“Suomalaisten nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi liittyy vahvasti kouluun, koska koulussa nuoret viettävät ison osan nuoruudestaan”, sanoo kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus Kanuunan verkostopäällikkö Suvi Lappalainen.
Kouluissa tehtävä nuorisotyö on yleistynyt hurjaa vauhtia vuosituhannen vaihteen jälkeen, sillä koulu on paikka, josta nuoret parhaiten tavoittaa. Lähes 73 prosentissa Suomen kouluista tehdään nuorisotyötä.
Mitä kouluissa tehtävään nuorisotyöhön kuuluu ja miksi se on tärkeää? Pyysimme vastauksia kahdelta kouluissa tehtävän nuorisotyön konkarilta: kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus Kanuunan verkostopäällikkönä työskentelevältä Suvi Lappalaiselta ja Tarja Harju-Karhulalta, joka toimii nuorisotyöntekijänä Kokkolassa. Harju-Karhula on toiminut nuorisotyöntekijänä kouluissa noin seitsemän vuotta, minkä lisäksi hän toimii iltaisin Halkokarin nuorisotalolla.
Lappalainen on puolestaan työskennellyt tavalla tai toisella koulussa tehtävän nuorisotyön parissa vuodesta 2012 lähtien, jolloin Kanuunassa aloitettiin koulun ja nuorisotyön yhteistyön kehittämishanke. Kanuunassa kouluissa nuorisotyötä tekevien päätöksellä on sovittu, että terminä käytetään nuorisotyötä kouluissa – ei siis koulunuorisotyötä. Termillä halutaan korostaa, että kyseessä on nuorisotyö, jota tässä tapauksessa vain tehdään kouluissa ja koulukontekstissa.
Lappalaisen mukaan kouluissa tehtävä nuorisotyö tuli perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin samaan aikaan Kanuunan vuosina 2012-2014 toteutetun kehittämishankkeen aikaan. Sen jälkeen nuorisotyö on ollut eri tavoin mukana opetuksenjärjestäjien paikallisessa opetussuunnitelmatyössä.
Mitä nuorisotyöntekijä tekee kouluissa eli mitä työhön konkreettisesti kuuluu?
Tarja Harju-Karhula: Koulunuorisotyöntekijä on läsnä koulun arjessa oppilaita varten. Omaan työhöni kuuluu monenlaisia asioita, sillä työskentelen kahdella isolla yläkoululla osana moniammatillista tiimiä. Koulut ovat erilaisia, joten tekemiset vaihtelevat sen mukaan. Molemmissa kouluissa otan usein aamuisin oppilaat vastaan, toivotan tervetulleeksi kouluun ja sanon hyvät huomenet.
Olen Mannerheimin Lastensuojeluliiton tukioppilasohjaaja ja nuorisotyön kouluttaja, joten yksi työmuotoni on tukioppilastoiminta. Arkeeni kouluilla kuuluu myös luokkien ryhmäyttäminen, oppilaiden kanssa keskusteleminen välitunneilla, teemapäiviin osallistuminen, erilaisten työpajojen pitäminen, kiusaamisen ehkäiseminen sekä joidenkin oppituntien pitäminen yhdessä opinto-ohjaajan kanssa esimerkiksi tunnetaitoihin liittyen. Olen myös mukana vanhempainilloissa ja eri tiimien palavereissa.
Olen koulutukseltani mielenterveyshoitaja ja kouluttautunut lisäksi seksuaalineuvojaksi ja seksuaaliterapeutiksi, joten työhöni kuuluu myös seksuaalikasvatusta. Lähinnä siihen ja itsetuntemuksen tukemiseen liittyen teen myös yksilötyötä oppilaiden kanssa. Koen tärkeäksi, että saan antaa myös tämän osaamiseni kokkolalaisten nuorten hyväksi.
Suvi Lappalainen: Lisäksi nuorisotyöhön kouluissa voi kuulua myös esimerkiksi kerho-, harrastus- ja vapaa-ajan toiminnan ohjaamista, ristiriitatilanteiden ratkomista, joustavaan perusopetukseen osallistumista, mediakasvatusta, nivelvaiheyhteistyötä, yhteisöllistä oppilashuoltoa, valinnaisaineiden suunnittelua ja toteuttamista, leiri- ja retkitoimintaa sekä osallistumista maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen (MAVA).
Paljonko nuoria kouluissa tehtävä nuorisotyö tavoittaa?
Suvi Lappalainen: Suomessa ei ole montakaan yläkoulua, jossa ei tehtäisi nuorisotyötä. Määrä ja laatu kuitenkin vaihtelevat paljon. Joissain kouluissa nuorisotyö osallistuu yksittäisiin tapahtumiin ja osassa kunnista kaikilla yläkouluilla työskentelee kokopäiväisesti oma nuorisotyöntekijä. Miten paljon nuoria tavoitetaan riippuu siis siitä, miten kunnassa ja koulussa nuorisotyötä toteutetaan.
Miksi koulunuorisotyö on tärkeää? Mikä sen tarkoitus on?
Tarja Harju-Karhula: Koulunuorisotyö on tärkeää, koska koulussa tavoitetaan kaikki nuoret. Nuorten pahoinvointi on lisääntynyt ja tullut näkyvämmäksi. Koulun arjessa on hyvä olla useampia luotettavia aikuisia, jotka haluavat aidosti olla nuorten tukena ja valmiina auttamaan heitä tai joskus vain kuuntelijana monenlaisissa asioissa. Kouluissa tehtävä nuorisotyö on ennaltaehkäisevää työtä, ja näen vahvasti sen tukevan yhteisöllisyyttä koulun arjessa.
Suvi Lappalainen: Nuorisotyön on tärkeää olla siellä missä nuoretkin ovat. Suomalaisten nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi liittyy vahvasti kouluun, koska koulussa nuoret viettävät ison osan nuoruudestaan. Nuorisotyö on hyvinvoinnin vahvistaja ja uusi oppimisympäristö. Noin kolme neljäsosaa kunnista uskoo koulussa tehtävän nuorisotyön kasvavan tulevina vuosina. Loput uskovat määrän pysyvän nykytilanteessa. Kanuunan viime maaliskuussa tekemän kartoituksen mukaan yksikään kunnallisista nuorisopalveluista ei uskonut määrän vähenevän. Myös toisella asteella tehtävä nuorisotyö kasvaa ja kiinnostus siihen lisääntyy koko ajan. Tämä on huomattu ja huomioitu myös Kanuunan verkostossa.
Millaisia kokemuksia teillä on koulunuorisotyöstä?
Tarja Harju-Karhula: Minulla ja kollegoillani on hyviä kokemuksia kouluissa tehtävästä nuorisotyöstä. Ainakin Kokkolassa olemme saaneet paletin toimimaan: meillä on esimiesten sekä koulujen rehtoreiden ja henkilökunnan tuki tekemällemme työlle.
Suvi Lappalainen: Nuorisotyötä koulussa on arvioitu kunnissa nuorisotyössä, perusopetuksessa ja moniammatillisissa ryhmissä, ja arvioinnit vahvistavat työn tärkeyttä. Haasteet liittyvät useimmiten resursseihin. Nuorisotyölle koulussa on tärkeää yhteys nuorisopalveluihin ja nuorten vapaa-aikaan. Koulussa tehtävä nuorisotyö ei saa oleellisesti vähentää nuorisotyötä nuorten vapaa-ajalla.
Miten olette päätyneet aloittamaan nuorisotyön kouluissa tai edistämään sen tekemistä?
Tarja Harju-Karhula: Minun muistini mukaan Kokkolan nuorisopalvelut aloitti nuorisopalveluiden perussuunnitelman (NUPS) tekemisen, ja sitä kautta alettiin miettiä, mitä nuorisotyö Kokkolassa tulee olemaan. Yksi asioista oli koulunuorisotyö.
Suvi Lappalainen: Kanuunassa nähtiin koulun ja nuorisotyön yhteistyön kehittämishanke 2012-2014 tärkeänä, koska kunnalliset nuorisopalvelut tekivät jo yhteistyötä koulujen kanssa lähes kaikissa kunnissa. Perusopetus ja nuorisotyö sijoittuvat kunnissa usein hallinnollisesti lähelle toisiaan ja yhteistyö on luontevaa.
Vuodesta 2012 lähtien Kanuunan Nuorisotyö koulussa –verkoston verkostotapaamiset ja Nuorisotyö koulussa –seminaarit ovat tuottaneet yli tuhat koulutuspäivää. Kun tämä koulussa tehtävän nuorisotyön asiantuntijaverkosto kokoontui viimeksi lokakuussa Kotkassa, mukana oli 56 osallistujaa. Nuorisotyö koulussa -verkosto on suosittu, työ koetaan tärkeäksi.
Millaista nuorten kanssa koulussa työskenteleminen on ja eroaako se muusta nuorisotyöstä jollain tavalla?
Tarja Harju-Karhula: Joskus koulussa huomaan nuoren käytöksessä ja puheissa hälyttäviä piirteitä, jolloin vien asian heti eteenpäin. Koulussa työskenteleminen on tiimityötä ja yhteistyön tekeminen eri ammattikuntien kanssa on todella hienoa. Yhteistyötä tehdessä oppii itse uusia näkökulmia asioihin ja myös nuoret näkevät, että koulun aikuiset tekevät parhaansa heidän eteen. Luottamus jokaisen ammattitaitoon ja osaamiseen on molemminpuoleista.
Olen aika omalaatuinen tyyppi: saatan esimerkiksi kävellä jouluvalot kaulassa käytävillä ja laulaa joululauluja. Alkuhämmennyksen jälkeen osa nuorista saattaa jopa intoutua mukaan! Teen työtä omalla persoonallani niin koulussa kuin nuorisotalolla. Nuorten kanssa työskenteleminen on mahtavaa, omasta mielestäni teen töitä suurella sydämellä.