Nuorten demokratiakasvatusta tukeva Nuorten vaalikone on avattu käyttäjille maanantaina 17.3. Vertailimme ehdokkaiden vastauksia eduskuntapuolueittain: nuorten työllisyyspalveluiden priorisoinnista oltiin samaa mieltä, mutta maksuton ehkäisy jakoi puolueet.
Kaikkien eduskuntapuolueiden ehdokkaat suhtautuivat keskimäärin neutraalisti tai myönteisesti äänestysikärajan laskemiseen 16 ikävuoteen. Myönteisimmin ikärajan laskuun suhtautui vasemmistoliitto, liike nyt ja vihreät. Mielekkään maksuttoman harrastuksen takaaminen alle 29-vuotiaille sai neutraalin tai myönteisen kannan kaikilta muilta, paitsi perussuomalaisilta. Tiedot löytyvät Nuorten vaalikoneesta, joka on juuri avattu yleisölle.
“On hienoa, että ehdokkaat tukevat nuorten demokratiakasvatusta vastaamalla Nuorten vaalikoneeseen. Vaikka toistaiseksi vasta noin 5300 ehdokasta on vastannut koneeseen, toivon, että myös muut ehdokkaat suhtautuvat näinkin myönteisesti nuorille tärkeisiin teemoihin”, pohtii Nuorten vaalikoneen projektipäällikkö Silja Porkkala. Ehdokkaat voivat vastata Nuorten vaalikoneeseen 20.3. asti.
Ehdokkaat yksimielisiä: jos tarve vaatii, nuorten työllisyyspalvelut tulevat ensin
Nuorisotyöttömyys on ollut kasvussa vuodesta 2022 lähtien. Talouden taantumissa nuorten työllisyys heikkenee muun väestön työllisyyttä nopeammin sekä syvemmin ja talouden elpyessä heidän työllisyystilanteen paraneminen on muita väestöryhmiä hitaampaa. Suomessa oli loppuvuodesta 2024 noin 71 600 työtöntä alle 30-vuotiasta.
Kysyimme ehdokkailta, olisivatko he valmiita priorisoimaan nuorten aikuisten työllistymistä tukevat palvelut tarvittaessa muiden väestöryhmien edelle. Kaikkien eduskuntapuolueiden ehdokkaat suhtautuvat nuorten aikuisten työllisyyspalveluihin myönteisesti. Varovaisemman myönteisen kannan ottivat liike nytin, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja RKP:n ehdokkaat. Selkeästi myönteinen kanta löytyi puolestaan vasemmistoliiton, vihreiden, kokoomuksen, keskustan ja SDP:n ehdokkailta.
Enemmistö ehdokkaista valitsisi kouluväkivaltaan puuttumiseen poliisin
Viikoittaista kiusaamista kokeneiden määrä on kasvussa. Kohteeksi joutuu muita useammin lapsi tai nuori, joka kuuluu sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön tai on ulkomaalaistaustainen. Fyysisen uhan kokemukset olivat yleisimpiä 8. ja 9. luokan pojilla. Orpon hallitus on viime syksyn budjettiriihessä päättänyt vahvistaa koulupoliisitoimintaa.
Kysyimme ehdokkailta, tulisiko kouluväkivaltaan puuttua mieluummin poliisin, kuin sosiaalipalveluiden avulla. Sosiaalipalveluita priorisoisivat vasemmistoliiton ja vihreiden ehdokkaat. Neutraalin kannan ottivat puolestaan RKP:n ja SDP:n ehdokkaat. Muiden puolueiden ehdokkaat sen sijaan valitsisivat ensisijaisesti poliisin kouluväkivaltaan puuttumisessa.
Sateenkaarinuorten syrjinnän ehkäisyyn kaivataan lisää toimia
Aktiivinen syrjinnän ehkäisy ja yhdenvertaisuuden sekä tasa-arvon edistäminen on viranomaisten lakiin kirjattu velvollisuus. Tästä huolimatta oikeusministeriön mukaan syrjintä on Suomessa yhä merkittävä ongelma ja syrjintä on lisääntynyt 2020-luvulla. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluviin lapsiin ja nuoriin kohdistuu kielteisiä asenteita ja syrjintää, mikä altistaa heidät muun muassa mielenterveyden oireilulle sekä henkiselle ja fyysiselle väkivallalle.
Kysyimme ehdokkailta, tulisiko heidän kunnissa tehdä enemmän toimia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten syrjinnän ehkäisemiseksi. Kaikissa eduskuntapuolueissa ehdokkaat suhtautuvat lisätoimiin keskimäärin neutraalisti tai myönteisesti. Kaikkein myönteisimmän kannan ovat ottaneet vihreiden ja vasemmistoliiton ehdokkaat kun taas neutraalisti asiaan suhtautuvat kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset.
Maksuttomalle ehkäisylle lähes yksimielinen kannatus
Suomessa on viime vuosina kokeiltu maksutonta ehkäisyä alle 25-nuorille useilla hyvinvointialueilla. Kokeiluun kuului erilaisten maksuttomien ehkäisyvälineiden lisäksi myös ehkäisy- ja hedelmällisyysneuvontaa sekä seksuaalikasvatusta. Nyt monet hyvinvointialueet harkitsevat säästösyistä maksuttoman ehkäisyn rajaamista.
Kysyimme ehdokkailta, tulisiko kaikkien alle 25-vuotiaiden olla oikeutettuja maksuttomaan ehkäisyyn hyvinvointialueilla ja Helsingissä. Varauksella maksuttoman ehkäisyn tarjoamiseen suhtautuvat perussuomalaisten ehdokkaat ja neutraalin kannan ottivat kristillisdemokraattien ehdokkaat. Kaikista myönteisimmin suhtautuvat puolestaan vihreiden ja vasemmistoliiton ehdokkaat.
Mikä Nuorten vaalikone?
Nuorisoalan Nuorten vaalikone on julkaistu ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja tämän kevään kunta- ja aluevaalikoneet jatkavat tätä perinnettä. Vaalikoneilla on tutkitusti vaikutusta juuri nuorten äänestäjien äänestyspäätösten tekemiseen.
Nuorten vaalikoneen tarkoituksena on nostaa esille nuorille tärkeitä kysymyksiä kunta- ja aluevaaleissa sekä tarjota lisätietoa vaaleista ja niissä käsiteltävistä kysymyksistä äänestyspäätösten tekemisen tueksi. Nuorten vaalikone toimii myös demokratiakasvatuksen työkaluna muun muassa kouluissa ja oppilaitoksissa. Vaalikoneen avulla niin äänestysikäiset kuin alaikäiset nuoret voivat perehtyä ehdokkaisiin, vaaleihin ja äänestämiseen.
Löydät Nuorten vaalikoneen osoitteesta nuortenvaalikone.fi.
Tämän kevään kunta- ja aluevaalikoneissa jatketaan keväällä 2024 aloitettua yhteistyötä OpenVAA -hankkeen kanssa. OpenVAA kehittää avoimen lähdekoodin avointa vaalikonealustaa. Nuorten vaalikonetta rahoittaa keväällä 2025 Sitra.
Ehdokkaat voivat vastata Nuorten vaalikoneeseen vielä 20.3. saakka. Ehdokas: jos et ole saanut linkkiä Nuorten vaalikoneeseen, kysythän sitä omalta puolueeltasi. Vaalikoneväittämiä koskevissa kysymyksissä voit ottaa yhteyttä osoitteeseen vaalikone@nuorisoala.fi.
Lisätietoja:
Silja Porkkala
Projektipäällikkö
silja.porkkala@nuorisoala.fi
