Koronarajoituksilla on ollut selkeä vaikutus nuorten hyvinvointiin. Tämä selviää Allianssin ja MTV Uutisten tammi-helmikuun vaihteessa 13-30-vuotiaille nuorille tekemässä kyselyssä.
87 % vastaajista kertoi, että koronatilanne on aiheuttanut kielteisiä tunteita. Näistä tunteista tärkeimmiksi nousivat ahdistus, huolestuneisuus ja yksinäisyys. Tulokset toistavat aiemmin tehtyjen kyselyjen ja tutkimusten tuttua linjaa.
“Kun halutaan suojella ikääntynyttä väestöä vakavalta koronavirukselta, niin nuoret ottavat pitkäaikaisia hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä kontolleen”, toteaa Allianssin vaikuttamisen asiantuntija Katja Asikainen.
“Nuoruutta on vaikeaa elää etänä. Nuorten elämässä sosiaalisilla kontakteilla on muihin väestöryhmiin verrattuna suurempi merkitys. Esimerkiksi monet merkittävät ystävyyssuhteet ja verkostot solmitaan toisella asteella, korkeakouluopinnoissa tai harrastustoiminnan parissa. Näitä suhteita ei pääse samalla tavalla muodostumaan pitkien etäopiskelujaksojen tai harrastustoiminnan taukojen aikana”, jatkaa Asikainen.
75 % vastaajista kertoo, että koronarajoitukset ovat heikentäneet henkistä hyvinvointia jonkin verran tai merkittävästi.
“Meidän täytyy varautua siihen, että korona-ajan nuorten hyvinvointia täytyy tukea vielä vuosien ellei vuosikymmenien ajan. Tarvitsemme ennaltaehkäisevää nuorisotyötä, jota tehdään esimerkiksi kouluissa ja harrastuksissa, että on joku aikuinen siinä lähellä, joka kuuntelee ja tukee. Ja sitten tarvitaan sitä korjaavaa nuorisotyötä, joka tukee vaikeassa tilanteessa olevia nuoria, esimerkiksi etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa”, kertoo vaikuttamisen asiantuntija Katja Asikainen.
Harrastustoiminnalla on merkittävä rooli nuorten hyvinvoinnissa
63 % kyselyn vastaajista kertoo, että omaa harrastustoimintaa on rajoitettu. Yli puolet vastaajista pitää rajoitustoimia kuitenkin tarpeellisina koronatilanteessa. Kouluarvosanaksi koronakriisin hoitamisesta Suomen hallitus ja muut viranomaiset saavat nuorilta 7,3.
“Nyt koko Suomi on varmasti yhtä mieltä siitä, että nuorten harrastustoiminnalla on selkeä yhteys nuorten hyvinvointiin. Ei toisteta 90-luvun laman virheitä ja leikata nuorisotyöstä. Niin nuorisotyö kunnissa, seurakunnissa kuin nuorisoalan järjestöissäkin tarvitsee jatkossa entistä vakaamman rahoituksen voidakseen tehdä tärkeää työtään, kommentoi vaikuttamisen asiantuntija Eero Löytömäki.
39 % kyselyyn vastanneista nuorista koki, ettei ole saanut riittävästi tukea korona-aikana. Avoimissa vastauksissa nuoret kertoivat elämänpiirin supistuneen vain oman kodin sisälle, opiskelujen tapahtuvan etänä ja harrastusten loppuneen.
“Tulevissa kuntavaaleissa ratkaistaan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kohtalo. Kaikille varmasti on konkretisoitunut se nuorisoalan iso työ, jolla nuorten hyvinvoinnista on pidetty huolta”, Löytömäki päättää.
Kysely toteutettiin verkossa tammi-helmikuun vaihteessa ja siihen vastasi 1022 nuorta.
Lisätietoja
Katja Asikainen
vaikuttamisen asiantuntija
katja.asikainen@alli.fi
044 3141 324
Eero Löytömäki
vaikuttamisen asiantuntija
eero.loytomaki@alli.fi
050 462 4697