Hiipuvia harrastusjärjestöjä ja paheksuttuja broilerikasvattamoja – vai sittenkin demokratian tulevaisuuden takaajia? Nuorisoala ry:n seminaarissa pohdittiin kansalaisjärjestöjen asemaa.
Paneelikeskustelussa kuultiin tutkijaa, kansallisen politiikan edustusta sekä oikeusministeriön virkamiestä. Järjestöjen merkitys nähtiin paneelissa kiistattomana, mutta tulevaisuudesta ollaan huolissaan.
Kansanedustaja Saara Hyrkkö (vihr.) sanoi, ettei järjestötoiminta ole mikään “kiva bonuslisä”, vaan keskeinen kivijalka meidän demokratiassa.
“Nuorisoalan järjestöillä on kriittinen rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhteiskunnan kriisinkestävyys ei synny vain viranomaisrakenteista – se vaatii yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Nuorisoalan järjestöissä sitä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta tapahtuu”, Hyrkkö sanoi.
“Eurot jotka laitetaan järjestöihin ovat tehokkaita euroja. Kun olemme tällaisessa talouskurimuksessa saatetaan aiheuttaa peruuttamatonta jälkeä ja toiminta kuihtuu kun sitä eniten tarvitsisi”, hän päätti.
Tutkija Pia Lundbomin mukaan nuorisoala on vaikeassa tilanteessa siitä huolimatta, että hallituksen puoliväliriihessä leikkauksilta vältyttiin.
“Olemme kylmäävien todellisuuksien äärellä. Pahin ei ole kohdannut nuorisoalan toimijoita tässä hetkessä, mutta nyt täytyy olla valppaana”, Lundbom varoittaa.
Lundbom uskoo järjestöjen olevan keskeisessä asemassa nuorten tulevaisuususkon vaalimisessa.
“Tuoreen nuorisobarometrin mukaan nuorten usko tulevaisuuteen on kaventunut merkittävästi. Keskeinen kysymys on, että miten järjestöt voivat olla luomassa tuota toivoa”, hän pohtii.
“On olennaista pohtia, että tarvitaanko kaikkia järjestöjä? Onko mahdollista tiivistää rivejä, tehdä asioita yhdessä tai uudelleenarvioida sitä, miksi ollaan olemassa nyt ja tulevaisuudessa”, Lundbom aprikoi.
Järjestöillä on suomalaisessa yhteiskunnassa hyvin moninainen rooli, joka tulisi tehdä näkyvämmäksi, ajattelee oikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosaston päällikkö, Johanna Suurpää.
“Suomen vahvuus on ollut olla yksi maailman tasa-arvoisimmista yhteiskunnista, jossa osataan keskustella jakolinjojenkin yli. Nyt eriytyminen on vahvaa nuorten keskuudessa. Järjestöillä on rooli siinä, että rakennetaan siltoja ja ehkäistään tätä eriytymistä”, Suurpää pohtii.
Panelistit pohtivat, että millaiseen muutokseen kaikkien kansalaisjärjestöjen tulee nyt ryhtyä.
“Muutoksen äärellä kannattaa miettiä mistä kannattaa luopua. Kaaoksen keskellä kannattaa kirkastaa merkityksen ydin ja miettiä miten voi luoda suuntaa ja toivoa tässä ajassa”, kansanedustaja Hyrkkö muistutti järjestöjä.
