunnattava myös nuoremmille.
– Juniori-Erasmus ohjelma on käynnistettävä.