Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson pyytää keskusvaalilautakuntia huomioimaan äänestyspaikkojen valinnassa nuoret.
Nuorten äänestysaktiivisuus on ollut jo pitkään huolestuttavan alhainen, mutta helppoja ratkaisuja ei ole. Tammikuussa 2022 järjestetyissä historian ensimmäisissä aluevaaleissa 18–24-vuotiaista äänioikeutetuista äänesti vain 27,1 %. Vastaava luku kuntavaaleissa 2021 oli 35,4 %. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 18-19-vuotiaiden nuorten äänestysprosentti oli 56,3 % ja 20-24-vuotiaiden 54,8 %. Koko Suomen äänestysprosentti oli vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 72,2 %
Suomesta ei ole tehty tutkimusta äänestyspaikkojen vaikutuksesta suhteessa äänestysaktiivisuuteen. Se tiedetään, että nuoret jahkailevat äänestämistä pidempään, jolloin äänestämisen helppoudella ja äänestyspaikan saavutettavuudella voi olla isokin merkitys kallistuuko nuori äänestämisen puolelle.
“Nuorten äänestysprosentin kasvattamisen vuoksi kannattaa kääntää jokainen kivi. Äänestyspaikkojen sijoittelun kokonaisuutta tulisi harkita ja sijoittaa äänestyspaikkoja myös sinne missä nuoret jo valmiiksi ovat, esimerkiksi nuorisotilojen yhteyteen, toisen ja kolmannen asteen oppilaitoksiin ja ostoskeskuksiin. Paikkojen tuttuus, arkisuus ja saavutettavuus voisi madaltaa nuorten kynnystä lähteä äänestämään”, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.
Ministeri Anna-Maja Henriksson toimii Politiikkaviikon suojelijana. Valtakunnallinen Politiikkaviikko on nuorisoalan kattojärjestö Allianssin koordinoima yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemaviikko, jolla pyritään nostamaan esiin nuorten vaikutusmahdollisuuksia ja kannustamaan nuoria vaikuttamaan lähiympäristöönsä.
Justitieminister Henriksson: Röstningsplatserna för riksdagsvalet bör placeras där ungdomarna redan befinner sig
Justitieminister Anna-Maja Henriksson ber att centralvalnämnderna beaktar unga när de väljer röstningsplatser.
Valdeltagandet bland unga har redan länge varit oroväckande lågt, men det finns
inga enkla lösningar. I det första välfärdsområdesvalet i januari 2022 röstade endast
27,1 procent av de röstberättigade i åldern 18–24 år. Motsvarande siffra i
kommunalvalet 2021 var 35,4 procent. I riksdagsvalet 2019 var valdeltagandet varit
56,3 procent bland unga i åldern 18–19 år och 54,8 procent i åldern 20–24 år.
Valdeltagandet i hela Finland i riksdagsvalet år 2019 var 72,2 procent.
Det har inte gjorts någon undersökning i Finland om hur röstningsplatserna påverkar
valdeltagandet. Man vet att unga tvekar längre med att rösta. Att det är enkelt att
rösta och röstningsplatsen är tillgänglig kan därför spela en stor roll huruvida den
unga lutar åt att rösta i valet.
”Det är värt att vända på alla stenar för att öka valdeltagandet bland unga. Man bör
överväga var röstningsplatser placeras på en helhetsnivå. Platserna borde placeras
där ungdomarna redan rör sig, till exempel i samband med ungdomslokaler,
läroanstalter på andra och tredje stadiet samt i köpcentrum. Bekanta, vardagliga och
tillgängliga platser kan sänka tröskeln för unga att gå och rösta”, säger
justitieminister Anna-Maja Henriksson.
Minister Anna-Maja Henriksson är beskyddare av Politikveckan. Den riksomfattande
Politikveckan är en temavecka för samhällelig påverkan som samordnas av
Ungdomssektorns takorganisation i Finland Allians. Temaveckan strävar efter att
lyfta fram ungas påverkansmöjligheter och uppmuntra dem att påverka sin
näromgivning.
