Tämän päivän poliittiset päätökset tehdään niistä ongelmista, jotka vaikuttavat nuoriin huomenna. Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmaa korostaen nuorten aidon osallistumisen on oltava keskeistä ei pelkästään yksittäisissä valtioissa, vaan myös Euroopan unionissa.
Eurooppalaiset nuoret kokevat, ettei heidän ääntään kuulla. Nuoria ei kuitenkaan voi syyttää poliittisen kiinnostuksen puutteesta: aktiivisen kansalaisuuden toteuttaminen esimerkiksi ilmastolakkojen ja sosiaalisen median välityksellä osoittaa, että eurooppalaiset nuoret haluavat vaikuttaa. Tämän puolesta puhuu myös viime eurovaaleissa kohonnut nuorten äänestysprosentti.
Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma korostaa nuorten merkittävää roolia rauhan edistämisessä ja konfliktien ehkäisemisessä. Päätöslauselmaa tulee kuitenkin edistää myös valtioissa, joissa ei ole konfliktia. Samoin sitä tulee edistää EU:n päätöksentekoelimissä, ei vain sen konfliktialueiden ulkorajayhteistyöohjelmien toimintalinjauksissa. Unionissa on Suomen 2250-toimintasuunnitelman ideoinnin mukaisesti lisättävä nuorten osallistumista, syrjäytymisen ja radikalisoitumisen ennaltaehkäisyä sekä kumppanuuksia. Tätä Suomella on erinomainen tilaisuus edistää unioninlaajuisesti puheenjohtajuuskaudellaan.
Tällä hetkellä nuorten vaikutusmahdollisuudet EU-tasolla ovat heiveröisiä, vaikka unionin nuorisopolitiikan ja -strategian periaatteita ovat osallisuuden ja osallistumisen edistäminen, ja unioni on myös sitoutunut vahvistamaan yhteistyötä YK:n kanssa 2250-sektorilla. Suomen tulisi pitää päätöslauselmaa enemmän esillä ja rohkaista myös seuraavaa puheenjohtajamaata Kroatiaa nuoriso-osallistamiseen.
Nuorilla on kykyä johtajuuteen, kuten ilmastotoiminta on osoittanut. Nuorten tulisikin olla edustettuna jokaisella päätöksenteon tasolla – myös EU:ssa. Keskeistä on mahdollistaa kaikkien nuorten osallisuus huomioimalla myös erilaiset esteet osallisuudelle. Kannustamme Suomea nostamaan nuorten osallisuutta ottamalla nuoret keskeiseksi osaksi vaikuttavaa toimintaa myös EU:ssa. Me haluamme lisää nuoria mukaan delegaatioihin, tapaamisiin ja tapahtumiin.
EU:n jäsennelty vuoropuhelu on ollut oiva esimerkki nuorten osallistamisesta demokraattiseen toimintaan. YK:n nuorisodelegaatin tavoin myös EU:ssa on tarvetta nuorisodelegaateille. Myös muut osallistamisen tavat, kuten nuorisovaltuustot, tulee ottaa laaja-alaisemmin käyttöön EU-tasolla. Nuorisodialogi tuo enemmän luottamusta ja vahvistaa unionia murroksen aikoina. Näin voidaan aidosti rakentaa siltoja ja kumppanuuksia valtioiden välillä ja rakentaa kestävää tulevaisuutta nuorilta nuorille.
Ilmastokriisin aikakaudella on nähty entistä selvemmin, että nuoret ovat toimijoita, eivät puheenaiheita. Nuoret ja nuorisojärjestöt on nähtävä tasavertaisina päätöksentekokumppaneina kaikissa poliittisissa kysymyksissä. Tämä on edellytys turvallisuudelle, luottamukselle ja eurooppalaisen yhteisön yhteenkuuluvuudelle. On muodollisten lupausten sijaan aidon osallistumisen ja vaikuttamisen aika.
Kannanoton ovat allekirjoittaneet Suomen YK-nuoret, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK, Suomen Sadankomitea, Suomen UNICEF, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL, Helsingin YK-nuoret, Finnish Model United Nations Society, Turun YK-yhdistys, Jyväskylän YK-yhdistys, Tampereen YK-yhdistys, Kölvi-toiminta (Pakolaisnuorten tuki ry), Suomen YMCA:n liitto, Changemaker, Järvenpään Nuorisovaltuusto, AIESEC Suomi, European Youth Parliament Finland – EYP Finland, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Laajan turvallisuuden verkosto Wider Security Network WISE, Suomen UN Women, Fingo ry, Suomen Partiolaiset, Nuorten Agenda 2030-ryhmä, Setlementti Louhela, Eurooppanuoret, Africa Talent and Change Foundation, Amnesty International Suomi, Oulun seudun YK-yhdistys ja Suomen YK-liitto.