Nuorten äänestysaktiivisuus kasvoi kevään eduskuntavaaleissa verrattuna vuoden 2015 vaaleihin. Kaikkein eniten nousi 18-24-vuotiaiden nuorten äänestysprosentti: peräti 8,2 prosenttiyksikköä. Kehitys heijastelee maaliskuussa julkaistua Nuorisobarometria, jonka mukaan 61 prosenttia nuorista kertoo olevansa vähintään jonkin verran kiinnostuneita politiikasta. Kiinnostuksen määrä on korkeimmillaan 20 vuoteen.
Koko maan äänestysprosentti kasvoi, mutta nuorten osalta nousu on kovempaa kuin koko väestöllä yhteensä. Suomessa asuvien äänioikeutettujen äänestysprosentti oli 72,1 eli kaksi prosenttiyksikköä edellisiä eduskuntavaaleja suurempi. Nuorten ikäluokkien kohdalla nousu oli vähintään 4,9 prosenttia. Ennakkoäänestäminen kasvatti suosiotaan myös nuorten keskuudessa, vaikka enemmistö käytti ääntään varsinaisena vaalipäivänä.
Äänestysprosentin muutokset eduskuntavaaleissa
|
|
2019 |
2015 |
||
Koko väestö |
71 % |
69 % |
||
18-24-vuotiaat |
55 % |
47 % |
||
25-34-vuotiaat |
63 % |
58 % |
Vuoden 2019 tiedot perustuvat äänestysalueisiin, joissa on käytössä sähköinen äänioikeusrekisteri.
Nuoret äänestävät silti merkittävästi vähemmän kuin muut ikäluokat. Juuri täysi-ikäistyneiden, 18-19-vuotiaiden, nuorten äänestysprosentti (56,3 %) oli korkeammalla tasolla kuin 20-24-vuotiaiden (54,8 %). Kaikista ikäryhmistä korkein äänestysprosentti oli 71-vuotiailla, joista 82,5 prosenttia äänesti.
Tilastojen valossa nuorten äänestysaktiivisuuteen vaikuttavat esimerkiksi koulutustaso, maahanmuuttajatausta ja sukupuoli. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista nuorista jopa 89 prosenttia äänesti näissä vaaleissa. Ulkomaalaistaustaisista nuorista keskimäärin vain 31,8 prosenttia äänesti, mikä jää reilusti nuorten keskiarvosta. 18-24-vuotiaiden naisten äänestysprosentti oli yli 10 prosenttiyksikköä samanikäisten miesten vastaavaa suurempi.
Eriytymiskehityksen syihin puututtava valtakunnallisella demokratiaohjelmalla
Nuorisoalan kattojärjestö Allianssi on esittänyt, että eriytymiskehityksen katkaisemiseksi tulee laatia hallinnonalat ylittävä demokratiaohjelma, jossa määritellään tarvittavat toimenpiteet nuorten yhteiskunnallisen eriarvoistumiskehityksen katkaisemiseksi.
Ohjelmassa tulisi esittää ratkaisuja erityisesti demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen lisäämiseksi, osallistumisen esteiden kartoittamiseksi ja poistamiseksi sekä panostaa kansalaisjärjestöjen, oppilaitosten, poliittisten puolueiden ja nuorisojärjestöjen yhteiseen, sektorirajat ylittävään demokratiatyöhön.
Nuorten osallistumisen esteiden purkamiseksi äänestysikärajaa ja kansalaisaloitteen allekirjoittamisen ikärajaa on arvioitava, äänestyspaikkojen määrää ja sijaintia muutettava sekä digitaalisia teknologioita hyödynnettävä demokratian vahvistamisessa.
Lisätietoja: Virva Viljanen, nuorten osallisuuden asiantuntija (virva.viljanen@alli.fi, p. 050 3020 598)
Lähde: Eduskuntavaalit 2019, katsaus äänestämiseen eduskuntavaaleissa, Tilastokeskus