Eläkeuudistus on askel oikeaan suuntaan ja siinä huomioitiin monia nuorille tärkeitä elementtejä. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on eläkejärjestelmälle elintärkeää.
Neuvottelutuloksesta huomaa, että neuvottelijat ovat monelta osin ottaneet huomioon nuorten ratkaisuehdotuksia. Vaikka nuoret eivät valitettavasti taaskaan olleet mukana neuvottelupöydissä, nuorisojärjestöt ovat tehneet aktiivista vaikuttamistyötä asian tiimoilta ja olleet kuultavana eläkeneuvotteluissa.
Nuorisojärjestöt olisivat kuitenkin toivoneet vielä enemmän rohkeutta ja tulevaisuuteen katsomista. Nuorisoalan omat eläkeratkaisut lähtivät siitä, että järjestelmän kestävyys tulisi turvata kauaskantoisesti ja luottamusta järjestelmään vahvistaen. Suurin pettymys liittyykin neuvotteluissa sovittuun uuteen automaattiseen inflaatiovakauttajaan, jonka tosiasiallinen merkitys jäänee hyvin pieneksi. Nuoret olisivat kaivanneet toimia, joilla olisi turvattu järjestelmän pitkän aikavälin vakaus.
Rahastointia lisätään ja eläkemaksut eivät ainakaan heti nouse
Juuri julkaistu eläkeuudistus huomioi vahvasti nuorten esityksen sukupolvirahastoinnista. Sovun mukaan rahastointia lisätään ja samalla selvitetään sen kehittämistarpeita vuoteen 2026 mennessä muun muassa riittävän rahastoinnin ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden periaatteisiin nojaten.
Nuoret ovat erittäin tyytyväisiä rahastoinnin lisäämiseen. Jatkoselvityksessä tulee kuitenkin vielä täsmentää, että rahastoinnin lisäämisestä tuleva hyöty kohdennetaan tasaisesti eri sukupolville, jotta järjestelmä näyttäytyy vakaana myös tulevaisuuden nuorille.
Eläkemaksujen pitäminen ennallaan on nuorten mielestä ainoa oikea päätös. Silti nykyinen maksutaso turvattiin vain vuoteen 2030 asti. Nuorisojärjestöt olisivat toivoneet pidemmän aikavälin rahoituksellisia ratkaisuja, etenkin, kun muutoin uudistuksen ja koko eläkejärjestelmän aikaperspektiivi on varsin pitkä. Myös Orpon hallituksen eläkeneuvotteluihin antamassa tehtävänannossa peräänkuulutettiin nimenomaan maksutason pitkän aikavälin vakauttamista.
Osakesijoittamisen riskit voivat kaatua nuorten harteille
Eläkesovulla uudistetaan myös eläkerahastoihin kertyneiden varojen sijoittamisen periaatteita. Sijoitustuottojen kasvua haetaan sallimalla jatkossa rahastoille nykyistä suurempi osakepaino. Lisäksi eläkerahastojen tekemien kiinteistösijoitusten velkavipua kasvatetaan. Näkemyksemme mukaan sijoitustuottojen uudistus ei ole niin radikaali kuin mitä julkisuudessa vielä ennen eläkeratkaisun varsinaista julkaisua esitettiin.
Myös nuorisojärjestöt ehdottivat omassa eläkeratkaisussaan sijoitusuudistusta, jossa osakepainoa olisi nostettu 10 prosenttiyksiköllä nykyisestä. Nuoret olivatkin – ja ovat edelleen – valmiita hyväksymään eläkevarojen tuottojen heilunnan lisääntymistä ja riskien maltillista kasvua, jotta kerrytetyillä rahastoilla voitaisiin myös turvata pienenevien ikäluokkien eläkkeitä.
Jos sijoitusuudistuksella saadaan kasvavia tuottoja, nuoret sukupolvet hyötyvät niistä. Toisaalta nuoret kantavat isomman riskin, jos sijoitukset eivät tuotakaan toivotusti.
Nuorille tärkeät eläkekarttumat säilytettiin
Eläkejärjestelmä turvaa jatkossakin ihmisten erilaiset elämäntilanteet eivätkä esimerkiksi opiskeluaika tai työttömyysjakso heikennä tulevaa työeläkettä, mitä nuoret pitävät erittäin tärkeänä päätöksenä.
Näistä karttuviin eläkkeisiin ei eläkeuudistuksessa kosketa, vaikka mediatietojen mukaan ne ovat olleet leikkauslistalla. Kiitämme neuvotteluosapuolia nuorten näkemysten kuulemisesta.
Nämä eläkekarttumat ovat erittäin tärkeitä tasa-arvon ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden sekä koulutustason nostamisen kannalta. Nuorten edessä oleva työelämä näyttää sirpaleiselta, ja siksi onkin hyvä, että eläkejärjestelmä huomioi myös työttömyysjaksot.
Eläkeneuvottelujen suurin pettymys on riittämätön vakauttaja
Neuvotteluissa päätettiin luoda eläkejärjestelmään uusi inflaatiovakauttaja, joka estää eläkkeiden kasvamisen palkkoja kovempaan tahtiin. Historiallisesti tällaisia tilanteita on kuitenkin ollut todella harvoin ja vakauttajan tosiasiallinen merkitys jääneekin pieneksi. Jos vakauttaja aktivoituu keskimäärin kerran parissa vuosikymmenessä, se tuskin tulee turvaamaan eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä.
Nuorisojärjestöillä oli myös oma esitys automaattiseksi vakauttajaksi. Se olisi aktivoitunut eläkemaksun nousu- tai laskupaineen ilmaantuessa. Se johtaisi työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvotteluihin. Jos niissä ei päästäisi sopuun, toteutettaisiin uudistus sekä eläkemaksuun että etuustasoon koskien. Nuorten mallissa olisi siis eräänlainen perälauta, jonka myötä järjestelmän kestävyyden kannalta välttämättömiä päätöksiä ei voitaisi enää lykätä.
Toisaalta on positiivista, että neuvotteluissa uskallettiin ylipäätään tehdä myös jokin nykyisin eläkkeellä oleviin edes teoreettisesti vaikuttava ratkaisu. Kun eläkejärjestelmää vakautetaan, on todella tärkeää, että siihen osallistuvat nuorten sukupolvien lisäksi myös nykyiset eläkeläiset, sillä muuten taakka on nuorille kohtuuton.
Nuorten mielenterveyskriisi uhkaa eläkejärjestelmän kestävyyttä
Neuvotteluissa tehtiin myös kirjaus siitä, että mielenterveysongelmien ehkäisemistä ja hoitoa tulisi selvittää. Nuorilla mielenterveyden haasteet ovat suurin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen.
On yhteiskunnallisesti kestämätöntä, että nuorten mielenterveyden oireiluun tai työkyvyn laskuun ei reagoida ajoissa terveydenhuollossa, koulutuksessa tai työpaikoilla. Kyseessä on inhimillinen tragedia, mutta myös erittäin kallis lasku yhteiskunnalle ja haaste eläkejärjestelmälle. Ongelman tunnistaminen on tärkeää, mutta nuorisojärjestöt haluavat huomauttaa, että aiheesta on jo paljon tietoa. Nyt on aika huolehtia siitä, että mielenterveyspalveluita resursoidaan riittävästi.
Allekirjoittaneet:
Nuorisoala ry
Suomen Lukiolaisten Liitto ry
Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry
Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry
Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf
Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry
Lisätietoja: Titta Hiltunen, vaikuttamisen asiantuntija, Nuorisoala ry, 044 9010 519, titta.hiltunen@nuorisoala.fi
