Nuorisotyötä ja etenkin nuorisoalan järjestöjä uhanneista valtionavustusleikkauksista päätettiin luopua, kertoi hallitus eilen kehysriihensä päättäneessä tiedotustilaisuudessa. Virkavalmistelijoiden laskelmien mukaan nuorisotyön määrärahoja olisi leikattu jopa 40 prosenttia. Nuorisoala ry:n tekemän kyselyn mukaan leikkausten johdosta joka kolmannelta nuorelta olisi loppunut harrastaminen. Sama määrä nuoria arvioi kyselyssä, ettei heidän elämässään olisi enää merkityksellisiä aikuisia.
Nuorisoala ry:n tämänhetkisten tietojen mukaan nuorisotyön valtionrahoitus säilyy vuonna 2026 samalla tasolla kuin kuluvana vuonna. Kokonaisuus on kuitenkin laskenut yli 15 prosenttia verrattuna Orpon hallituskautta edeltävään aikaan. Samoin esimerkiksi sosiaaliturvan leikkaukset ovat tutkitusti osuneet pahimmin nuoriin.
“Nuoriin ja nuorisotyöhön on jo edellisvuosina kohdennettu kohtuuttoman paljon leikkauksia, mikä on ristiriidassa nuorten jatkuvasti heikkenevän tilanteen kanssa. Olemme todella iloisia, että hallituksessa on nyt ymmärretty, ettei nuorten hyvinvointi kestä enää yhtään lisäleikkauksia. Haluamme kiittää tärkeästä priorisoinnista erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan neuvottelijoita”, sanoo Nuorisoala ry:n toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm.
Nuorisoalan järjestöjen jättileikkauksista luopuminen tarkoittaa, että vakiintunutta ja pitkäjänteistä toimintaa esimerkiksi nuorten harrastamisen ja palveluiden järjestämiseksi voidaan pitkälti toteuttaa entiseen malliin myös tulevana vuonna. Nuorisoala ry:n kyselyssä nuoret kertoivat saaneensa nuorisotyöstä tukea arkeen, uusia ystäviä ja turvallisia aikuisia elämäänsä. Monelle nuorisotyö on ollut merkittävä tekijä hyvinvoinnin, itseluottamuksen ja tulevaisuudenuskon vahvistumisessa.
Nuorisoalalle suunnattiin kehysriihessä myös pientä lisärahoitusta. Harrastamisen Suomen mallin rahoitukseen tehdään ensi vuonna 5 miljoonan euron pysyvä tasokorotus, lisäksi nuorisotyön roolia osana kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää hyvinvointityötä vahvistetaan.
Lisää leikkauksia kohdennettiin sen sijaan esimerkiksi korkeakoulutukseen ja kuntien valtionosuuksiin, joilla on myös kiinteä yhteys nuorten hyvinvointiin.
“On erittäin suuri riski, että kuntiin nyt iskevät lisäsäästöt tullaan kohdentamaan esimerkiksi nuorisotyöhön ja perusopetukseen. Toivomme vastavalittujen kuntapäättäjien pitävän nuorten puolia ja varmistavan, että tiukentuvaa taloutta suunnitellaan kestävällä ja järkevällä tavalla. Ilman hyvinvoivia nuoria ei yhdelläkään kunnalla ole tulevaisuutta.”
Lisätietoja:
Anna Munsterhjelm
Toiminnanjohtaja
anna.munsterhjelm@nuorisoala.fi
040 5879 514
Nuorisoalan asiantuntijat laativat laajemman analyysin puoliväliriihen tuloksista nuorten ja nuorisoalan näkökulmasta myöhemmin.
