Eduskunta käsittelee parhaillaan avoimuusrekisterin säätämistä koskevaa lakia. Vuoden 2024 alusta voimaan astuva laki velvoittaisi myös nuorten puolesta lobbaavat toimijat rekisteröitymään.
Nuorisojärjestöt ja kansalaisyhteiskunnan toimijat ylipäätään ovat pitäneet avoimuusrekisterin saamista Suomeen erittäin tärkeänä. Se sopii hyvin yhteen useimpien kansalaisjärjestöjen arvopohjaan kuuluvien avoimuuden, demokraattisuuden ja yhdenvertaisuuden kanssa. Parhaimmillaan laki lisää myös usein vaatimattomilla resursseilla toimivien nuorisojärjestöjen yhdenvertaisuutta suhteessa suurempiin edunvalvontaorganisaatioihin.
Oikeusministeriössä vuosina 2020–2022 tehty lainvalmistelutyö on ollut avointa ja osallistavaa. Siinä on aidosti huomioitu kansalaisjärjestöjen nostamia huolia ja tehty hallituksen esitykseen tarpeellisia muutoksia lausuntovaiheen jälkeen. Esimerkiksi pienet ruohonjuuritason toimijat on jätetty lain soveltamisen ulkopuolelle.
Lakiesityksen mukaan perustettaisiin avoimuusrekisterin toimintaa seuraamaan ja kehittämään perustettaisiin neuvottelukunta, jossa olisi mukana myös lobbareiden edustus. Nuorisoalan kattojärjestö Allianssi pitää tärkeänä, että neuvottelukunnan kokoonpano vastaa tasaisesti kaikkia rekisteröintivelvollisia. Nykyinen Edunvalvontafoorumi on hyvä ja asiantunteva elin, mutta sen piirissä ovat vain elinkeinoelämän edunvalvojat.
Nuorisojärjestöjen näkökulmasta suurin huoli liittyy käytännön toimeenpanoon. Vaikka esityksessä todetaan, että rekisteröintikäytännöt on pidettävä kevyinä, on valtionhallintoa edustavilla virkavalmistelijoilla usein hyvin eri käsitys kevyestä rakenteesta ja sujuvasta toimintamallista kuin esimerkiksi kansalaisjärjestöillä – siitä esimerkiksi nyt pitkään käynnissä ollut valtioavustuskäytäntöjen uudistus on mainio esimerkki. Nuorisoalan kattojärjestö toivoo, että tähän kiinnitetään huomiota ja tulevaa järjestelmää testataan ja kehitetään yhdessä loppukäyttäjien kanssa.
Kuten lakiesityksessäkin todetaan, jatkossa on selvitettävä ja mahdollisesti laajennettava lain soveltamisalaa koskemaan koko valtionhallintoa. Se olisi johdonmukaista sekä periaatteen että käytännön työn kannalta. Merkittävää poliittista ja taloudellista valtaa käytetään koko valtionhallinnossa ja lobbaajat vaikuttavat samojen asioiden puolesta eduskunnan ja ministeriöiden lisäksi muissa virastoissa ja muussa valtionhallinnossa.
Nuorisoalan kattojärjestö on vaikuttanut avoimuusrekisterilain valmisteluun myös Kansalaisyhteiskuntapoliitikan neuvottelukunta KANEn kautta. KANEn edustajana toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm toimi lainvalmistelua seuranneen asiantuntijaryhmän jäsenenä ja osallistui lakivaliokunnan asiantuntijakuulemiseen 16.9.2022.
Artikkelikuva: Hanne Salonen / Eduskunta
