Nuorten elinoloja kuvaavissa tilastoissa on selkeästi havaittavissa, että yhteiskunnalliset panostukset nuorten elinolojen parantamiseen ja nuorten kansalaistoiminnan edellytysten turvaamiseen ovat tuottaneet tulosta. Nuorisotyöttömyys on laskenut, mutta on silti yhä yli kaksinkertainen aikuisväestön työttömyyteen verrattuna. Nuorten asunnottomuus on vähentynyt. Nuorten päihteiden käyttö on laskusuunnassa. Nuorten äänestysaktiivisuuden lasku on pysähtynyt.
Huolestuttava piirre sen sijaan on se, että ongelmat kasaantuvat niille nuorille, joilla ongelmia on ollut ennestäänkin. Suomessa on selkeästi havaittavissa nuorten ikäryhmissäkin tapahtuva kahtiajakautuminen ja moniongelmaisten nuorten elämän vaikeutuminen. On anteeksiantamatonta, että hyvinvointiyhteiskunnastamme löytyy tällainen häpeätahra.
Syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat kohdennettua ja yksilöllistä ohjausta. Keinot ja välineet on olemassa, kyse on panostuksesta ja poliittisesta tahdosta. Nuoret tarvitsevat nuorisopolitiikkaa, jota tehdään valtiollisella ja kunnallisella tasolla. Nuoret tarvitsevat päättäjiä, jotka välittävät nuorista ja haluavat parantaa nuorten asemaa.
Kunnissa ja järjestöissä tehtävä nuorisotyö on monimuotoista ja tehokasta ongelmien ennaltaehkäisyä. Nuorisotyön kautta nuoret keräävät elämässä menestymiseen välttämätöntä sosiaalista pääomaa.
Uuden nuorisolain mukaan kuntien on järjestettävä nuorten kuuleminen heitä koskevissa päätöksissä. ”Tämä on tuhannen taalan paikka kunnille,” toteaa Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin puheenjohtaja Ossi Heinänen. ”On havaittu, että niissä kunnissa joissa nuoret on otettu tosissaan mukaan päätöksentekoon nuoriso vaikuttaa ja äänestää aktiivisemmin. Näissä kunnissa nuoret myös voivat paremmin. Kuntien on syytä tosissaan panostaa nuorten kuulemiseen.”
lisätietoja:
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi on koonnut nuorten asemaa Suomessa kuvaavaa aineistoa ”Nuorista Suomessa” -julkaisuksi jota voi tilata Allianssista tai lukea Internetissä