Alle 18-vuotiaille järjestetyt Nuorten vaalit järjestettiin 192 paikkakunnalla. Nuorten vaalien tarkoitus on tarjota kokemus äänestämisestä jo ennen varsinaista äänestysikää ja siten luoda pohjaa varsinaisissa vaaleissa äänestämiselle.
Nuorten vaalien äänet on laskettu, ja tulos on selvillä. Ääniä annettiin yhteensä 74 902. Nuorten vaaleissa oli mahdollisuus äänestää sekä kunta- että aluevaaleissa. Molempien vaalien voittava puolue olisi kokoomus mikäli vaaleissa äänestäisivät vain alaikäiset nuoret.
Perinteisesti Nuorten vaalien tulos on ollut osuva ennuste virallisesta vaalituloksesta. Esimerkiksi keväällä 2023 ennen eduskuntavaaleja järjestettyjen Nuorten vaalien kolme suurinta puoluetta olivat sitä myös varsinaisissa vaaleissa. Myös 2024 ennen presidentinvaaleja järjestettyjen Nuorten vaalien tulos vastasi hyvin virallisten vaalien kolmen kärkeä.
Kokoomus on voittajapuolue molemmissa vaaleissa
Kuntavaaleissa suurin puolue on kokoomus 19,7 prosentin kannatuksella. Toisena Nuorten vaaleissa oli keskusta 17,5 prosentin kannatuksella. Kolmanneksi tuli SDP 16,5 prosentin kannatuksella. Melko lähellä SDP:n kannatusta oli perussuomalaiset (15,4 %). Viidentenä ja kuudentena olivat vihreät (10,5 %) ja vasemmisto (7,2 %). Nuorten vaaleissa sijoilla 7-9 olivat KD 5,1 %, RKP 3,0 % ja Liike Nyt 1,1 prosentin kannatuksella.
Aluevaaleissa kokoomus oli vaalien ylivoimainen voittaja 20,4 prosentin kannatuksella. Toisena, kolmantena, neljäntenä ja viidentenä olleet puolueet olivat hyvin lähellä toisiaan: perussuomalaisilla kannatusta oli 14,4 %, SDP:llä 14,1 %, keskustalla 13,3 % ja vihreillä 13,2 %. KD ja vasemmistoliitto olivat tasoissa jaetulla sijalla kuusi, molemmilla puolueilla oli 7,9 prosentin äänisaalis. RKP sai Nuorten vaaleissa 3,7 ja Liike Nyt 1 prosentin kannatuksen.
Kaikkiaan kuntavaaleissa annettiin ääniä 54 307. Niistä 5 239 hylättiin, joka vastaa 9,65 prosenttia annetuista äänistä. Aluevaaleissa äänensä antoi 20 595 nuorta, joista 3794 hylättiin, joka vastaa puolestaan 18,42 prosenttia kaikista annetuista äänistä.
Aluevaalit eivät kiinnosta nuoria – eivät myöskään demokratiakasvattajia
Aluevaalit kiinnostavat paitsi nuoria, myös järjestäjiä selvästi vähemmän: kuntavaaleja järjestettiin 450:ssä paikassa, kun aluevaalit järjestettiin vain 215:ssa. Myös aluevaalien hylättyjen äänien osuus kertoo siitä, että aluevaalit ovat selkeästi kuntavaaleja vaikeammin ymmärrettävät.
“Aluevaalien selkeästi pienempi järjestäjä- ja äänestäjämäärä herättävät huolen siitä, miten aikuisten asenteet aluevaalien merkityksestä heijastuvat nuoriin. Nyt Nuorten vaaleissa äänensä antavat nuoret ovat äänioikeutettuja neljän vuoden päästä ja on erittäin tärkeää, että aluevaalien merkitys saadaan nuorille selväksi. Hyvinvointialueilla tehdään merkittäviä nuorten elämään vaikuttavia päätöksiä”, pohtii Nuorten vaalien projektipäällikkö Silja Porkkala.
Verrattuna vuoden 2021 kuntavaalien yhteydessä järjestettyihin Nuorten vaaleihin, SDP teki suurimman nousun osaksi suosituimpia puolueita. Kokoomus ja keskusta säilyttivät paikkansa osana kärkikolmikkoa. Huomionarvoista on myös, että tämän vuoden vaaleissa nuoret antoivat yli kaksinkertaisen määrän ääniä.
Nuorten äänestyspäätökset tehdään samoin perustein kuin varsinaisissa vaaleissa.
“Nuoret ovat valtavan monipuolinen joukko, aivan kuten koko kansakin. Nuorten vaalien kunta- ja aluevaalien tuloksissa korostuvat ehdokkaat, jotka ovat lähellä nuoria ja heidän elämäänsä, kuten opettajat ja nuorisotyöntekijät. Nuoret äänestävät heille tuttuja ehdokkaita samalla tavalla kuin äänioikeutetut”, selventää Porkkala.
Suomalaisen demokratian tila ei ole itsestäänselvyys
Me Nuorisoalalla olemme koordinoineet nuorten vaaleja jo useiden vuosikymmenten ajan. Valtakunnallisesti nuorten vaaleja on toteutettu samanaikaisesti eduskuntavaalien kanssa 1990-luvulta lähtien, mutta arkistoissamme vanhimmat merkinnät ovat jo kuntavaaleista 1960-luvulta. Tavoitteena on tukea nuorten äänestysaktiivisuutta ja tutustua vaaleihin toiminnallisen oppimisen keinoin.
Nuorten vaalit ovat demokratiakasvatusta parhaimmillaan.
“Tutkimuksesta tiedämme, että esimerkiksi vanhempien äänestyskäyttäytyminen vaikuttaa lasten ja nuorten yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen aikuisuuteen asti. Tuomalla demokratiakasvatusta laajasti osaksi nuorten elämää esimerkiksi kouluissa, harrastuksissa ja muissa ympäristöissä, voidaan taata kaikille yhtäläiset tiedot ja taidot yhteiskunnalliseen osallistumiseen” sanoo Porkkala.
Tutustu Nuorten vaalien tuloksiin paikallisesti
Nuorten vaalien tuloksia voit tarkastella oman kuntasi ja alueesi osalta. Oheisesta kansiosta löydät:
- Puoluekohtaiset tulokset valtakunnallisesti
- Kuntakohtaiset äänimäärät
- Kuntakohtaiset valitut valtuutetut
TULOKSET 2025 (jaettu)
Lisätietoja:
Silja Porkkala
Nuorten vaalien projektipäällikkö
silja.porkkala@nuorisoala.fi
