Mitä kuuluu nuorille? -podcastin kuudennessa jaksossa keskustellaan nuorten yhteiskunnallisesta osallisuudesta. Pääministeri Sanna Marinin “Osallistava ja osaava Suomi” -hallitusohjelmassa luvataan lisätä nuorten osallisuutta monin tavoin niin vahvistamalla nuorten kuulemisvelvoitetta, tukemalla demokratiakasvatusta kuin alentamalla kansalaisaloitteen ikärajaakin. Mutta miltä oikeastaan näyttää nuorten vaikuttamismahdollisuuksien tilanne?
Nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden nykytilasta ja tulevaisuudesta puhuvat podcastissa Allianssin osallisuusasiantuntija Virva Viljasen kanssa kovan tason demokratia-asiantuntijat. Podcastin vieraina ovat Sitran johtava asiantuntija Riina Pulkkinen, Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikka ja Demos Helsingin konsultti Lari Hokkanen. Eurooppa-politiikan osuudessa kansainvälisen vaikuttamisen asiantuntija Janika Takatalon haastattelussa on Eurooppanuorten puheenjohtaja Iiris Asunmaa.
Nuorten osallisuus on laajentunut ja monipuolistunut
Nuorisobarometri osoittaa, että nuorten kiinnostus politiikkaan on ennätyskorkealla ensimmäistä kertaa 20 vuoteen. Nuoria kiinnostavat isot yhteiskunnalliset ilmiöt ja he kokevat huolta tulevaisuudesta. Nuorten osallisuudessa on tapahtunut myönteistä kehitystä sekä rakenteiden että ajatustapojen osalta. Podcastissa puhujat nostavat esille muun muassa nuorisovaltuustojen kirjaamisen lakiin, kansainvälisen ilmastoliikkeen ja nuorten vaikuttajaesikuvien esiinmarssin.
“Olen todella iloinen siitä, että käsitys nuorten poliittisesta osallisuudesta on laajentunut, syventynyt ja monipuolistunut”, kommentoi Lari Hokkanen Demos Helsingistä. Hokkanen kokee, että nuorten osallisuudessa ei ole kyse enää nuorten osallistamisesta yksittäisiin hankkeisiin vaan omaehtoisen toiminnan noususta.
Hokkanen osallistui professori Juho Saaren eriarvoisuustyöryhmän työhön. Saaren työryhmän raportissa nousi esille, että nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen on eriarvoistunut ja perinteiset tavat osallistua eivät tavoita kaikkia nuoria. Samojen aiheiden äärellä oltiin Riina Pulkkisen vetämässä Sitra Labin tulevaisuuslaboratoriossa koskien lasten ja nuorten eriarvoistumista. Lapsuudessa syntynyttä eriarvoistumista on vaikea korjata myöhemmissä vaiheissa ja siksi osallistumisen eriytyminen vain harvoille on uhka oikeastaan koko demokratian tulevaisuudelle puhujat summaavat.
Nuorten osallisuus voimavara tai välttämätön paha
Monet nuorten elämää eniten koskettavista päätöksistä tehdään kunnissa. Päivi Kurikka Kuntaliitosta kannustaa kuntia katsomaan osallisuutta resurssina, jolla tehdä parempia päätöksiä, ja osallistamaan nuoria palveluiden suunnitteluun.
“Pitäisi miettiä, mitä kunta haluaa asukkaidensa osallisuudella. Nähdäänkö osallisuus voimavarana vai nähdäänkö se välttämättömänä pahana?”, Kurikka avaa.
Podcastissa puhujat pohtivat myös, kuinka valtakunnallisella tasolla nuorten vaikuttaminen tapahtuu edelleen paljon virallisten väylien ulkopuolella. Tästä nuorten ilmastovaikuttaminen on ollut yksi esimerkki. Kyky hyödyntää ja tukea nuorista lähtöisin olevaa aktiivisuutta puuttuu vielä monilta osin Kurikan mukaan.
EU:lle oma nuorisokomissaari
Euroopan unioni on yksi maailman suurimmista demokratioista, mutta vaikuttamisen keinot, kuten eurovaaleissa äänestäminen ja eurooppalainen kansalaisaloite, jäävät nuorten enemmistölle kaukaisiksi. Eurooppanuorten puheenjohtaja Iiris Asunmaa toivoo, että nuoria aidosti kuunneltaisiin ja demokratiakasvatusta sekä laadukasta tiedottamista EU:sta lisättäisiin. Myös nuorisoasioille pyhitetty komissaarin salkku olisi askel eteenpäin.
“Tällä hetkellä Innovation and Youth -salkku on komissaari Mariya Gabrielilla ja siihen kuuluu koulutusta, tutkimusta, kulttuuria, urheilua ja nuorten asioita. Toivon, että nuoret nähtäisiin Euroopassa tulevaisuudessa niin tärkeänä asiana, että yksi komissaarin salkku pyhitettäisiin pelkästään nuorisoasioille”, sanoo Asunmaa.
Janika Takatalo nostaa podcastissa myös esille huolen kansalaisyhteiskunnan kapenevasta tilasta. Puola ja Unkari ovat esimerkkejä EU-maista, joissa demokratia on ottanut takapakkia ja esimerkiksi nuorisojärjestöt ovat joutuneet yhä ahtaammalle. Iiris Asunmaalle ilmiö on tuttu ja hän toivoisi, että meillä olisi tiukempi kontrolli siihen, mitä omalla mantereellamme tapahtuu.
“Emme voi puhua, että puolustamme ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta, jos meidän jäsenmaat saa estää nuorisojärjestöjen toimintaa ja leikata niiltä. EU:n tulisi sitoa oikeusvaltioperiaatetta tiukemmin rahoitukseen. Lisäksi tulee olla matalan kynnyksen rahoitusta haettavissa nuorisojärjestöille Euroopan tasolla”, ehdottaa Asunmaa.
“Nuorisotyöntekijä tietää, mistä nuoret löytää”
Nuorisoalalla nuorten osallisuus on olennainen osa ammattietiikkaa ja toiminnan lähtökohta. Silti vastuu nuorten osallisuuden edistämisestä ei voi olla vain yhden ammattikunnan harteilla.
“Nuorisotyöntekijä tietää, mistä nuoret löytää ja miten heidät saadaan juttelemaan asioista”, Riina Pulkkinen Sitrasta korostaa. Pulkkinen näkee, että nuorisotyöntekijät voisivat tukea virkahenkilöitä ja päätöksentekijöitä kunnissa ja valtionhallinnossa nuorten kohtaamisessa.
Mitä kuuluu nuorille? on Allianssin podcast-sarja, jossa pureudutaan ajankohtaisiin nuorisoalaa puhuttaviin teemoihin mielenkiintoisten vieraiden kanssa. Kuuden jakson podcast-sarjan uusi jakso ilmestyy jatkossa torstaiaamuisin.
Mitä kuuluu nuorille? tehtiin osaksi Allianssin tavoiteohjelman päivittämisprojektia, sillä halusimme pureutua ohjelman eri teemojen tilannekuviin kiinnostavalla tavalla. Kuuntele siis jaksot ja osallistu tavoiteohjelman päivittämiseen vastaamalla tähän kyselyyn viimeistään 22.4.2020. Lomakkeella keräämme ehdotuksia, toiveita ja tarpeita tavoiteohjelman sisällön päivittämisestä. Voit jättää ajatuksesi yksityishenkilönä tai jonkin ryhmän – esimerkiksi jäsenjärjestön hallituksen tai muun nuorisoalan toimijan – puolesta.
Lisätietoja
Virva Viljanen, osallisuuden asiantuntija
virva.viljainen@alli.fi
Janika Takatalo, EU-vaikuttamisen asiantuntija
janika.takatalo@alli.fi