Nuorisoalan kattojärjestö Allianssi kysyi kevään 2019 nuorisovaaleihin osallistuneilta oppilaitoksilta näkemyksiä demokratiakasvatuksen toteuttamisesta osana opetusta. Kyselyyn vastasi lähes sata peruskoulun ja toisen asteen opettajaa. Kyselystä selviää, että demokratiakasvatuksen tavoitteet ymmärretään laajasti. Opetuksessa ei nähdä esteitä politiikasta puhumiselle, mutta opettajat toivovat enemmän poliitikkojen ja nuorten kohtaamisia sekä yhä nuoremmille oppilaille suunnattuja oppimateriaaleja.
Demokratiakasvatuksen tavoitteena on tukea nuoren itsenäisen ja kriittisen ajattelun taitoja sekä lisätä ymmärrystä, että maailma on muutettavissa ja asioihin voi vaikuttaa. Allianssin syys-lokakuussa 2019 toteuttamaan demokratiakasvatuskyselyyn vastasi yhteensä 99 opettajaa, jotka olivat järjestäneet nuorisovaaleja viimeisimmissä eduskunta- tai eurovaaleissa. Nuorisovaalit on demokratiakasvatuksellinen menetelmä, jolla alaikäiset nuoret harjoittelevat äänestämistä ja tutustuvat puolueisiin toiminnallisella tavalla valtakunnallisten vaalien yhteydessä.
Kyselyyn vastanneista opettajista 70 ilmoitti työskentelevänsä peruskoulussa, 18 lukiossa ja kahdeksan ammatillisessa oppilaitoksessa. Vastaajia oli 17:sta eri maakunnasta, ja oppilaitosten koko vaihteli alle 50 oppilaasta yli 500 oppilaaseen.
Kyselyyn vastanneet opettajat näkivät, että kaikilla nuorilla tulee olla monipuoliset demokratiataidot oppivelvollisuuden päättymiseen mennessä. Vastauksissa korostuivat nuorten kyky esittää ja perustella omia näkemyksiään sekä valmius tehdä yhteistyötä ja kuunnella myös eriäviä mielipiteitä. Tavoitteena opetuksessa on hyvä medialukutaito, halu ottaa selvää asioista ja usko omiin vaikuttamismahdollisuuksiin.
Keskeisinä tietoina opettajat listasivat poliittisen järjestelmän tuntemuksen, kuten riittävät tiedot puolueista, vaaleista ja äänestämisestä. Kun oppivelvollisuus päättyy, jokaisella nuorella pitäisi olla ymmärrys demokratian, oikeusvaltion ja kansalaisyhteiskunnan merkityksestä.
Suurin osa kyselyyn vastanneista totesi, ettei oppilaitoksessa ole esteitä politiikan opettamiselle. Noin 60 % vastaajista koki, että opettajilla on riittävästi koulutusta demokratiakasvatuksen toteuttamiseen. Hieman yli puolet arvioi, että opetussuunnitelman perusteet antavat selkeän lähtökohdan demokratiakasvatukselle. Enemmistö vastaajista ei kuitenkaan nähnyt demokratiakasvatusta tällä hetkellä kaikkia oppiaineita läpileikkaavana teemana ja tehtävänä.
Demokratiakasvatuksen tueksi moni toivoi materiaaleja, joiden avulla oppilaat hahmottaisivat demokraattisen osallistumisen merkityksen. Vastauksissa toistuivat toiveet kuvallisista ja selkokielisistä oppimateriaaleista sekä digitaalisista materiaaleista, kuten videoista ja tietovisoista.
Erityisesti toivottiin alakouluille suunnattua tukea demokratiakasvatukseen. Yhteiskuntaoppia opiskellaan nykyään aiempaa alemmilla luokilla 4.-6. luokkalaisista alkaen. Myös Allianssin toteuttamissa nuorisovaaleissa ja nuorten Politiikkaviikolla alakoulujen osallistuminen on yleistynyt ja soveltuvia tukimateriaaleja toivotaan yhä nuoremmille esimerkiksi vaalien käsittelyyn.
Nuorisovaalit menetelmänä yhdistyy usein muuhun vaaliaiheiseen tapahtumaan. Noin kolmannes kyselyyn vastanneista ilmoitti järjestäneensä kevään 2019 vaalien alla esimerkiksi vaalipaneelin nuorisovaalien äänestyksen ohella. Neljä viidestä vastaajasta oli hyödyntänyt nuorten kanssa nuorten vaalikonetta tai jotain muuta vaalisovellusta. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli tehnyt demokratiakasvatusta yhteistyössä jonkin tahon, kuten järjestöjen tai puolueiden kanssa. Yleisin yhteistyökumppani oli paikallinen nuorisovaltuusto, jonka kanssa kaksi kolmesta vastaajasta oli tehnyt yhteistyötä.
Kuntavaaleihin 2021 opettajat toivovat konkretiaa: Mistä kuntavaaleissa päätetään ja miten ehdokkaan valinta vaikuttaa nuoren arkeen? Ehdokkaita toivotaan kouluille ja oppilaitoksille vierailulle, mutta kutsumiseen ja järjestämiseen toivotaan selkeitä ohjeita ja esimerkiksi paneeliin kysymyspatteristoa. Allianssi koordinoi kevään 2021 kuntavaaleissa jälleen nuorisovaaleja, jolloin jokainen nuori voi tutustua äänestämiseen toiminnallisesti.