Pääosa nuorista Suomessa voi hyvin, mutta pienellä osalla on isoja ongelmia, jotka näyttäytyvät esimerkiksi väkivaltaisuutena. Viime päivinä julkisuudessa on keskusteltu erityisesti pääkaupunkiseudun osalta nuorisoryhmien äärikäytöksestä. Ilmiöön tulee vastata ennen muuta ennaltaehkäisevin toimin. Se on nuorten kannalta inhimillisintä ja yhteiskunnan kannalta tehokkainta sekä tuottavinta.
Ennaltaehkäisyn keinoja on paljon. Keskeistä on, että nuorisotyön edellytykset turvataan. Korona-kriisi on myös peruste niiden vahvistamiseen.
– Ennaltaehkäisy on kolikko, jolla on kaksi arvokasta puolta: samalla saadaan aikaiseksi inhimillistä ja yhteiskunnallista hyvinvointia sekä vältetään ongelmien korjaamisen kustannuksia. Pitkällä aikavälillä yhteiskunnan kannalta kyse on tulevista työntekijöistä tai vaikka yrittäjistä, jotka maksavat veroja ja tekevät hyvää työtä yhteiseksi hyödyksi, Allianssin toiminnanjohtaja Ilmari Nalbantoglu toteaa.
Sisäministeri Maria Ohisalo arvioi YLE:lle 11.11., että nuorten ongelmien kärjistymisen syinä ovat kaksi erityistä tekijää. Kärjistymiseen vaikuttaa tänä vuonna eletty poikkeuksellinen korona-aika. Lisäksi taustalla on huono-osaisuuteen ja eriarvoisuuteen liittyviä seikkoja.
– Ministeri Ohisalon analyysi vaikuttaa osuvalta. Näihin syihin voidaan vastata vain laaja-alaisilla toimilla – mitään hopealuotia korona-ongelmiin tai eriarvoistumiseen ei ole, Nalbantoglu sanoo.
Laaja-alainen ennaltaehkäisy on tärkeää – koonti toimista
Nuorisotyön arvo on valtava. Nuorisotyöllä voidaan tutkimusten mukaan ehkäistä syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Esimerkiksi Syrjäytymisen lasku -tutkimus osoittaa, että nuorisotyö edistää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten siirtymistä työhön ja koulutukseen sekä ehkäisee syrjäytymistä. Kohdennetut toimet vahvistavat julkista taloutta tulonsiirtojen vähenemisen ja verojen lisääntymisen myötä. Erityisesti tutkimuksessa tarkasteltiin työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön merkitystä – ja niiden merkitys todettiin suureksi. Nuorisotyö on kivijalka, jonka lisäksi voidaan rakentaa muita nuorten syrjäytymisen ehkäisyn ja hyvinvoinnin edistämisen toimia.
→ Nuorisotyön edellytyksiä erityisesti korona-aikana tulee vahvistaa.
Moniammatillinen yhteistyö on tärkeää, jotta nuorten tukemisessa huomioidaan elämän eri puolet ja ongelmia voidaan luodata monella eri tutkalla. Isoimpien ongelmien ehkäisyn kannalta hyvä esimerkki moniammatillisesta yhteistyöstä on Ankkuritoiminta, eli yhteistoiminta poliisin sekä nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimien välillä.
→ Kuntien ja valtion tulee vahvistaa moniammatillista yhteistyötä.
Nuorten ohjaamot ovat paikkoja, joista saa apua työhön, koulutukseen ja arkeen liittyvissä asioissa. Nuorten palveluiden vaikuttavuutta koskevat tutkimukset osoittavat, että palvelut onnistuvat hyvin silloin, kun ne tavoittavat nuoret mahdollisimman tehokkaasti, ovat räätälöityjä ja jatkuvia sekä moniammatillisia. Ohjaamot monialaisena ja nuorilähtöisenä toimintamallina vastaavat juuri näihin tarpeisiin.
→ Ohjaamot tulee vakinaistaa ja niiden resurssit turvata.
Harrastamisen mahdollisuudet tarkoittavat yhteisöjä myös niille nuorille, jotka muuten tuntisivat itsensä ulkopuolisiksi. Harrastamisen tulisi olla mahdollista ja kiinnostavaa kaikille nuorille. Tätä kohden mennään suomalaisessa harrastamisen mallissa, jonka rakenteesta hallitus on jo päättänyt ja jota seuraavaksi aletaan toteuttaa erityisesti kunnissa.
→ Kuntien tulee toteuttaa harrastamisen mallia: nimetä harrastuskoordinaattori, tarjota vapaa-ajan tiloja maksuttomasti tai huokeasti nuorten ja nuorisojärjestöjen käyttöön sekä tukea järjestöjen tarjoamaa harrastustoimintaa.
Mielenterveystyössä erityisesti matalan kynnyksen palvelut ovat tärkeitä. Eri tutkimusten mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Mielenterveyden häiriöt ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Asiantuntijoiden mukaan myös viime päivinä julkisuuteen tulleissa pääkaupunkiseudun väkivaltatapauksissa taustalla usein on mielenterveysongelmia.
→ Tavoitteena tulee olla, että mielenterveyden ongelmien vuoksi apua hakeva nuori pääsee palvelujen piiriin viikon kuluessa yhteydenotosta.
→ Nuorten tarvitsemat tukipalvelut tulee järjestää yhden luukun periaatteella. Digitalisaation tuomat mahdollisuudet tulee tunnistaa ja hyödyntää.
Äärikäytös on yksi oire eriarvoistumisesta. Tätä voidaan purkaa ylipäätään yhdenvertaisuutta ja syrjäytymisen ehkäisyä tukevalla yhteiskuntapolitiikalla.
→ Lapsi- ja nuorivaikutukset tulee arvioida kuntien ja valtion päätöksenteossa.
→ Perheitä tulee tukea tarpeen mukaan kasvatuksessa läpi lapsuuden ja nuoruuden.
→ Kuntien tulee tehdä nuorten syrjäytymiseen puuttuva ohjelma tai huomioida nuorten syrjäytymisen ehkäisy kunnan strategiassa.
→ Oppimisen ongelmiin tulee tarjota oppilaitoksissa tukea matalalla kynnyksellä. Tämä edellyttää riittävästi opinto-ohjaajia, uraohjaajia, kuraattoreja ja opintopsykologeja.
→ Erityisesti vähemmistöihin kuuluvia nuoria tulisi tukea osallistumaan vaikuttamiseen.
Edellä esitettyjen toimien perustana on riittävät resurssit nuorisotyölle. Näiden toimintojen kehittäminen ja jatkuvuus edellyttää, että nuorisoalan rahoitus turvataan pitkäjänteisesti. Nyt rahoitus perustuu rahapelitoiminnan tuottoihin ja on vaakalaudalla. Nykyisessä rahoitusmallissa on kytketty keinotekoisesti yhteen kaksi toisiinsa juurikaan liittymätöntä asiaa: rahapelaaminen ja nuorisotyö. Lisäksi rahapelitoiminnan tuotot tulevat nykynäkymän mukaan olemaan vähäisiä tilanteessa, jossa nuorisotoimialan yhteiskunnallinen merkitys ei laske.
→ Pitkäjänteisen toimialan rahoituksen turvaamiseksi yksi olennainen toimi on rahoituksen katteen siirtäminen rahapelitoiminnan katteesta valtion yleiseen budjettiin.
Lisätiedot:
Va. toiminnanjohtaja Ilmari Nalbantoglu, p. 050 574 1112