Nuorisoalan kattojärjestö lausui eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle OKM:n hallinonalan valtionavustussäästöjä koskien. Valtionavustusleikkaukset on tehtävä harkitusti koko hallinnonalan avustuksia tarkastellen ja toimintojen yhteiskunnallisen tarpeen perusteella, ei esimerkiksi entisen arpajaislain jakosuhdeprosentin pohjalta. Nuorisotyöhön kohdistuvat lisäleikkaukset on pystyttävä välttämään.
Koko lausuntoon voit tutustua täällä:
Nuorten alle 29-vuotiaiden hyvinvointi on useiden tutkimusten ja selvitysten mukaan laskenut. Jatkuvasti pienenevät ikäluokat ja työkykyisten nuorten määrää vähentävien mielenterveyden häiriöiden voimakas kasvu johtavat koko yhteiskunnan tulevaa hyvinvointia ja vakautta uhkaavaan tilanteeseen. Myös vaikeassa taloustilanteessa voidaan tehdä tämän kehityksen kääntämiseksi rakenteellisia ja toimintatapoihin liittyviä uudistuksia sekä valita leikkausten kohdentaminen toisin.
Leikkausten negatiiviset vaikutukset nuorten arkeen ja tulevaisuuteen olisivat kyselyiden ja arvioiden perusteella merkittäviä
Eri tutkimusten mukaan nuoret kaipaavat aikuisilta enemmän kohtaamista, rinnallakulkemista ja kokonaisvaltaisuutta. 31 prosenttia tekemäämme kyselyyn vastanneista nuorista kertoi, että ilman nuorisotyötä heillä ei olisi enää merkityksellisiä aikuisia elämässään.
Lähes 40 prosenttia kokee, että ilman nuorisotyötä heillä ei olisi enää ryhmää, johon kuulua. Nuorten vastauksista selvisi, että monille heistä nuorisotyön eri muodot ovat mahdollistaneet samanhenkisen kaveripiirin löytämisen, merkityksellisten ihmissuhteiden luomisen ja sosiaalisen verkoston silloinkin, kun koulussa tai kotona on vaikeaa.
Nuorille tukea, palveluita ja harrastusmahdollisuuksia tarjoavat järjestöt ja muut toimijat arvioivat aiemmin keväällä, että nuorisotyöstä leikkaaminen osuisi erityisesti maaseudulla asuviin ja jo valmiiksi heikommassa asemassa oleviin nuoriin. Järjestöjen avustusten leikkaukset aiheuttaisivat toiminnan keskittymistä pääkaupunkiseudulle, sekä toiminnan tarjonnan supistumista erityisesti harvaan asutuilla Itä- ja Pohjois-Suomen alueilla, osallistumisen kustannukset nousisivat ja toiminta siirtyisi enemmän digitaaliseksi.
Onnistuessaan nuorisotyö kääntää nuoren elämän suunnan, joka voi pahimmillaan olla menossa kohti radikalisoitumista, päihteitä tai esimerkiksi rikollisuutta. Nuorten työpajatoiminnalla ja etsivällä nuorisotyöllä on keskeinen rooli niiden nuorten tarvoittamisessa, joiden elämä ei kulje suoraviivaista polkua opintojen kautta töihin.
Vaikka hallitusohjelmassa tunnistetaan harrastamisen merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja halutaan panostaa harrastusten saavutettavuuteen. Kuitenkin nuorisotyön määrärahojen leikkaukset heikentävät harrastuksia tarjoavien järjestöjen toimintaedellytyksiä vähentämällä niiden rahoitusta. Jos nuorisotyöhön kohdistuu rajuja leikkauksia, yhä harvemmalla nuorella on mahdollisuus harrastaa, päästä osaksi yhteisöä ja oppia uusia taitoja.
Vapaaehtoistyön edellytyksistä leikattu euro tarkoittaa jopa kuuden euron leikkausvaikutusta
Nuorisoalalla tehdään vuosittain arviolta 7,4 miljoonaa tuntia vapaaehtoistyötä, johon sijoitettu euro tuottaa tutkitusti kuusinkertaisesti arvoa yhteiskunnalle. Laajemminkin nuorisotyöhön investoidut summat maksavat itsensä SROI-arviointien perusteella nopeasti ja jopa tuplana takaisin.
Kansalaisareenan, Opintokeskus Siviksen ja Kirkkohallituksen vuonna 2018 Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan erityisesti nuoret ovat kiinnostuneita satunnaisesta vapaaehtoistyöstä. Auttaa siis halutaan, mutta silloin kun se itselle sopii tai kiinnostava tehtävä tulee vastaan. Moderni vapaaehtoistyö sopii malliin, jossa nuorisojärjestöjen ja nuorisotyötä tekevien järjestöjen päivittäisestä toiminnasta vastaavat palkatut työntekijät. Rahoituksen vähentyessä palkatun työvoiman määrä laskee, mutta on epätodennäköistä, että vapaaehtoisuus korvaa tätä työtä täysin. Hallitsemattomasti tehdyt leikkaukset nuorisotyöhön ja nuorten järjestötoimintaan voivat tarkoittaa nuorten tekemän ja nuorten parissa tehdyn vapaaehtoistyön pysyvää negatiivista muutosta Suomessa.
Ennaltaehkäisevä työ keventää raskaiden palveluiden järjestämisen taakkaa
Jo pitkään on puhuttu nuorten hyvinvoinnin lisäämisestä ja syrjäytymisen ehkäisystä. Käytännössä rahoitus kuitenkin painottuu usein korjaavaan työhön ja elämänvaiheisiin, jossa syrjäytyminen on jo tapahtunut tai joissa syrjäytymiskehitys on jo pitkällä. Taloudellisesti kestävämpää olisi kuitenkin torjua ongelmia varhaisessa vaiheessa ja tarjota riittävä tuki nuorten kasvuun. Nuorisotyö on monella tapaa kustannustehokas tapa torjua haitallisia elämänkulkuja.
Ennaltaehkäisevä työ mahdollistaa tarttumisen ongelmiin varhaisessa vaiheessa ja kevyemmällä tuella, mikä säästää resursseja raskaammissa palveluissa, kuten mielenterveyspalveluissa tai sosiaalityössä.
Leikkauksia tehdessä on tarkasteltava koko opetus- ja kulttuuriministeriön hallinonalan valtionavustuksia nuorten hyvinvointia priorisoiden
Kansakuntamme menestys riippuu siitä, miten meidän nuorillamme menee, todetaan hallitusohjelmassa. Nuorisotyöhön kohdistuvat lisäleikkaukset on pystyttävä välttämään. Valtionavustusleikkaukset on tehtävä harkitusti ja eri palvelujen yhteiskunnallisen tarpeen perusteella, ei esimerkiksi entisen arpajaislain jakosuhdeprosentin pohjalta. Nuoriin on jo kohdistunut merkittäviä leikkauksia ja kehysriihen päätökset jatkoivat taakan kasaamista nuorten harteille. Nuorisotyöhön ja nuoriin kohdistuvat rajut leikkaukset lisäisivät jo ennestään epäsuhtaista valtiontalouden tasapainottamisen taakanjakoa.
Nuorisoalan painokas viesti on, että hallitusohjelmaan ja kehysriihen päätöksiin sisällytetyt OKM:n hallinnonalan valtionavustusleikkaukset on tehtävä
- vaikutusarvioiden (nuorivaikutusten arviointi) perusteella
- koko hallinnonalan valtionavustuksia tarkastellen
- kerta- tai projektiluonteista toimintaa tarvittaessa vähentämällä ja nuorille suunnatun toiminnan jatkuvuutta vaalien
- varmistamalla ennaltaehkäisevän ja korjaavan nuorisotyön tasapaino
- huomioimalla nuorten hyvinvoinnin edellytysten täyttyminen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Lisätietoja
Anna Munsterhjelm, toiminnanjohtaja
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
anna.munsterhjelm@nuorisoala.fi
040 5879 514
