Sote-uudistuksen myötä Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta. Alueille perustetaan omat valtuustot ja vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnista niille. Valtuustot valitaan aluevaaleissa, joista ensimmäiset käydään alkuvuodesta 2022. Mitä tapahtuu nuorten osallisuudelle aluevaaleissa? Miten alle 18-vuotiaiden nuorten kuuleminen tapahtuu sote-asioissa?
Nuorisovaltuustot ovat demokraattisesti valittuja paikallisia nuorten vaikuttajaryhmiä, jotka ovat poliittisesti sitoutumattomia ja tuovat nuorten äänen kuuluviin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Hyvinvointialueiden vaikuttamistoimielimiä koskevassa lainsäädännössä on kirjattuna, että alueelle on perustettava nuorisovaltuusto tai muu vastaava nuorten vaikuttajaryhmä, jotta nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet päätöksentekoon pystytään varmistamaan.
“Vaikka vaatimus nuorisovaltuuston tai vastaavan perustamiselle on, kaikki muu on vielä auki ja tulkinnanvaraista”, sanoo Nuva ry:n edunvalvonnan asiantuntija Iida Laurila.
“On olemassa riski sille, että nuorisovaltuuston kuulemiset jäävät pakollisen kahvipöytäkeskustelun tasolle, jossa nuorilla ei kuitenkaan ole aitoa valtaa tai vaikuttamismahdollisuuksia.”
”On olemassa riski sille, että nuorisovaltuuston kuulemiset jäävät pakollisen kahvipöytäkeskustelun tasolle, jossa nuorilla ei kuitenkaan ole aitoa valtaa tai vaikuttamismahdollisuuksia.”
Iida Laurila, Nuva ry
Nuorten vaikuttamismahdollisuuksista saatava mustaa valkoiselle
Väliaikaiset toimielimet valmistelevat hyvinvointialueiden toimintaa, kunnes aluevaalit on käyty ja aluevaltuusto on valittu. Tällä hetkellä alueille tehdään hallintosääntöluonnoksia.
“Hallintosäännössä olisi hyvä määritellä alusta lähtien nuorten vaikuttamisreitit ja -resurssit. Tämä tarkoittaisi ideaalitilanteessa sitä, että hallintosääntöön kirjataan nuorten puhe- ja läsnäolo-oikeus eri hallintoelimissä, suora aloiteoikeus aluevaltuustolle sekä riittävät resurssit”, Laurila toteaa.
Jos hallintosäännössä ei ole tuotu esiin nuorten osallistumisen keinoja ajoissa, on asian selkeyttäminen jälkikäteen huomattavasti haasteellisempaa.
Hyvinvointialueilla päätetään nuorille tärkeistä asioista
Suuri osa nuorille merkityksellisistä asioista päätetään sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueilla. Näitä asioita ovat esimerkiksi mielenterveyspalveluita koskevat päätökset, opiskelijahuoltoon liittyvät asiat ja kunnalliseen terveydenhuoltoon liittyvät asiat. Nuva ry:n puheenjohtaja Anton Hietsilta toteaa, että kaikki näistä ovat teemoja, joihin nuorilla riittää näkökulmaa ja sanottavaa.
“Nuorisovaltuustoille tulee vaikuttamismahdollisuuksien lisäksi varmistaa riittävä määrä perehdytystä ja taustatietoa päätettävistä asioista. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan päätöksentekoon liittyvät asiat vaativat erilaista tietopohjaa kuin esimerkiksi nuorisotoimeen liittyvät asiat.”
Hietsilta peräänkuuluttaa myös osallisuuden saavutettavuutta. Pääosassa on se, että asiat tuodaan nuorten päätettäviksi ymmärrettävästi muotoiltuna ja selkeinä kokonaisuuksina.
“Tämä ei tarkoita, että nuoret olisivat mitenkään yksinkertaisia. On vain otettava huomioon, että nuoret ovat nuorempia ja vähemmän koulutettuja, kuin keskimäärin ne aikuiset, jotka näistä asioista päättävät. Lausuntopyyntöjen lähettämisen sijaan nuorille voisi esimerkiksi järjestää tilaisuuksia johtavien ja valmistelevien virkamiesten kanssa, joissa kysytään nuorilta, miten jokin asia pitäisi heidän mielestään toteuttaa.”
Yksi aluevaalitavoitteistamme on puhe- ja läsnäolo-oikeuden varmistaminen nuorisovaltuustoille hyvinvointialueen keskeisiin toimielimiin. Nuoret tarvitsevat nyt tukea ja liittolaisia enemmän kuin vuosiin. Nuorisoalan vaalitavoitteita toteuttamalla uudet hyvinvointialueet ja niiden päättäjät varmistavat, että ovat nuorten puolella.
Tutustu aluevaalitavoitteisiimme täällä (linkki).
