Nuorisoala muistuttaa tiistaina budjettiriiheensä kokoontuvaa hallitusta päätöksenteon kestävyydestä ja nuorilta leikkaamisen vaaroista.
Nuorisotyötä tekeviä ammattilaisia ja vapaaehtoisia sekä järjestöissä, kunnissa että seurakunnissa edustava nuorisoala vetoaa päättäjiin: Budjettiriihessä päätettäviä 50 miljoonan euron leikkauksia OKM:n valtionavustuksiin ei saa kohdistaa nuoriin. Nuoriin on jo kohdistettu kuluvan hallituskauden aikana enemmän taloudellisia iskuja kuin muihin ikäryhmiin. Esimerkiksi sosiaaliturvan leikkaukset ja vasta voimaan tulleen ALV-kannan nostaminen vaikuttavat eniten nuoriin. Nuoret ottavat vastaan myös yleisesti talouden vaihtelut muuta yhteiskuntaa selkeämmin, mikä näkyy esimerkiksi viime vuotta reilusti korkeammassa nuorisotyöttömyydessä.
Nuorilta leikkaaminen lisää eriarvoisuutta, syventää pahoinvointia ja heikentää sitoutumista yhteisöihin
Nuorilta leikkaamisen vaikutuksen ulottuvat kolmelle tasolle: suoraan suomalaisten nuorten arkeen, nuorisotyön mahdollisuuksiin tukea nuoria riittävällä tasolla sekä yhteiskunnan tulevaisuuteen. Kun nuorilta itseltään kysytään, yhdeksän kymmenestä nuorisotyön piirissä olevasta arvioi, että nuorisotyön väheneminen vaikuttaisi arkeen negatiivisesti. 40 prosentilla ei olisi enää ryhmää, johon kuulua, yli puolet näkisi kavereitaan vähemmän ja joka kolmas jäisi elämässään vaille merkityksellisiä aikuisia.
Nuorisoalan järjestöihin sekä esimerkiksi kuntien nuorisotyöhön osuvat leikkaukset ovat suoraan pois nuorilta. Mikäli uhatut leikkaukset toteutuvat, puolet valtakunnallisista nuorisoalan järjestöistä uskoo joutuvansa vähentämään vuoden sisällä henkilöstöä ja siten nuorille suunnattua toimintaa ja tukea. Eniten häviävät silloin ne nuoret, joilla on jo nyt vähiten, arvioivat nuorisotyötä tuottavat tahot. Vähemmistöihin kuuluvien sekä harvaan asutuilla seuduilla asuvien nuorten harrastamisesta ja palveluista tullaan todennäköisesti luopumaan ensimmäisenä.
Kun nuorten tilanne huononee, se vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Esimerkiksi osaamistasolla, syntyvyydellä, verotuotoilla, sotekuluilla, demokratialla, rikollisuudella ja työllisyydellä on suora yhteys nuorten hyvinvointiin.
“Huomisen Suomi voi tasan yhtä hyvin kuin tämän päivän nuoret. Ikäluokat pienenevät, työperäisen maahanmuuton määrä on kaukana tarvittavasta, mielenterveysongelmat kasvavat. Yhtälö tarkoittaa, että meillä on koko ajan vähemmän työkykyisiä ihmisiä kannattelemassa tätä yhteiskuntaa. Nuoret ovat Suomen tärkein resurssi, jonka hyvinvoinnista ja osallisuudesta huolehtiminen pitäisi priorisoida kaiken yli. Valitettavasti hallitusta on toistaiseksi näyttänyt kiinnostavan enemmän se, miltä valtion tase näyttää hallituskauden lopussa kuin se, onko meillä 10-20 vuoden päästä demokratialle ja hyvinvointiyhteiskunnalle kannattelijoita”, kommentoi nuorisoalan kattojärjestön toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm.
Arvioiden ja selvitysten lisäksi nuorilta leikkaamisen vaikutuksista on valitettavan tuoreita esimerkkejä, muistuttaa Munsterhjelm.
“Koronapandemian aikana nuorten tarpeet ja oikeudet sivuutettiin lähes täysin. Nuorten harrastus- ja kokoontumismahdollisuudet suljettiin, koulunkäynti vaihtui etäopetukseen ja nuorten palveluita vähennettiin. Silloisen hallituksen toimien seurauksena nuorille syntyi massiivinen yhteisöllisyysvaje, mielenterveyden ongelmat syvenivät ja työelämään kiinnittyminen vaikeutui. Meille näyttää muodostuneen noiden vuosien seurauksena jo kokonaisia kadonneita ikäluokkia. Haluaako nykyinen hallitus todella jatkaa nuorten arjen ja tulevaisuuden heikentämistä?”
