Ulkoasianministeriölle 3.6.2013
Nuorten osallisuus turvallisuuskysymyksenä
Maailman väestöstä jo puolet on alle 30-vuotiaita. Samaan aikaan nuorisotyöttömyysluvut ovat korkeampia kuin koskaan ja arvioiden mukaan 1,3 miljardista työmarkkinoille tulevasta nuoresta lähivuosikymmenten aikana työllistyy vain 300 miljoonaa.
Korkeat työttömyysluvut, sosiaalinen syrjäytyminen ja nuorten kasvava osattomuus yhteiskunnassa eivät ole ainoastaan sosiaalisia ongelmia vaan ne voivat myös aiheuttaa vakavaa yhteiskunnallista levottomuutta ja johtaa kokonaisen sukupolven potentiaalin menettämiseen. Nuorten integroiminen päätöksentekoon paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla on tärkeää, erityistä huomiota tulee kiinnittää moniperusteisen syrjinnän vaarassa olevien nuorten osallistumismahdollisuuksiin. Näköalattomuus paremmasta tulevaisuudesta hidastaa tai jopa estää kokonaan kestävän ja rauhanomaisen yhteiskunnallisen kehityksen. Nuorten voimaannuttaminen ja päätöksentekoon osallistuminen ei ole siis vain tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuuskysymys vaan kyse on myös globaalista rauhasta ja turvallisuudesta.
Konfliktien ennaltaehkäisyn kannalta nuorten oikeus laadukkaaseen koulutukseen ja työhön ja sitä kautta osallisuuteen yhteiskunnassa on ratkaisevassa roolissa. Nuorilla tulee olla oikeus myös demokraattiseen osallistumiseen rehellisten vaalien ja kansalaistoiminnan kautta. Nuoriso- ja kansalaisjärjestöt toimivat merkittävänä nuorten äänen esiinnostajana ja vaikutuskanavana, josta non-formaalin koulutuksen kautta nuoret saavat myös tärkeää kokemusta työelämää varten. Nuorilla on oikeus kanavoida potentiaalinsa positiiviseksi muutosvoimaksi yhteiskunnassa kestävän, globaalin kehityksen aikaansaamiseksi.
Konfliktialueilla nuoret nähdään uhreina ja sotilasrekrytoinnin kohteina. Köyhyys, työttömyys, seksuaalinen väkivalta ja radikalisoituminen ovat suurimpia konfliktialueiden nuoriin kohdistuvia uhkia. Konflikteilla on suuria vaikutuksia nuorten elämään, joten heidän tulee olla myös osa niiden ratkaisua. Nuorten tuominen mukaan rauhanneuvottelu- ja rauhanvälitystilanteisiin mahdollistaa yhteiskuntien täyden potentiaalin hyödyntämisen, innovatiivisten ja ruohonjuuritason ratkaisujen luomisen sekä antaa mahdollisuuden kestävälle, rauhanomaiselle kehitykselle.
Tarvitaan siis YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma, jossa nuoret tunnustetaan omaksi erityisryhmäkseen, joka on aktiivisesti mukana konfliktien ehkäisyssä sekä rauhanvälittämisessä ja -turvaamisessa ympäri maailmaa.
Esitämme, että Suomen ulkoasiainhallinnon YK-strategia ottaa nuoret, rauha ja turvallisuus näkökulman huomioon esimerkiksi seuraavan kirjauksen muodossa:
Nuorten hyvinvointi ja osallistuminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on oikeudenmukaisuus- ja tasa-arvokysymys, mutta ennen kaikkea turvallisuuskysymys. Korkeat työttömyysluvut, sosiaalinen syrjäytyminen ja nuorten kasvava osattomuus yhteiskunnassa eivät ole ainoastaan sosiaalisia ongelmia vaan ne voivat myös aiheuttaa vakavaa yhteiskunnallista levottomuutta ja johtaa kokonaisen sukupolven potentiaalin menettämiseen. Erityisesti konfliktialueilla nuoret nähdään uhreina tai avun kohteina ja samalla menetetään heissä oleva valtava hyödyntämätön potentiaali rauhantyössä ja yhteisöjen kehittämisessä. Nuorten osallisuuden vahvistamiseksi tuetaan Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman syntymistä YK:n turvallisuusneuvostossa.
Helsingissä 3.6.2013,
Changemaker
Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry
Suomen Nuorten ja Opiskelijoiden YK-liitto SYKLI ry
Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
Suomen Setlementtinuorten Hämeen piiri ry
Suomen Ylioppilaskuntien Liitto SYL ry
Svensk Ungdom rf