Nuorten asema turvattava Lissabonin strategian kansallisessa uudistusohjelmassa
Lissabonin strategian väliarvio totesi, että kilpailukyvyn ja kasvun tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2010 mennessä on jäsenvaltioiden ryhdyttävä konkreettisiin toimiin. (Vuonna 2000 laaditulla Lissabonin strategialla Euroopan unioni on pyrkinyt maailman dynaamisimmaksi ja kilpailukykyisimmäksi tietoon perustuvaksi talousalueeksi vuoteen 2010 mennessä. )
Suomen hallitus on velvoitettu Eurooppa- neuvoston päätöksellä tuottamaan kansallisen uudistusohjelman Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamisen tehostamiseksi. Ohjelmassa on määriteltävä konkreettiset toimenpiteet, jotka on tarkoitus toteuttaa (tai jotka on jo toteutettu) kasvun ja mm. työllisyyden tukemiseksi kansallisella tasolla. Tässä yhteydessä kunkin jäsenvaltion on painotettava erityisesti sille luonteenomaisia haasteita. Uudistusohjelmat muotoillaan yhteisten talouden elvyttämiseksi luotujen suuntaviivojen mukaan ja ohjelma on voimassa kolme vuotta.
Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi haluaa muistuttaa kansallista ohjelmaa valmistelevaa työryhmää ja Suomen hallitusta korostamaan toimintaohjelmassa nuorten asemaa Euroopan tulevaisuuden avaintekijöinä. Toimintaohjelma tulee luoda eurooppalaisen nuorisosopimuksen (European Youth Pact) hengessä, erityisesti seuraavia osa-alueita painottaen:
1. Nuorten kuuleminen ja osallistaminen toimintaohjelman valmisteluun ja sen toteutumisen seurantaan
2. Nuorisotyöttömyyden puolittaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen
3. Vaihtoehtoisten työelämään oppimismenetelmien turvaaminen ja non-formaalin oppimisen merkityksen tunnustaminen
4. EU-hankerahoitus mahdolliseksi myös pienille järjestöille
5. Nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen
6. Tehokas poikkisektoraalinen yhteistyö nuorisoasioissa kaikilla tasoilla
7. Nuorisojärjestöjen ja kuntien välisen yhteistyön tehostaminen. Nuorten osallistumisen turvaaminen paikalliseen päätöksentekoon
Täystyöllisyys kasvun avain
Allianssi haluaa korostaa, että nuorten onnistunut siirtymävaihe koulutuksesta työelämään on avain, jolla Lissabonin strategian tavoitteet voidaan saavuttaa. Liian moni nuori ei hanki ammatillista pätevyyttä peruskoulun jälkeen. Työttömyys on suurin nuoria koskeva ongelma. Etenkin pitkäaikaistyöttömyydellä on vakavia seurauksia koko loppuelämälle. Kouluihin tarvitaan lisää ammatinvalinnanohjausta, jotta siirtyminen työelämään helpottuisi. Myös nuorten yrittäjyyttä on tuettava.
Työpajatoiminta on osoittautunut tehokkaaksi välineeksi nuorten työttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi on ryhdyttävä toimiin nuorten työpajatoiminnan edelleen kehittämiseksi ja resurssien lisäämiseksi. Resurssoinnit on ohjattava muualta kuin nuorisotyön määrärahoista.
Syrjäytymisen ehkäisy ja yhteiskuntatakuu
Nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen on turvattava. Jokaiselle työttömälle nuorelle on turvattava koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta. Nuorelle tarjottavan toiminnan tulee edistää työllistymistä ja on kestoltaan riittävä. Lisäksi koulutustarjonnan on oltava nuorten itsensä kannalta mielekästä. Oppisopimusjärjestelmä on hyväksi mutta vähänkäytetyksi väyläksi nuorten työllistämiseen. Sitä pitää vielä kehittää ja markkinoida.
Meillä ei ole varaa päästää yhtäkään nuorta tippumaan toimettomuuden kehään. Nuorten osallisuushankkeita tulee tukea. Tavoitteena on ehkäistä nuorten syrjäytyminen erityisesti perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheessa. Non-formaalin oppimisen tunnustaminen ja kansalaisoppimisen arvostaminen myös työelämässä antavat nuorille kannustimia itsensä kehittämiseen myös silloin kun koulutusväylä ei ole jostain syystä avautunut.
Nuorten työllistymistä edistäviä palveluita ja tukimuotoja on kehitettävä niin, että niissä huomioidaan entistä paremmin myös maahanmuuttajanuoret ja heidän erityistarpeensa. Maahanmuuttajanuorten kielikoulutuksen painopistettä siirretään lähemmän käytännön elämää.
EU- hankerahoitus mahdolliseksi myös pienille järjestöille
EU tarjoaa monia mahdollisuuksia nuorille ja nuorisojärjestöille hakea rahoitusta mm. osallistumista tukeville hankkeille. Yleensä EU-hankkeet ovat pienille yhdistyksille ”liian suuria paloja haukattavaksi”. Yhdistyksillä ei ole riittäviä henkilö- ja talousresursseja eikä ehkä osaamistakaan hankkeiden hakemiseen ja niiden läpivientiin.
Seuraavalla ohjelmakaudella pitäisi turvata myös pienten ja paikallisten toimijoiden mahdollisuudet osallistua EU-hankemaailmaan, on mahdollisuus sitten välittäjäorganisaatiohanke tai joku muu. Muun muassa välittäjäorganisaatiotoiminta on ESR-hankemaailmassa sellainen toimintamalli, jossa paikalliset, melko pienetkin yhdistykset pystyvät lähtemään mukaan hanketoimintaan ja tätä myöten kehittämään uusia toimintamalleja. Kolmannen sektorin tehtävä nuorten osallistumisen mahdollistajana saisi näin uusia ulottuvuuksia.
Osallistumismahdollisuudet merkitsevät vastuuta omasta elämästä
Allianssi muistuttaa, että Lissabonin strategian tavoitteisiin pääsemisessä tarvitaan nuorten tuki. On toivottavaa, että sopimuksen avulla saadaan sekä Euroopan tasolla että kansallisella tasolla tehtyä perustus paremmalle kumppanuudelle nuorten ja päätöksentekijöiden välille. Aito ja jatkuva nuorten ja nuorisojärjestöjen mukaan ottaminen päätöksentekoon varmistaa sen, että nuorten todelliset tarpeet tulevat huomioiduiksi ja että nuoret tuntevat Lissabonin prosessin omakseen.
Nuoria ei tule nähdä ongelmana vaan voimavarana. Nuorisoalan järjestöjä tulee vastedes konsultoida Lissabonin strategian tavoitteiden täytäntöönpanossa myös kansallisella tasolla. Nuorisoasiat ovat jakautuneet useille eri hallinnonaloille ja sektorien välinen yhteistyö on Lissabonin strategian toteutumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.