1. Ennaltaehkäisevät toimet ensin
• Yhteiskuntatakuun tulee sisältää ennen kaikkea syrjäytymistä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.
• Toimiva yhteiskuntatakuu edellyttää, että kaikkien nuorten arjen hallinta sekä opiskelu- ja työkyky ovat kunnossa.
2. Koulutus kriittinen osa yhteiskuntatakuuta
• Koulutustakuu on olennainen osa nuorten yhteiskuntatakuuta. Koulutuksen jokainen nivelvaihe on otettava huomioon.
• Ohjausta, työelämätietoutta ja työelämävalmiuksia on vahvistettava kaikilla koulutusasteilla perusopetuksesta lähtien. Opetussuunnitelman uudistukset ovat tässä keskeisiä.
• Vaihtoehtoiset oppimisympäristöt, tekemällä oppiminen ja oppilaitosten ulkopuolella hankittu osaaminen on tunnustettava ja niitä kehitettävä, jotta erilaiset oppijat saavuttavat työelämässä tarvittavan ammatillisen pätevyyden.
3. Yhden oven periaate mukaan ja pakko pois
• Työnhaun palveluissa käyttöön yhden oven periaate, jonka mukaisesti nuori saa tarvitsemansa tuen ja palvelut yhdeltä taholta.
• TE-toimistoissa on oltava nuorten asioihin erikoistuneita asiantuntijoita.
• Yhteiskuntatakuu ei saa olla uusi pakkohakujärjestelmä. Tarjotuista toimenpiteistä on voitava kieltäytyä ilman sanktioita. Nykyisiä pakkohakuja (AMK-pakkohaku, työttömän pakkohaku työllistämiskursseille tai työpaikkoihin) on tarkasteltava kriittisesti osana yhteiskuntatakuuta.
4. Yhteistyö ratkaisee – yheiskuntatakuusta kansallinen hanke
• Nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan yhteistyöllä, jota on koordinoitava selkeästi.
• Tarvitaan yhteistä tahtotilaa, kansallista hanketta, johon kaikki tahot sitoutuvat.
• Nuorten hyvinvointia edistävät nykyiset hankkeet, kuten nuorten asunnottomuuden ja syrjäytymisen ehkäisyhanke, on kytkettävä nuorten yhteiskuntatakuuseen.
• Monialainen yhteistyö takaa palveluiden toimivuuden, jolloin olemassa olevat resurssit käytetään nykyistä tehokkaammin nuorten hyväksi.
• Kolmannen sektorin toimijat on otettava mukaan yhteiskuntatakuuseen työllistäjinä ja toiminnan järjestäjinä, myös vapaaehtoistoiminnan näkökulmasta.
• Alueellisen tasa-arvon on toteuduttava ja palvelukäytännöt yhdistettävä eri kuntien välillä.
5. Yhdenvertaisuus ja yksilöllisyys huomioon
• Yhteiskuntatakuu soveltuu laajaan joukkoon nuoria. Erilaiset painotukset on tehtävä alle 25-vuotiaiden työttömien nuorten ja alle 30-vuotiaiden vastavalmistuneiden välillä.
• Yhteiskuntatakuun on koskettava yhdenvertaisesti kaikkia nuoria, riippumatta esimerkiksi vammaisuudesta.
• Kuntouttavan toiminnan tärkeys on huomioitava. Kuntoutus- ja työharjoittelukierre on katkaistava ja palveluista eteenpäin ohjaavat yksilölliset jatkopolut löydettävä.
• Tarjotun työn tai harjoittelun tulee vastata nuoren koulutusta ja kiinnostusta.
• Työharjoittelun käytännöt on yhtenäistettävä. Erityishuomio on kiinnitettävä palkattomiin harjoitteluihin.
• Yrittäjyys voi olla yksi ratkaisu esimerkiksi tietyille korkeasti koulutetuille ryhmille. Se ei ole ensisijainen työllistymisväylä yhteiskuntatakuun piirissä oleville nuorille.
• Nuorten mielipide on otettava huomioon yhteiskuntatakuun keskeisen sisällön määrittelyssä. Nuorten on saatava vaikuttaa myös siihen, mitä yhteiskuntatakuu kullekin yksilöllisesti tarkoittaa.
Nuorten roolia vastuullisina toimijoina, ei ainoastaan toimenpiteiden kohteena tai vastaanottavana/valitsevana osapuolena, on vahvistettava.
Tavoitteet on muodostettu Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin kokoamassa työryhmässä, jonka tarkoituksena on ollut muodostaa nuorisojärjestöjen yhteiset näkökulmat nuorten yhteiskuntatakuuseen. Työryhmä on kokoontunut tähän mennessä 5 kertaa ja sen työskentelyyn ovat osallistuneet seuraavien järjestöjen edustajat:
4H
Suomen Lukiolaisten Liitto
Suomen Ylioppilaskuntien Liitto
Erilaiset Oppijat
Nuorten ystävät
AKAVA
Invalidiliitto
Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK
Ammattiin opiskelevat – SAKKI
Nuoren Keskustan Liitto
Kirkon nuorisotyö
Ehkäisevä päihdetyö – EHYT
Valtakunnallinen Työpajayhdistys
Nuorten Keskus
Nuorisoasuntoliitto
Suomen Lasten ja Nuorten Säätiö