Jokaisen Suomen kunnan tulisi olla paikka, jossa yksikään nuori ei syrjäydy, sillä hyvinvoivat nuoret ovat kuntien tulevaisuuden perusta. Tämän ajatuksen pohjalta on koottu Nuorisoalan kunta- ja aluevaalitavoitteet sekä analyysi eduskuntapuolueiden vaaliohjelmista nuorisoalan näkökulmasta.
Ilman nuoria ei ole kuntia, ei tulevaisuuden vastuunkantajia, ei veronmaksajia. Jotta työlle riittäisi tekijöitä ja yhteiskunnalle kehittäjiä, on nuorten osaaminen ja jaksaminen pantava nyt tosissaan kuntoon. Siksi nuorten hyvinvointi on nostettava jokaisen asiaksi ja kuntien sekä hyvinvointialueiden tärkeimmäksi kärjeksi.
Puolueiden vaaliohjelmat eroavat tavoitteiltaan ja formaatiltaan jonkin verran. Pisimmät ohjelmat ovat kymmeniä sivuja pitkiä lyhimpien ollessa parin sivun mittaisia. Tässä pitkässä tekstissä analysoidaan ohjelmia Nuorisoalan vaalitavoitteiden kautta.
Kannustamme nuorisoalan toimijoita tarttumaan puolueiden tarjoamiin ratkaisuihin ja toimimaan yhteistyössä valittujen valtuutettujen kanssa nuorten tilanteen parantamiseksi kunnissa ja alueilla. Ilman nuoria meillä ei ole mitään.
Hyvinvoivalla nuorella on mahdollisuus kuulua yhteisöön
Lähes jokainen puolue on huomioinut kiusaamisen ehkäisyn, yksinäisyyden torjunnan ja yhteisöllisyyden vahvistamisen ohjelmissaan. Tämä on tarpeellista, sillä nuorten yksinäisyys on ollut kasvussa jo pitkään: joka viides 16–24-vuotiaista kertoo kokeneensa yksinäisyyttä vähintään viisi vuotta.
Enemmistö nuorista kokee yksinäisyyttä usein ja tämä kytkeytyy myös mielenterveyden oireiluun. Esimerkiksi perussuomalaiset sekä vasemmistoliitto toivovat nuorille keinoja ilmoittaa kiusaamisesta ja asiattomasta käytöksestä: vasemmistoliitto ottaisi käyttöön anonyymin ilmoituskanavan, perussuomalaiset taas koulurauhayhdyshenkilön, johon nuori voi olla matalalla kynnyksellä yhteydessä.
Hyvinvoivalla nuorella on mahdollisuus työllistyä
Nuorten työttömyys on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Alkuvuodesta yli viidennes nuorista oli työttömänä eikä kesätöidenkään tarjonta näytä lupaavalta.
Puolueita kiinnosti ohjelmissaan erityisesti ammatillisista oppilaitoksista valmistuneiden työelämään tarvittava osaamistaso sekä työllistymisen mahdollisuudet. Perussuomalaiset haluaisivat myös vahvistaa oppisopimuskoulutuksen roolia nuorten työllistymisen edistäjänä. Keskusta korostaa jo lakiin kirjattua nuorisotakuuta, KD ja vihreät hyödyntäisivät myös kesätyöseteleitä. Vasemmistoliitto, keskusta ja vihreät tarjoaisivat myös työpajatoimintaa työelämään pyrkiville nuorille.
Hyvinvoivalla nuorella on mahdollisuus opiskella
Laadukas koulutus, työrauha ja riittävä tuki olivat melko jaettuja tavoitteita halki puoluerajojen. Moni on huolissaan osaamisen eriytymisestä, eikä syystä: vaikka peruskoulujen väliset osaamiserot ovat Suomessa hyvin pieniä, on oppilaiden väliset osaamiserot historiallisen suuria. Sosioekonominen tausta vaikuttaa merkittävästi oppilaiden pärjäämiseen. Tämän huolestuttavan suunnan oli moni puolue huomannut.
Kokoomus esittää, että oppilaan tulisi kerrata luokka, mikäli hän ei tavoita lukutaitotavoitetta ja myös perussuomalaiset tavoittelee rohkeampaa luokallejättämisen kulttuuria. KD huolehtisi myös toisen asteen riittävistä tukiresursseista, SDP myöhäistäisi kouluaamuja, keskusta turvaisi lähikoulut, vihreät toisivat kouluihin koulunuorisotyöntekijöitä ja vasemmistoliitto pienentäisi ryhmäkokoja. Moni edellämainituista tavoitteista esiintyy useammalla puolueella.
Hyvinvoivalla nuorella on mahdollisuus kotiin
Asuntopolitiikka on Suomessa isossa murroksessa. Nuorisoalan vaaliohjelmassa käsiteltiin nuorille sopivien edullisten asuntojen ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon tarvetta sekä nuorten asunnottomuutta.
Puolueista keskusta, SDP, vihreät ja vasemmistoliitto nostavat esiin kohtuuhintaisen asuntotuotannon merkityksen. Kokoomus taas näkee, että asuntotuotannossa lähtökohtana tulee olla vapaarahoitteinen tuotanto, mutta sosiaalisella asuntotuotannolla on tärkeä rooli erityisesti erityisryhmien kohdalla ja asunnottomuuden torjunnassa. Perussuomalaiset, liike nyt, KD ja RKP eivät ole nostaneet tätä teemaa esiin ohjelmissaan.
Hyvinvoivalla nuorella on mahdollisuus turvalliseen nuoruuteen
Suomessa on jo pitkään tehty laadukasta rikoskierteen katkaisemiseen pyrkivää moniammatillista työtä esimerkiksi Ankkuritoiminnan avulla. Alan ammattilaisten näkökulmasta nuorten väkivaltaisen käytöksen ja rikollisuuden torjumisessa tärkeintä on ennaltaehkäisy. Moniammatillista yhteistyötä ja riittävän varhaista puuttumista nuorten turvallisuuskysymyksissä korostavat SDP, keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto. Esimerkiksi SDP näkee monialaisen yhteistyön tehokkaimpana keinona puuttua lasten ja nuorten pahoinvointiin ja väkivaltaan. Ankkuritoiminassa poliisi, nuorisotyö ja sosiaalityö tekevät yhteistyötä, ja tämän työn rahoituksen vahvistaminen onkin nuorisoalan näkökulmasta erittäin tärkeää.
Useassa vaaliohjelmassa käsiteltiin myös jengiytymistä. Vaikka nuorisorikollisuutta esiintyy ympäri Suomen, ovat nuorten vakavat väkivaltarikokset ja jengiytyminen ovat erityisesti kasvavien kaupunkiseutujen ongelma. Jengirikollisuus on kuitenkin paikallinen ja nuorten hyvinvoinnin laajassa kuvassa melko pistemäinen ilmiö.
Esimerkiksi kokoomus painottaa poliisin roolia rikosten torjunnassa sekä kuntien vastuuta syrjäytymisen ehkäisemisessä. Vihreät korostavat nuorten ja vanhempien osallistamista väkivallan ja jengiytymisen torjuntaan. Perussuomalaiset varoittavat menetettyjen sukupolvien riskistä ja KD haluavat panostaa jengiytymisen ja väkivallan ehkäisyyn erityisesti suurissa kaupungeissa.
Hyvinvoivalla nuorella on mahdollisuus vahvistaa terveyttään
Nuorten mielenterveys on monin tavoin kriisissä. Teema näkyykin kaikkien puolueiden vaaliohjelmissa – Liike Nyttiä lukuunottamatta, joka mainitsee vain yleisellä tasolla nuorten tukipalveluiden vahvistamisen tarkentamatta, mistä palveluista on kyse. Puolueet korostavat etenkin matalan kynnyksen palveluiden tärkeyttä.
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto nähtiiin laajalti tärkeänä nuorten mielenterveyden edistämisessä. Valtavia linjaeroja puolueiden väliltä ei löydy, poislukien perussuomalaiset. He eivät puhu esimerkiksi koulupsykologeista tai -kuraattoreista, vaan näkevät, että keskusteluapua kouluissa voitaisiin tarjota myös kirkon tai vapaaehtoisten voimin. Uusia avauksiakin löytyi. RKP haluaa kehittää teinineuvolatoimintaa, jossa oppilaat saisivat kutsun kuraattorin vastaanotolle vähintään kerran peruskoulussa sekä toisella asteella. Vasemmistoliitto taas haluaa tuoda psykiatrisia sairaanhoitajia kouluun.
Tänä keväänä tulee voimaan hallituksen mallin mukainen terapiatakuu alle 23-vuotialle. Kokoomuksen ohjelmassa halutaan varmistaa, että hyvinvointialueilla on käytössä koko lasten ja nuorten terapiatakuun palveluvalikoima. Vihreiden ohjelmassa peräänkuulutetaan laajemman ikärajattoman terapiatakuun käyttöönottoa.
Usealla hyvinvointialueella ollaan kavennettu tai kaventamassa nuorten oikeutta maksuttomaan ehkäisyyn. Puolueista RKP, vasemmistoliitto ja vihreät mainitsevat tavoitteekseen maksuttoman ehkäisyn alle 25-vuotiaille.
Hyvinvoivalla nuorella on mahdollisuus tulla kuulluksi ja vaikuttaa
Kokoomus, RKP, KD, SDP, keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto mainitsevat ohjelmissaan nuorisovaltuustojen roolin vahvistamisen. Esimerkiksi keskusta ajaa suoraa aloiteoikeutta aluevaltuustoille, kun taas vihreät ja vasemmistoliitto haluavat lisätä nuorisovaltuustojen vaikutusmahdollisuuksia.
Nuorisoalan tavoitteena on, että nuorisovaltuustolle annetaan puhe- ja läsnäolo-oikeus kaikkiin kuntien ja hyvinvointialueiden toimielimiin sekä suora aloiteoikeus valtuustoihin. KD ja vihreät nostavat esiin myös lasten ja nuorten demokratiakasvatuksen, jota Nuorisoala pitää tärkeänä osana koulutusjärjestelmää sekä nuorten kasvua ja osallisuutta yhteiskunnassa.
Miten nuorisotyö näkyy ohjelmissa?
Puolueet ovat tarkastelleen nuorisotyötä ohjelmissaan hyvin eri näkökulmista. Kokoomus painottaa kuntien, järjestöjen ja seurakuntien yhteistyötä nuorisotyön vaikuttavuuden turvaamiseksi myös vähenevien resurssien aikana. RKP haluaa tukea vapaaehtoisten palokuntien nuorisotoimintaa, kun taas vihreät nostaa esiin sateenkaarinuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin tukemisen nuorisotyön keinoin. Liike Nytin ja perussuomalaisten ohjelmissa ei oteta kantaa nuorisotyöhön, vaikka nuorisotyö on kuntien lakisääteistä työtä ja kuntien nuorisotoimen käyttökulut vuonna 2023 olivat 278 miljoonaa euroa.
Nuorisotaloista ja -tiloista yhteisöllisyyden rakentamisen välineinä ja turvallisina kohtaamispaikkoina mainitsivat kokoomus, KD ja vihreät. Keskustan mielestä pitkien etäisyyksien kunnissa nuorisopalvelut voitaisiin järjestää vaihtuvilla kohtaamispaikoilla. Keskustan lisäksi myös vasemmistoliitto puhuu ohjelmassaan digitaalisesta nuorisotyöstä. Alan ammattilaisten mielestä nuorisotyöhön liittyy kiinteänä osana yhteisöllisyyden tukeminen ja ryhmässä toimiminen. Digitaaliset palvelut toimivat hyvänä lisänä nuorisotyössä, mutta ne eivät korvaa kasvokkain tehtävää työtä.
Etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta syrjäytymisen ehkäisyn tapana puhuvat RKP, KD, keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto. KD kertoo ohjelmassaan, että nuori voi tarvita apua ja tukea esimerkiksi opiskelu- tai työpaikan löytämisessä, opiskeluvalmiuksien kehittämisessä tai elämänhallinnan parantamisessa. Tässä työssä järjestöillä on heidän mukaansa paljon annettavaa.
INTO ry:n mukaan viimeisen vuoden aikana yt-neuvotteluja on käyty monissa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan organisaatioissa toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Työpajatoiminta on järjestön mukaan vaikeassa tilanteessa ja etsivän nuorisotyön toimintabudjetteihin on tehty kiristyksiä. Samaan aikaan hyvinvointialueiden palvelupuutteet ovat pakottaneet etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ammattilaiset venyttämään ammattialansa rajoja. Etsivää ja muuta nuorisotyötä ei tule käyttää riittämättömien sosiaali- ja terveyspalveluiden korvaajana.
Koulunuorisotyön roolia nostivat ohjelmissaan vasemmistoliitto, vihreät, SDP ja RKP. Nuorisotutkimusseuran tutkimuksesta käy ilmi, että nuorisotyöhön panostaneissa kouluissa oli selvästi vähemmän kiusaamista kuin kouluissa, joissa nuorisotyötä ei ollut tehty lainkaan.
Mihin tästä eli mitä kunta- ja aluevaaliohjelmilla tehdään?
Kuntalaki velvoittaa päivittämään strategian vähintään kerran valtuustokaudessa. Myös hyvinvointialueella on strategia, jossa päätetään hyvinvointialueen toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Usein strategiatyö ajoittuu uuden valtuustokauden alkuun sekä kunnissa että alueilla. Strategiatyö on ennen kaikkea priorisointia – ilman selkeitä valintoja se ei ole varsinainen strategia. Valtuustoryhmien linjauksiin vaikuttavat puolueiden vaaliohjelmat, paikallisyhdistysten tavoitteet ja toisaalta myös yksittäisten valtuutettujen näkemykset.
Paikallisten nuorisoalan toimijoiden, nuorisotyöntekijöiden ja yhdistysaktiivien onkin hyvä tarkistaa oman kuntansa ja alueensa strategian aikataulu ja pohtia, miten he voisivat tuoda asiantuntemustaan mukaan sen valmisteluun. Erilaisia tapoja vaikuttaa on monia: paikalliset toimijat voivat järjestää Nuortenpuolustuskurssin tai kutsua poliitikot vierailulle nuorisotilalle, keskustelemaan järjestön tilanteesta kevätkokoukseen tai osallistumaan vapaaehtoistyöhön nuorten parissa. Kantaa voi ottaa myös paikallislehdessä kirjoittamalla mielipidekirjoituksia, apua voi hakea Nuorisoalan mielipidekirjoituspankista. Vielä on myös hyvin aikaa käydä jututtamassa ehdokkaita kasvotusten vaaliteltoilla tai paneeleissa.
Kirjoittajat:
Vaikuttamistyön päällikkö Petra Pieskä sekä vaikuttamisen asiantuntijat Annika Nevanpää ja Titta Hiltunen
petra.pieska@nuorisoala.fi
