Hallituksen budjettiriihessä päätettiin jatkaa nuorilta leikkaamista, vaikka nuoret ovat kantaneet muita ikäryhmiä suurempaa taakkaa jo aiemmista hallituksen päättämistä säästöistä. Esimerkiksi asumisen tukeen kohdistuvat leikkaukset ja vasta voimaan tulleen ALV-kannan nostaminen vaikuttavat eniten nuoriin.
“Olemme nuorisoalalla hallituksen kanssa samaa mieltä, että viimeistään nyt on uskallettava tehdä vaikeita ratkaisuja, jotta hyvinvointiyhteiskunta olisi pystyssä myös nuorten ja tulevien sukupolvien ollessa eläkeiässä. Olemme kuitenkin eri mieltä keinoista. Leikkaaminen ja juustohöylällä säästäminen voi olla hallituskauden mittaisella ajanjaksolla mitattuna helppo ja tehokas toimi, mutta kestävä tulevaisuus vaatisi rakenteellisia uudistuksia nuorten hyvinvointia edistävään politiikkaan. Kymmenen vuoden päästä jonkin verran pienempi valtionvelka ei lämmitä, jos meillä ei ole terveitä, työkykyisiä ja elämäänsä tyytyväisiä kansalaisia”, sanoo toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm.
Nuorisoalan rahoitukseen kohdistetut leikkaukset pysyivät neuvotteluissa opetus- ja kulttuuriministeriön talousarvioesityksen mukaisella tasolla. Nuorisotyön määrärahoja leikataan vuodelle 2025 noin 5,5 prosenttia verrattuna vuoteen 2024. Leikkaukset kohdistuvat nuorisotyön edistämisen momentille, josta rahoitetaan mm. valtakunnalliset nuorisoalan järjestöt, nuorisokeskukset sekä nuorisotyön kokeilu, koulutus, tutkimus ja kansainvälinen yhteistyö.
Verrattuna Orpon hallituskautta edeltävään aikaan nuorisoalan rahoitus vähenee leikkausten ja määräaikaisten avustusten loppumisen myötä yli 15 prosenttia vuodesta 2023. Hallitus päätti lisäksi kevään kehysriihessä, että OKM:n valtionavustuksista leikataan vuonna 2026 vielä 75 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2025. Mikäli säästöjä ei päätetä kohtuullistaa, nuorisotyönkin kannalta kovimmat säästöt ovat siis vielä edessä.
“Haluamme kiittää nuorisoministeri Sandra Bergqvistiä ja muita OKM:n neuvottelijoita tiukkuudesta siinä, että valtiovarainministeriön nuorisotyöhön esittämät kohtuuttomat leikkaukset saatiin riihessä torpattua ja leikkaukset kohdistettua jatkuvan toiminnan sijasta kehittämiseen. Syksyn aikana tarvitaan vielä lisää nuorten puolen pitämistä, kun nyt päätettyjä leikkauksia kohdennetaan eri hallinnonaloilla. On ensiarvoisen tärkeää, että myös koulutukseen, liikuntaan, kulttuuriin sekä muihin palveluihin tehtäviä säästöjä ja vuodelle 2026 suunniteltuja vielä suurempia leikkauksia tehdään lasten ja nuorten etua priorisoiden. Nuorilta leikkaaminen on aina leikkaamista koko Suomen tulevaisuudesta”, toteaa Munsterhjelm.
Valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille hallitus esittää samaa avustusmäärää kuin vuonna 2024 eli 18 miljoonaa euroa. Budjettiriihen päätösten mukaisesti nuorisorikollisuuden ehkäisyyn, päihteillä ja väkivallalla oirehtivien nuorten auttamiseen, nuorten huumekuolemien ehkäisemiseen, lastensuojelun parantamiseen, lasten ja nuorten harrastamiseen sekä matalan kynnyksen chat-pohjaisiin mielenterveyspalveluihin ohjataan pientä lisärahoitusta. Nuorisoalan asiantuntijat arvioivat, että lapsiperheköyhyyden kasvaessa ja nuorten hyvinvoinnin jatkaessa laskuaan on epätodennäköistä, että näin pienillä korjaavilla toimilla voidaan ratkaista yleistyviä ja aiempaa useampaa nuorta koskettavia ongelmia – etenkin, kun samaan aikaan leikataan massiivisesti samoja palveluita jo tuottavilta sotejärjestöiltä.
Nuorisoalan kattojärjestö teki kattavan analyysin VM:n talousarvioesityksestä elokuussa. Julkaisemme laajemman analyysin hallituksen talousarvioesityksestä myöhemmin syyskuussa.
Anna Munsterhjelm
Toiminnanjohtaja
040 5879514
anna.munsterhjelm@nuorisoala.fi
Petra Pieskä
Vaikuttamistyön päällikkö
040 5855 392
petra.pieska@nuorisoala.fi
